Video není dostupné.
Omlouváme se.
Mikä on nollavika?
Vložit
- čas přidán 26. 11. 2022
- Nollavika syntyy silloin, kun kohteesta menee PEN-johdin poikki ja vaiheet säilyvät ehjinä. Nollavika on suhteellisen harvinainen vika sähköverkossa ja yleensä se syntyy myrskyn aikana vanhaan rakennukseen, joka on tehty vaikkapa 60-luvulla. Tyypillisesti se syntyy puun kaaduttua AMKA-linjan päälle ja poikkaisee vaijerin jota ympäri vaiheet kiertävät. Nollavian ollessa päällä "perinteinen" oire on se, että hellan levyjä päälle laitettaessa talon lamput palavat jotkut todella kirkkaasti ja osa ei lainkaan vaikka ovat päällä. Nollavika voi pahimmillaan aiheuttaa tulipalon ja hengenvaarallisen sähköiskun käyttäjälle metallikuorisesta laitteesta. Nollavika teoria. Nollavika omakotitalo. Tunnista nollavika kokemuksia.
Kiitoksia tämä oli hyvin selventävä juttu. Näin kävi kotipaikallani maalla ja hajotti television ja lamppuja n. 10v sitten.
Kiitos palautteesta. Oli muuten hankala tehdä tästä video kun aihekin on hieman hankala. Pitäis saada joku virtapiiriohjelma ja sen kanssa tehtyä vastaava tilanne. Silloin saisi ne konkreettiset virrat ja jännitteet. Mutta ilmiö saa kyllä tuhoa aikaiseksi jos pukkaa.
No voi voi mitä selitystä voisit selittää selkosuomella koska tiedän sillä olen sähkömies ja on tapaus sattunut omalle kohdalle kun Kierreamkan nolla eli paluu poikki niin rrpi minun hyvin tehdyistä kirkaasta 16 neliön kuparikaapelin maadoitukset niin löysin ylesmittarilani vaiheet ns ainoaa maata vasten kun nolla on poikki huojuvaa jännitettä vaiheet maatavasten 270 volttista 340 volttiin että tiedän mistä puhun js soitin sähkölaitoksen linja miehille että tulkaa hätiin että on kierreamkasta nolla poikki ja tulivat jo holkilla jatkoivat nollan joka toimii myös vaijerina että selko Suomikin olis aivan paikallaan ei se maaliko ymmärä sun pen johtoja eikä li l2 l3 kun selvästi nollanpuuttuu niin repii jostain sitä puuttuvaa niin näistä minun hyvin tehdyistä maadoituksista jos olis kolmivaiheinen oikosulkumoottori niin ei se moottori perustaisi tässtä nollan puutumisesta koska se ei tarvi sitä nollaa mut kaikki muut kultuslaiteet mitkä tarvitsee sen puutuvan nollan niin silloin on ns piru irti että katastrofin ainekset aika lähellä vai mitä mieltä on herra asiantuntija
@@eskolindberg9862 Kiitos kommentista! Selkosuomesta en osaa nyt sanoa kun asia on muutenkin hankala ja vaikea selostaa. Ja nollavian ollessa päällä on aina katastrofin ainekset käsillä.
Viitaten toiseen kommentoijaan ettei tämä ole riittävän selkosuomeksi maallikolle, niin kyllä tämä ainakin itselle tuli hyvin ymmärretyksi että mikä tässä esimerkkitapauksessa aiheuttaa nollavian ja mitä siitä seuraa. No itsellä jotain tietämystä sähköstä muttei alan koulutusta. Hyvin havainnollistettu juttu kuitenkin!
@@miikkaaaltonen6245 Kiitos palautteestasi.
Tämä oli hyvä video koska olin miettinyt minkälainen se PEN-maadoitus oikein on ja miten se eroaa maadoituselektrodista. Nyt tiedän ja tiedän myös että meillä on PEN-maadoitus. 😂 Nollaviasta olen kuullut mutta tämä selvitti hyvin.
