Oikosulkuvirta ja yli 100 m jatkojohtoa (!!)
Vložit
- čas přidán 28. 03. 2024
- Oikosulkuvirta pienenee aina johdon pituuden kasvaessa. Testasin tilannetta jossa otin ulkopistorasiasta jatkojohtoja peräkkäin yli 100 m ketjutettuna. Mittasin oikosulkuvirran ja näytti 49 A. Sitten jännite laski alle 200 V kun laitoin kunnolla kuormaa kiinni. Se oli alimmillaan 160 V tienoilla kun laitteet kytkettiin verkkoon. Tämän takia pitää pitkillä matkoilla olla iso poikkipinta-ala.
Tuon 1,5 neliöisen ja 2,5 neliöisen johdon eron huomaa kyllä hitsatessa useamman roikan päässä. Minusta on jopa vähän erikoista että tuommosia ohutta jatkojohtoa ei tarvitse senkummemmin merkitä että se sopii vain kevyeen käyttöön, moni pitää että jatkoroikka kuin jatkoroikka.
Siinäpä se, totta!
Semmoinen täsmennys, että riittävän suuri oikosulkuvirta (PE-L välillä) on tarpeen vain vikasuojauksen takia eli eläviä olentoja varten, ettei maadoitettuun laitteen rungon ja ympäröivän maan välinen suuri jännite oikosulkutilanteessa vaikuttaisi tuossa välissä mahdollisesti olevaan käyttäjään liian kauan. Eli nopean poiskytkennän tarkoitus ei ole suojata johtoja tai laitteita, se hoituu muuta kautta. L-N välillehän ei ole edes oikosulkuvirtavaatimuksia. Vikavirtasuoja on kyllä ihan hyvä juttu ylipitkien jatkojohtojen kanssa.
Ammattilaisetkin tuntuu toisinaan sotkevan vikasuojauksen ja oikosulku/ylikuormitussuojauksen vaatimukset ja tarkoituksen keskenään. Ehkä sitä ei tarpeeksi opinnoissa teroiteta, mikä ero noilla on ja mikä niiden tarkoitus on.
Uutta hienoa tietoa, vaikkakin "hepreaa" meikäläiselle oikosulkuvirta ja se toinen. Koitan opiskella/ keksiä kun joudan taikka tulee kohdalle..
Jokaisella alalla on omat erikoisterminsä. Sähköalan teoreettisessa osassa on monta TANSSIA. Resistanssi, induktanssi, kapasitanssi, konduktanssi, impeDanssi jne.
Eli jos joutuisin raksalla sähköä käyttää, voima virta puol väliin ja siittä vasta 2.5m2 10-20m jatkojohto eikö?
Periaatteessa näin kyllä. Sanonta "voimavirta" sisältää tavallisesti siis 3 kappaletta 16 A lähtöjä. Se on tehty 2,5 neliömillisellä johtimella. Se on sen yhden neliömillin isompi kun 1,5 ja homma toimii vähän pidemmälle. Sitä ei voi sanoa miten pitkä matka pitää olla mitäkin. Raksalla kun tekee tuolla kansalaiset niin ei niitä paljoa kiinnosta asia. Toisaalta rälläkän käynnistys voi polttaa sulakkeen vaikka olisi ihan vieressä. Siksi työmaakeskuksiin tuodaan 32 tai jopa 63 A syöttö ja siitä jaetaan sitten vaikkapa 16 A eteenpäin. Kiitos kommentista!
49 A ei riitä edes B-tyypin johonsuojalle (16 A) se katkeaa 48-80 A:lla. Menisi kymmenisen sekuntia ennenkuin katkeasi. Onneksi nykyään on vikavirtasuojat, ne toki ei oikosulussa auta.
Jälkeepäin ajatellen, mitattu 140 A seinässä olleesta pistorasiasta oli aika pieni. Voi olla löysä liitos tai jotain muuta häikkää..... En sitten alkanut selvittää asiaa sen enempää. Ehkä talossa oli siinä vaiheessa sitten just käytössä muutama kW tehoa.
Pudotus 140A arvoon tapahtuu 1,5mm2 ryhmäjohdolla yllättävän nopeasti. Tuossa kohteessa 20m ryhmäjohdolla arvo pitäisi laskennallisesti olla n. 195A luokkaa. Pitkän jatkojohdon päästä mitattu 49A ei riittäisi edes B10 johdonsuojalle (62,5A) vaan oikea suojalaite olisi B6 (37,5A).
@@oh7evlKyllä ihmettelin jälkeenpäin alkuperäista oikosulkuvirtaa. Voi olla löysä liitos kun pituus ei ole kummoinen. Mittauskeskuksesta saatiin sitten kunnon lukemat.
Kun sähkökuormaa on kelan päässä, johto purettava kelalta. Muutoin kohta katsellaan sulanutta kaapelia.
Näin on ja niissä lukee että avattuna tietty kW ja kelalla joku pieni kW.
Eikö keloissa yleensä ole lämpösuojat
@@Hypertraxx Niin se pikku painike siinä kelassa? On mutta eipä ole itellä ainakaan koskaan lauennut. En osaa sanoa missä virrassa tai tilanteessa se toimisi.
@@Sahkotekniikka Välillä ne suojat toimii tai ei toimi 😀 raksalla aika tyypillistä että niitä käytetään virheellisesti, johto kelassa ja 16 sulake jatkuvaan rasitukseen esim. päälle 3kw ja 24/7
@@Hypertraxx Tuo kuormitusasia on monelle mysteeri. Ja se että jos tuollaista kelaa kuormittaa 16A niin ei se samantien kuumene. Hetken päästä kyllä. Olen nähnyt tapauksen, jossa 3vaiheroikka oli toinen pää 63A ja toinen 32 koska tarvittiin erääseen hommaan pakosti virrat. Ja kaapeli oli muistaakseni 5x6 niin oli lämmin, sanotaan että 40-50 asteinen. Ei lämmennyt kuitenkaan että olisi sulanut. Liitos eri asia. Ollessani telakalla 2000 alussa niin ruotsinlaivojen maistasyöttökaapelit olivat myös kovalla kuormalla, yli 1200 A ja kosteus hävisi pinnalta. Olivat 1x120 mm2 kuparia useampi per vaihe.
Tämä on hyvä näyttö taas miten jatkot vaikuttaa tai johto on puolen kelalla...😱
Kelalla oli ei suoraan vaikuta vastukseen vaan kyse on johdon jäähtymisestä. Toki pidempään, jos pitää kelalla, niin hohto lämpenee ja vastus kasvaa.
Noissa keloissa muuten lukee joku tällanen, että avattuna 3 kW ja kelalla 1 kW. Tämä tuli muuten kerran ilmi kun ajoin aggregaatin sähköllä erästä lämmitintä 3m päässä. Oli kyllä lämmin koko kela ja pistotulppa oli niin kuuma että poltti sormia. Oli kyllä kämänen ja löysä rasia kelassa missä liitos todella huono.