Maailmankaikkeuden rakenne: AlkurÀjÀhdys, pimeÀ aine ja neutronitÀhdet (Heikki Oja) | Puheenaihe 504
VloĆŸit
- Äas pĆidĂĄn 28. 05. 2024
- đ Puheenaihe Kauppa: puheenaihe.myspreadshop.fi
â€ïž Tilaa kanava: czcams.com/users/puheenaihefi?... (Ilmaista!)
â¶ïž JAKSO
MistÀ maailmankaikkeus koostuu ja mitÀ on syntymÀtön avaruus? MitÀ eroa on havaittavalla ja laskennallisella maailmankaikkeudella?
MitÀ ovat pimeÀ aine ja pimeÀ energia ja mikÀ merkitys pimeÀllÀ energialla on maailmankaikkeuden laajenemisessa?
Kuinka paljon painaa teelusikallinen neutronitÀhteÀ ja voiko maapallo joskus törmÀtÀ mustaan aukkoon?
Studiossa vieraana tÀhtitieteen dosentti ja tietokirjailija Heikki Oja. Jakso on kuvattu 10.1.2024.
â AIKALEIMAT
0:00 "Sputnikin piipitykset"
5:11 Isaac Asimov
6:50 TĂ€htitiede
8:48 Havainnot
12:23 Einstein
19:58 "Uusi teoria"
23:31 SyntymÀtön avaruus
25:57 Havaittava maailmankaikkeus
38:48 "Katse menneisyyteen"
39:50 Laajeneminen
41:16 PunasiirtymÀ
44:39 EtÀisyys ja kirkkaus
48:34 Valon nopeus
51:15 Energiaa
52:45 PimeÀ aine
58:44 PimeÀ energia
1:06:07 Rinnakkaistodellisuus
1:09:12 Antimateria
1:13:32 Virtuaalihiukkaset
1:15:01 AlkurÀjÀhdys
1:21:16 LoppurysÀys
1:27:03 Aine ja energia
1:30:56 Musta aukko
1:31:55 Aika ja avaruus
1:38:09 Luonnonvakiot
1:41:43 TĂ€hdet ja galaksit
1:45:27 Supernova
1:47:08 NeutronitÀhti
1:53:14 Valkoinen kÀÀpiö
1:55:42 Punainen jÀttilÀinen
1:59:44 Multiplanetaarinen elÀmÀ
2:01:26 Kvasaari
2:05:34 Galaksien synty
2:07:29 TörmÀys mustaan aukkoon
2:11:04 Webb ja Hubble
2:12:13 Kosminen taustasÀteily
2:17:29 Painovoima
đïž VIERAS
Heikki Oja
đ” JUONTAJA
Rami Kurimo: x.com/ramikurimo
đ PUHEENAIHE
Discord: / discord
Instagram: / puheenaihefi
X: x.com/puheenaihefi
Spotify: spoti.fi/3xlNSgm
Apple: apple.co/3jfB2ey
RSS Feed: anchor.fm/s/91bd59c/podcast/rss
đ„ TUOTANTO
Puhemedia 2024
#avaruus #tiede #puheenaihe
NÀmÀ tiedejaksot ovat hyviÀ. Alkaa tulemaan jo Àhky politiikka-aiheisista podcasteista.
Tapaus vornasesta vois vielÀ kuulla monta viikkoa kun tuntuu ettei kyllÀsty koskaan
HyvÀ on kattaus eri aiheita ja asioita. Juontajat nÀkevÀt myös hyvin vaivaa joka lÀhetykseen. Vaatii aika paljon perehtymistÀ.
â@@suoratesto1789Vornasen kohdalla on kÀÀnnetty kaikki kivet ja kannot.
Ei tÀmÀ ole mitÀÀn tiedettÀ vaan pelkkÀÀ spekulaatiota.
Loistavaa. TiedettÀ lisÀÀ kiitos. Ainoita asioita maailmassa mikÀ vie meitÀ eteenpÀin.