Kiitos palautteestasi!
Suomessahan PEN-johtoa käytetään lähes aina. Elektrodi on siinä vain apuna. Varsinaista elektrodimaadotusta (TT) käytetään Tanskassa ja monessa muussa Euroopan maassa (Ranska, Espanja, Italia ym.) Siinä maajohdinta ei ole kytkenyt nollaan missään. Nolla maadoitetaan muuntajalla ja maajohdin käyttäjälle. Tällainen maadoitus itsessään ei ole turvallinen, joten kattava vikavirtasuojaus on pakollinen. Yleensä koko talo on 100 mA vikavirtasuojan alla ja 30 mA vikavirtasuojia käytetään lisäksi samaan tapaan kuin täälläkin.
Tällaisessakin systeemissä nollan katkeaminen tuo mielivaltaisia jännitteitä kolmivaihejärjestelmässä, mutta ne eivät pääse laitteiden kuoriin.
Hyvä ja selkeä video haastavasta aiheesta! 👍
Kiitos palautteestasi.
Hyvin selitetty. Nollavika voi olla myös kiinteistön sähkölaitteissa. Esim. kellarin valot ei toimi ennen kuin pumppu
pyörii, tällaista ihmettelin aikoinaan.
Kiitos palautteestasi!
Kyllä tosiaan tähtikytkennässä (rakennukset) nollapisteeseen (nollajohdin) syntyy virta, jos eri vaiheiden kuormitus on epätasapainossa. Kuten normaalisti aina onkin poislukien tähteen kytketyt moottorit, joissa nollajohdinta ei tarvita.
Itselläni kävi tämmöinen tapaus joitain vuosia sitten. Puun oksa oli tolppien välillä hangannut PEN'in poikki. Sähköt on tehty 90-luvulla ja määräysten mukainen maaelekroidi 25 metriä kuparijohdinta on asennettu vesijohdon kanssa samaan kaivantoon, mutta siitä huolimatta lampuissa ja pistorasioissa oli 400V. Lamput paloivat älyttöman kirkkaina ja televisio ja videonauhuri hajosivat käryten. Sähkölaitoksen miehet etsivät vikaa pari tuntia (ainakin) olettaen useita mahdollisia syitä mm. vesipumpun oikosulkua kunnes älysivät mitata talojohdon talon ulkopuolelta ja totesivat PEN'in puuttuvan ja naapurin koivun oksan kohdaltahan se vika löytyi. Ihmeteltiin sitten miksi tuo maajohdin ei auttanut vaikka se on oikein asennettu. Jälkeen olen miettinyt että tonttini sijaitsee kallion päällä 10 metriä ympäröiviä peltoja korkeammalla. Oli loppukesä ja kuiva aika jolloin kaivokin kuivuu. Onneksi sain korvauksen hajonneista laitteista, kiitokset Porienergialle.
Ja vielä kiitokset hyvästä videosta.
@@markkuleppanen1710 Kiitos mienkiintoisesta stoorista ja palautteesta. Video oli jokseenkin hankala toteuttaa kun aihekin on hieman hankala. Ja eipä ollut sen enempää visuaalista tietoa missään mutta nyt on sitten tuo pätkä.
Ihan vastaava tapaus meillä. Talo valmistui 2006. Pihakeskuksen ja talon välissä olevaan kaivantoon on tehty maadoitusjohto. Noin 10 vuotta sitten erään talvimyrskyn jälkeen huomattiin sähköjen käyttäytyvän oudosti. Osa valoista paloi tosi kirkkaana, liesi meni itsestään päälle, jossain pistorasiassa oli 400 V jne. Sähköyhtiö pyysi kääntämään pääkytkimestä virrat pois ja odottamaan että ehtivät paikalle. Myrskytuhoja oli monin paikoin tuolloin. Heräsin seuraavana yönä moottorisahan ääneen. Sähköyhtiö katkoi puuta joka oli kaatunut linjalle noin 100 m päässä talosta. Aamulla sähköt toimivat taas normaalisti.
Ei toiminut maadoitus meilläkään. Talo on rakennettu osittain kallion päälle. 30 cm mursketta välissä. Pari metriä moreenia on siinä kohdassa johon maadoitus asennettu. Ei taida olla riittävä.
Maadostuselektrodit eivät ole mitään idioottivarmoja. Niiden teho on vähän niin ja näin, lähinnä antaa mielenrauhaa. Jos pistät siihen elektrodiin 230 V, niin ehkä 10 V voi johdoissa hävitä ja elektrodissa siis on 220 V.
Maassa on resistanssia eli se ei saa nollaa yleensä nollaan asti. Kuitenkin se pienentää sähköiskun todennäköisyyttä jos on esimerkiksi nollavika ja ulkona paljain jaloin kosket sähkölaitteen maadoitettua ulkokuorta. (sähkö valitsee helpoimman reitin joka tälläisessä tilanteessa olisi siis toivottavasti maadoituselektrodin kautta maahan eikä sinun jalkojen kautta maahan)
hyvä video oli, sinulla jäi mainitsematta että mahdoillisen nollavian aikana myös talossa olevat maadoitetut metalliset vesiputket hanoineen myös vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä pattereita myöten ovat myös jännitteelisiä.
tämä ei varsinaisesti liity asiaan mutta valtakunnan runkoverkossahan nollajohdita ei ole vaan nolla piste tehdään kuluttajan saamaa sähköä syöttävässä 20Kv/400v muuntajassa (vaihesiiron avulla).
Kiitos palautteestasi! Aihe on vaikea ja vielä oli vaikeampaa tehdä havainnollinen video. Tuo on totta kyllä että kaikki maadoituksessa olevat ovat silloin jännitteelliset. Kuvittelin videon saavan katselukertoja pari sataa maksimissaan mutta nyt kolkutellaan jo 17 tuhatta. Ja oivallista, että myös sähköalasta tietävät myös heittävät kommenttia koska en tietenkään tiedä kaikkea alasta. Kiitos!
@@Sahkotekniikka joo minullekkin youtube ehdotti tätä vidoa.
sähköasentaja olen pohjakoulutukseltani ja nykyinen ammatti eleektroniikka-asentaja olen jo eläkkeellä. olen aikoinani tenttinyt myös sähköturvallisuus määräykset hyväksytysti mutta se tieto ja vaatimus taso on jo tänäpäivänä muuttunut.
mitä mieltä olet nykyisen järjestelmän maakaapeleista mitä kuluttajan on käytettävä vanhoissa kaapeleissa oli pen-johdin mikä oli vaippana jos kaapelin pintaan tuli vaurio minkä johdosta tuo vaippa syöpyi ajan kan poikki ja silloin syntyy tuo kertomasi nollavikaki jos kaapeli oli kolmivaiheinen, mutta nykykaapeleissa esim kolmivaihe kaapeli siinä on 3~N+PE johdin joka on vaippana kaapelissa, nyky kaapelista jos tuo PE-jodin menee/syöpyy kaapelin pintavaurion takia poikki sen katkeamista ei huomaa mistään muusta kuin että maakaapelin päässä maadoitetusta sähkölaitteesta voi saada sähköiskun. tuo nollavika/PE:n puutuminen ovat melkein yhtävaarallisia vikoja ja mielestäni maakaapeleihin olis pitänyt laittaa ne kaikki erillisinä oman eristeen alle ja vaippa niiden pääle vasta. esim 3~N,PE+vaippa.
Tämä nimeneomaan on idea. Kun jännittteentasaus on kunnossa ei saa tappavaa iskua maadoitetun laitteen ja vesihanan väliltä.