MiellyttĂ€vĂ€n rauhallinen ja selkeĂ€ puheinen herra on Heikki Oja. Realisti ja âjalat maassaâ đđŒ
HÀnen kirjansa menevÀt minun hankintalistalle ehdottomasti.
Kiitos hyvÀstÀ jaksosta.
KyllĂ€ oli opettavaa asiaa jĂ€lleen kerran, kiitos Rami đ ja Leevi đ
erittĂ€in kiinnostava aihe ja jakso đđ
KyllÀ ajan hidastuminen ja kaartuminen on jo sinÀnsÀ huikeaa. Kiitos laatujaksosta!
TeillÀ on hyvÀ sekotus kaikkia tarina teppoja ja asiantuntioita. Ainut parannus kohde mikÀ mielessÀ on puheen monipuolisuus. Se ettei toistaisi niin paljon samoja sanoja. Mut vitut siitÀ hyvÀÀ settiÀ teette ja kÀvelyllÀ tÀmÀkin taas kuunteluun kiitoksia jÀbÀt.
Kiinnostava vieras ja jakso! MielestÀni Rami on hyvÀ haastattelija ja osaa esittÀÀ mielenkiintoisia kysymyksiÀ.
Pekka Reinikainen selvittÀÀ aika jÀrkeen kÀypÀnÀ nÀmÀ asiat.
ErÀs parhaimmista jaksoista koskaan.
Havaittava maailmankaikkeus on meille nÀkyvÀ maailmankaikkeuden osa. Koko maailmankaikkeus on sitten eri asia.
Olipa todella todella hyvĂ€ jakso đđ
Mutta mielenkiintosta on, ettÀ toisaalta edelleen ollaan sen alkumunan ÀÀrellÀ??
Kiitos hyvĂ€stĂ€ jaksosta ja aiheesta. Tiedejaksoja saisi olla enemmĂ€nkin jatkossa. Uskon niille olevan kysyntÀÀ. Itseasiassa tiedettĂ€ ei tĂ€llĂ€ hetkellĂ€ kĂ€sitellĂ€ kovin kattavasti tai sÀÀnnöllisesti suomalaisessa podcast-kentĂ€ssĂ€. Poislukien YLEn tiede1-ohjelma, mikĂ€ on tyyliltÀÀn usein perinteinen radio-ohjelma eikĂ€ modernin kaltainen podi. Joka tapauksessa, tĂ€mĂ€ jakso oli hyvĂ€ pintaraapaisu lukuisista eri aiheista universumiin liittyen. Mutta esim. Mustista aukoista yksinÀÀn saisi varmasti aikaiseksi kahden tunnin keskustelun. đ
Kiitos ohjelmasta. Mielenkiintoinen!
Tosi kiehtova ja hyvĂ€ jakso, kiitos teille đ
EtÀisyydet ja vauhdit on jo niin isoja - ei ihminen lÀhde tÀÀltÀ maasta minnekÀÀn! Voi lÀhteÀ, mutta mitÀÀn uutta sivilisaatiota ei synny.
Mielenkiintoista on myös Àlyllisen elÀmÀn etsintÀ eli Seti.EsteenÀ on meidÀn onnettoman antiikkiset radioteleskoopit, joiden rajoitteena on myös hidas radiolaaltojen nopeus vaikka niillÀ on valon nopeus.Valo on universumin kannalta tosi hidasta.LisÀksi on todellinen onnen kantamoinen jos kaksi sivilisaatiota sattuu olemaan samassa tekniikan vaiheessa eli viestintÀ onnistuu.Radioteleskooppimme on olleet olemassa pinemmÀn ajan kuin silmÀnrÀpÀyksen verran.MikÀ on todennÀköisyys sille, ettÀ 2 sivilaatiota universumissa tai edes galaksissamme Linnunradassa rÀpyttÀÀ silmiÀ edes yhden kerran samaan aikaan ? Se on onettoman pieni joten en oikeen ymmÀrrÀ nÀitÀ ihmetteljiöitÀ miksi emme kuule toisia ÀlyllisiÀ Universumista.