@@okaro6595 tarkoittanet tuolla sitä että putkistomaadoitus on tehty oikein ja rakennuksen perusmaadoitus on tehty määräysten mukaan. siitä huolimatta nolla vian sattuessa maadoitetissa metalli esineissä voi olla korkeitakin jännitteitä koska silloin sen nollan pysyminen täysin nollassa riippuu maaperän sähkön johtavuudesta.
@@kipina6082 Joo siellä voi olla korkeita jännitteitä, mutta kun hanassa on sama jännite kuin vaikka hellan rungossa, ei näiden väliltä saa iskua. Ei se millään elektrodilla pysy nollassa.
Noita pääkeskuksen maadoituksia on tehty jo 60-luvulta lähtien, omakoti- ja rivitaloihin.
Eikös maadoittamaton sähkölaite ole sikäli turvallisempi nollavian aikana ettei kuoresta välttämättä saa ainakaan sähköiskua 😁
Periaatteessa on mutta sitten nolla on vaihe ja sitä kautta 400 volttia taas laitteelle ja ongelmia tiedossa. Hyvä pointti.
Mulla on silloin perusteelinen nollavika kun ei ole penniäkään rahaa kun kaikki raha menee sähkölaskuryöväreille että tarttis tehdä jotain noille kiskureille oikein säätää laki
Hei, kiitos havainnollistavasta ja hyvästä videosta! 😀Olisin kysynyt mielipidettäsi siitä, että tällaisen nollavian aikanahan on varmaan aika yleistä, että kodin elektronisia laitteita menee rikki. Mutta, onkohan mahdollista, että kodin elektronisiin laitteisiin jää nollavian jäljiltä vikoja, jotka aiheuttavat laitteiden rikkoutumisen myöhemmin (kun nollavikaa ei järjestelmässä enää ole)? Onko sinulla tai muilla kommentoijilla arvioita tai kokemusta tällaisesta? Yst.terv. Tom
Moi, mainitsemasi tilanne voi olla täysin mahdollinen. Jos vaikkapa nollavika on päällä sekunnin tai joku tollanen lyhyt aika. Voi tottakai jättää jotain ja sitä kautta uus tavallinen jännite rikkoisi. Mutta sitä ei kyllä sitten kukaan tiedä että menikö se rikki sillon nollavian aikaan vai sitten vuoden päästä siitä nollaviasta. Kiitos hyvä pointti mutta tarkkaa vastausta ei sitten taida kukaan tietää - ellei joku olisi sitten tapaukseen törmännyt.
Meillä - 35 valmistunut talo ja alkuperäiset sähköt milloin lienee tehty alunperin. Sähköyhtiö on kaivanut johdot nykyisin maahan ainakin tässä talon tienoilla eli ilma johtoja ei ole käytössä tässä lähellä, mutta tietenkin jossain kauempana on. Onkohan niin että sähköyhtiö olisi jotenkin tehnyt maadoitukset kuntoon samalla kun ovat nuo ilma johdot purkaneet...?
En osaa sanoa siitä työjärjestyksestä miten on sitten tehty. Jos alueella on useampi rakennus, niin siellä voi olla sitten oma jakokaappi ja sieltä lähtee sitten jonovarokekytkimiltä taloille kaapelit. Luulisi että olisivat tehneet... Tosin jos talon omaan ryhmäkeskukseen ei ole koskettu niin sitten se maadoitus ei ole sitten siellä aikanaan eli lähin on sitten jossain muualla lähettyvillä.
Ja aika harvinainen jos 35 tehty sähköt ja vielä alkuperäiskuntoinen. Ehkä kannattaa tilata sähköremontti niin saa sitten turvalliseksi ja ajanmukaiseksi sähkölaitteistot.
onko silloinkin nolla vika jos useammasta huoneesta sammuu valot mutta jonnekin jää päälle valot ja sähköt sekä ilmastointi jää toimimaan ja välillä valot vilkkuu ja tulevat takaisin. Muutenkin sähköt sekoilee työpaikalla lyö välillä tiettyä silmukkaa automaattisesta palohälytin järjestelmästä päälle vain tietyssä osassa rakennusta sekoilee eikä talonmies ole löytänyt mitään syytä. rakennettu arviolta joskus 70-80 luvulla ?
En osaa sanoa tuohon mitään kyllä kun ei tiedä mitä tapahtuu kytkentöjen kannalta. Kannattaa tilata heti huomenna sähkäri tutkimaan.
Pitkä selostus ja meinasin jo luovuttaa, mutta sitten päästiin asiaan ja tämä mieltä askarruttanut kysymys sai vastauksen. Asia nimittäin tuli lähipiirissä konkreettiseksi kun uuteen taloon oli kytketty rakennusaikainen sähkö ja kaapelissa tuli mukana nolla ja maadoitus. Kiinteistön oma maadoitus oli kytketty irti sähkökaapista eli käsittääkseni PE-N kisko oli otettu pois. Kiinteistöön saatiin kytkettyä viimein sähkölaitoksen toimesta varsinainen syöttökaapeli ja samalla tilapäinen kaapeli kytkettiin irti. Sähkömies ei vain muistanut informoida sähkölaitosta että maadoitus on kytketty irti joten sähköjen päällelaiton jälkeen tuhoutui niin maalämpöpumppu kuin autotallin oven avaaja, jääkaappi, jne.... Tulipalokin oli lähellä.
Itselle siitä asti oli aina arvoitus miten ihmeessä tuo oli mahdollista, mutta tämä loistava videosi paljasti kuinka. Kiitos että jaksat tehdä tällaisi videoita ja vielä melko neutraaliin sävyyn eli vaikka Shellyjen virrankestokykyä epäilet, et tuomitse tai halveksu mitään - ihmettelet vain ja katsoja saa itse tehdä omat päätöksensä.
Kiitos kun et luovuttanut! Oli vaikea aihe ja vaikea tehdä videota mistä saa sitten selkoa. Vastaavaa kanavaa ei ollut ketään tehnyt niin nyt sitten on. Kiitos palautteestasi.
@taavitulppu2764 Ihmettelen kuinka on mahdollista, että kun sähkölaitos kytki lopullisen syötön talon keskukseen, niin mihin siitä syötöstä on kytketty nolla-johdin?? Onko kytketty ainoastaan vaiheet? Jokin ei nyt oikein mene oikein....😮
Mä möin muutama vuosi sitten LEDturvalamppuja, joissa ideana oli, että lampun sisäänrakennettu akku sytyttää LEDin palamaan, jos tulee sähkökatko. Sen piti huomata sähkökatko 0-linjan katkeamisesta. Kun kokeilin näitä lamppuja kotona niin huomasin, että kun yritän sammuttaa valoa, se meni akkuvirralla taas päälle. Lampun valmistaja sanoi, että johdot on kytketty väärinpäin talossani. Voiko tämä olla se oikea selvitys tähän kun asun kuitenkin Espoossa ihan taajama-alueella?
Niin eli siis nolla tuli lampun kantaan ja vaihe siihen kierreosaan? Niin voi se kai silloin olla niin että valo luulee sähkön katkenneen. Tosin luulisi valmistajien tekevän sellaisia polttimoita mitkä toimii kumminpäin vaan. Se ei ole riippuvainen asuinalueesta - sähköt toimii samallatavalla joka paikassa jos siis kaikki kunnossa. Kiitos!
Siis kokeilitko kiinteässä valaisimessa. Töpselissä olevassa on ihan tuurista kiinni. Kannattaa tarkastaa jännitteenkoettimella onko lampussa jännitettä, kun kytkin on auki. Jos tosiaan katkoo nollaa, niin kannattaa korjauttaa.
Mites on eikö sulakkeet pala jos ylijännite?