đ
Usan hallituksella on hallussa sellaista teknologiaa millĂ€ voitaisiin muuttaa tĂ€mĂ€kin planeetta nurin ihan uuteen uskoon, mut mitĂ€pĂ€ luulet miks niitĂ€ ei nĂ€ytetĂ€ meille siviileille? NiimpĂ€ đœ
Ja jo nyt jÀrkyttÀvÀn suuret etÀisyydet! MissÀ kaikki ovat, totes E Fermi. 150 miljardin vuoden pÀÀstÀ on jo aika yksinÀistÀ - eli on helppo selittÀÀ et on vain nyt tÀÀ "yksi galaksi"?
Koska emme tunne suurta yhtenÀisyysteoriaa(ei ole vielÀ olemassa), niin universumi antaa meille harhakuvia.Osaamme jo kompensoida esim.satelliteissa Einsteinin aikadilataation.Mutta emme vielÀ kykene kompensoimaan "kvanttidilataatiota".Kun katsomme kaukaiseen universumiin ja teemme havoinnon,ettÀ maailmankaikkeus laajenee kiihtyvÀsti, niin havainto on oikea mutta sen suunta on vÀÀrÀ.Luullessamme katsovamme universumin laidalle, katsomme itse asiassa sen keskustaan, jossa keskustassa sijaitsee se pimeÀ energia mustien aukkojen kollektiivina.NÀkyvÀÀ ainetta siirtyy koko ajan "Mustien aukkojen hautuumalle" kohti keskustaa kvanttimekaniikan kautta.EdellisestÀ seuraa tietysti, ettei sitÀ big bÀngiÀ alkurÀjÀhdystÀ ollutkaan koskaan.p.s.En ole tiedemies vaan tÀysin mielikuvituksen varassa joten edellÀ lukemasi voidaan luonnehtia lennokkaaksi heitoksi.
Aivan huippu jakso, kiitos!!
NÀÀ on aina mielenkiintoisia asioita nÀitÀ enemmÀn. Sit hyvÀÀ vastapainoa kaikki salaliitto kuten slimmi koska tÀn pÀivÀn salaliitto on huomisen normi.
Tossa aikasemmin komentoin kun ette haastaneet tarpeeksi politiikkoa ettÀ ei nÀin mitÀÀn podia synny. Noh otan vÀhÀn takas ja kiitÀn teitÀ hyvistÀ jaksoista. Melkein kaikki kuunnellut pitkilllÀ kÀvelylenkeillÀ ja jotain joskus jÀÀnnytkin kovaan kallooni.
Kiitos, vihdoin keskustelua fysiikasta suomeksi. Oon erittÀin kiinnostunut aiheesta, mut aina joudun katsomaan englanniksi videoita/dokkareita ja kun ne termit on semmoisia, ettei sitÀ mitenkÀÀn voi tietÀÀ suomeksi kun on kuullut vaan englanniksi ne.
HeidĂ€n pimeĂ€ aine = aether. âMielikuvituksen maailma ja tĂ€hti tiede sopi hyvin yhteenâ mielenkiintoinen lausunto đ«Ł mutta ei mikÀÀn ennenkuulumaton nĂ€issĂ€ hommissa. Valitettavasti kvantti/partikkeli teoria on valta vĂ€estölle SE juttu. Aether, field theory osv antaa maailman kaikkeudelle paljon selkeĂ€mmĂ€n ja loogisemman selityksen.
"Alussa loi Jumala taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjÀ, ja pimeys oli syvyyden pÀÀllÀ, ja Jumalan Henki liikkui vetten pÀÀllÀ. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli. Ja Jumala nÀki, ettÀ valkeus oli hyvÀ; ja Jumala erotti valkeuden pimeydestÀ. Ja Jumala kutsui valkeuden pÀivÀksi, ja pimeyden hÀn kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmÀinen pÀivÀ. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon taivaanvahvuus vetten vÀlille erottamaan vedet vesistÀ". Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistÀ, jotka olivat taivaanvahvuuden pÀÀllÀ; ja tapahtui niin. Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, toinen pÀivÀ. Ja Jumala sanoi: "Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen paikkaan, niin ettÀ kuiva tulee nÀkyviin". Ja tapahtui niin. Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hÀn kutsui mereksi. Ja Jumala nÀki, ettÀ se oli hyvÀ." - 1.Mooseksen kirja 1-10 - Raamattu 1933/1938
Sitten tuli tontut.
@@TheZimicool "SillÀ pahat hÀvitetÀÀn, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivÀt maan. Hetkinen vielÀ, niin jumalatonta ei enÀÀ ole; kun hÀnen sijaansa katsot, on hÀn jo poissa. Mutta nöyrÀt perivÀt maan ja iloitsevat suuresta rauhasta." - Psalmit 37:9,10,11 - Raamattu 1933/1938
@@TappioLopullinen-us8dx Tonttujen jÀlkeen tuli tiaiset, joista kaikkein tyhmimpÀnÀ turtiainen.
Jopa pako meidÀn auringon painovoimasta irti on vaikeaa! Sinne sitten kaikki massiivinen kama ja ihmiset messiin? Nyt on jo liian myöhÀistÀ! Fermi kysyi - missÀ kaikki ovat? Vastaus - liian kaukana.
1:43:21 Galaksijoukkojen jÀlkeen tulevat:
- Superjoukot: Suuren mittakaavan rakenteet, jotka koostuvat galaksijoukkojen ryhmistÀ.
- Kosmiset filamentit: PitkÀt, ohuet ja erittÀin massiiviset rakenteet maailmankaikkeudessa, jotka koostuvat pÀÀasiassa pimeÀstÀ aineesta ja kaasusta.
- Kosminen verkko: Maailmankaikkeuden laajamittainen rakenne, joka koostuu toisiinsa kytkeytyneistÀ filamenteista, tyhjiöistÀ ja superjoukoista.
Kiitos tĂ€stĂ€ ja myös toivoisin, ettĂ€ jatkossa olisi enemmĂ€n vastaavanlaisia; .myös painotuksena syvĂ€ pÀÀty, aito itsereflektoiva filosofia,metafyysikan rajoille menevĂ€t salatieteen nĂ€kemyset jne.. Maailmassa on paljon jĂ€nniĂ€ asioita ja ei ihme, ettĂ€ ihmisen perusluonne ajaa kohti niiden etsimistĂ€ ja paljastamista. đ
Olen itse lukenut populÀÀrikirjallisuutta pimeÀstÀ aineesta ja energiasta, mutta nÀissÀ ei muistaakseni sanottu, ettÀ jos on olemassa "pimeÀÀ ainetta", niin eikö sen pitÀisi vaikuttaa hiukkausfysiikan teorioihin? Eli, jos on olemassa suurimassainen aine, niin se pitÀisi huomioida yhteisteorioita tehdessÀ mukaan, vai huomioidaanko se?
Toinen asia, joka tuli heti itselleni mieleen tuosta pimeÀstÀ energiasta, ettÀ voisiko se olla resistanssienergian tyylistÀ vastavoimaa laajentuvassa maailmankaikkeudessa. Eli, vaikka laajeneva maailmankaikkeus olisi tyhjiötÀ, niin tÀllÀ tyhjiöllÀ voi olla energiataso, jonka venyttÀminen lisÀÀ sen energiatasoa. UlospÀin suuntautuva voima ikÀÀn kuin jÀnnittÀÀ sitÀ ilmapallon pintaa lisÀten sitÀ takaisin vetÀvÀÀ voimaa. Maailmankaikkeuden kohdalla tapahtuma on vain kÀytÀnnössÀ koko alueella, eikÀ pinnnalla kuten ilmapallo esimerkissÀ.
Mielenkiintoista pohdintaa. TÀssÀhÀn Ojakin puhuu tuosta ettÀ maailmankaikkeus laajetessaan kasvattaa omaa energiamÀÀrÀÀnsÀ mikÀ sinÀllÀÀn kuulostaa jÀrjettömÀltÀ. Aina ajatellut ettÀ energian mÀÀrÀ on vakio, se vain muuttaa muotoaan. Tuleeko loppupÀÀssÀ sitten imploosio jos kaikkeus kaatuu omaan mahdottomuuteensa ja kasvattaa energiaansa jatkuvasti?