Ei pala eli sulakkeet palavat jos on ylivirtaa. Ja toisaalta kyseisissä kohteissa on luultavasti posliinisulakkeet eli "vanhanaikaiset" kierrettävät. On eräs sanonta, että sulake on hidas - se antaa siis ylivirran olla jonkin aikaa ihan käyttäjäystävällisyyden vuoksi. Ja esimerkkitapauksessa ei olisi välttämättä lähelläkään sulakkeen palaminen koska virtaa ei mene yli 10 tai 16 A. Ylijännitesuojiakin on olemassa ja ne ovat vakiovarusteena tänä päivänä kun tehdään uudiskohdetta. Ne havaitsevat ylijännitteen ja tekevät tahallisen oikkarin jotta ylijännite taas ei pääsisi tuhoamaan rakennuksen laitteita.
@@Sahkotekniikka : Sittenhän moni laite on vaarassa jos sulake ei suojaa. Ainakin olen luullut elektroniikan olevan arka ylijännitteelle. Vanhoissa rakennuksissa ei välttämättä ole kuin sulaketaulu. Asuin joskus talossa missä kaikista pistorasioista ei sähköä saanut katkaistua pääkytkimestä.
Moro. Miten led lamput ja led loisteputket tekee nollaviassa?
Jos niille se 400 V tulee niin sanoisin että hajoaa. Alijännitteestä en osaa sanoa, mutta kyllä siinä tuhoa tulee jos nimellisjännite on se 230 ja sitten melkeen tuplat tulee. Ja niissä on pikku satsi jotain elektroniikkaa siinä lampun kannassa niin ehkäpä ei kestä. Perinteiset hehkulamput palaisivat todella kirkkaasti tai sitten jotain siltä väliltä. Ja niitä nyt ei sitten enää oikein olekaan. Kiitos!
Mikä tämä ohjelma on, jota käytät piirroksissa?
Se on AutoCAD 2023 ja se on tarkoitettu lähinnä teknisten piirustusten tekoon. Se kyllä taipuu vaikka mihin ja just esim tällassiin liitutauluhommiinkin. Tarkalleen se on AutoCAD 2023 LT ja maksoi olisko ollunna joku 400€ vuosi. Ennenvanhaan ne olivan tuhansia euroja laaki ennenkun ne keksis velottaa vuosimaksulla.
@@Sahkotekniikka Huomasinkin, että toisaalla oli selostettu tuo piirrosohjelma. Itse juuri hankin opiskelijalisenssin Cadmaticiin, mutta en tiedä, että onko se paras moniviivapiirroksiin, vai pitäisikö tehdä vaan Powerpointilla.
@@bartajareta CAdmatic taitaa olla puhtaasti sähkösuunnitteluun tarkoitettu. En olekaan muuten powerpointtia kokeillut moniviivaisissa. Enkä kokeile kun cadi on siihen paras. Tosin siinä nyt pitää olla piirrosmerkit valmiina ja saa takuulla suoraa viivaa ja eri väreillä. Saa kyllä powerpointilla. Vieläkun saisi "virrat päälle" eli toimiiko jne, mutta ei se siihen taivu.
@@Sahkotekniikka Ok, kiitos. Autocad on minulle liian kallis ainakin vielä toistaiseksi.
Nollavika on Sähkövika js Pollavika on taas päässä ??
Sovitaan näin.
EI NE HEHKULAMPUT PALA KUIN JONKUN SEKUNNIN AJAN 400V JÄNNITTEELLÄ, JOS SITÄKÄÄN, ONKO NÄIN?
Niin ne vanhaaikaiset hehkulamput missä hehkulanka, palavat todella kirkkaasti. En osaa sanoa kauanko mutta kyllä ne enemmän kun sekunnin palavat. Niitä nyt ei enää ole paljoa saatavilla niin en osaa sanoa sitten samaa jos on ledpolttimo. Ei ole tullut kokeiltua miten ne käyttäytyy 400 V jännitteellä. Enkä suosittele kokeilemaankaan. Kiitos!
Kylä ne kai minuutin pari voi palaa.
nollavika=ei yhtään vikoja