Tosiaan jostainhan sen energian tÀytyy tulla, tuleeko se tuolta ulkopuolen "tyhjiöstÀ" kuten viittasit.
@@hequsn Tuota energiamÀÀrÀn kasvua voisi ajatella viljelynÀ, jossa viljeltÀvÀn maan pinta-ala kasvaa ja samalla sato. Jos maailmankaikkeuden tilavuus laajenee, niin sillÀ on tietty energiamÀÀrÀ, joka ilmeisesti samalla lisÀÀntyy. SitÀ on kÀsittÀÀkseni tutkittu ettei tyhjiöenergian taso ole 0, vaan se voi olla korkeampi, mutta meidÀn maailmankaikkeudessa se vain nÀyttyy "tyhjiönÀ". Voi kuitenkin olla alempi taso, jolle tyhjiö voisi laskeutua samalla vapauttaen valonnopeudella sen sisÀllÀ olevan energian. EhkÀ osa tuosta pimeÀstÀ energiasta on juuri tÀtÀ?
Valaisevaa ja mielenkiintoista! mÀkin on vÀhÀn kyllÀstynyt politiikka jaksoihin.
Heikki kuvasi hyvin kuinka aika-avaruus kehittyy jakautumatta erikseen aikaan ja avaruuteen. Avaruudessakaan ei voi konkreettinen kappale kulkea taaksepÀin aika-avaruudessa. Toisaalta ajassa voi kÀsitteellisesti "liikkua" erikseen yhtÀ hyvin taakse kuin eteen - sama kÀsitetasolla avaruudessa. Aika ja avaruus ovat tasavertaista hiukkasten erillisyyttÀ.
mielenkiintonen jakso
1:59:30 Ilman muuta ihmiskunnan tehtÀvÀ olisi scifisarjoista tuttu asia eli muiden planeettojen löytÀminen ja asuttaminen.
Paljon on monia kiinnostavia asioita lÀhetyksessÀ. Varsinkin tuo miten maailmankaikkeus laajenee ja miten tulee koko ajan energiaa.
Onko myöskÀÀn toiset ulottuvuudet mahdollisia.
Kun avaruus laajenee, niin nÀkyvÀn avaruuden rajalla oleva aine lÀhettÀnee erittÀin pitkÀaaltoista sÀteilyÀ, kunnes tÀmÀ materia, vÀrÀhtely ja siten energiakin katoaa sen hÀvitesdÀ rajan yli. Kuinka matalaa taajuutta on tÀltÀ rajaseudulta havaittu? TÀstÀ seuraa myös, ettÀ oman universumimne materian mÀÀrÀ ja painovoima vÀhenevÀt. Eikö tÀmÀ jo riitÀ aiheuttamaan universumin kiihtyvÀn laajenemisen?
alkurÀjÀhdystÀ ei ole koskaan ollutkaan vaan se vain nÀyttÀÀ siltÀ ettÀ kaikki lÀhti tiheÀstÀ pisteestÀ sen takia koska aika avaruus kaareutuu itsensÀ kanssa me ei yksinkertaisesti nÀhdÀ tÀmÀn kaareutuman taakse me nÀhdÀÀn vain se piste mikÀ nÀyttÀytyy meille ennen
kuin se menee kaareutuman taakse sama kuin me katsottaisiin maapalloa ja aurinko etenee sen taakse sen ÀÀri valo hiljalleen luisuu pienemmÀksi ja pienemmÀksi kunnes sen valo haihtuu maapallon reunalta ja ilman valoa me ei voida nÀhdÀ kohteita
AlkuröjÀhdyksestÀ syntynyt tÀydellinen luomakunta ja systeemi, tÀydellisellÀ vuosisykslisellÀ auringonkierrolla ja tÀhtitaivas jossa pohjantÀhti aina samalla paikalla, tÀhtikuviot kiertÀen vuodenajan mukaan, en usko
Vain viimeisen vuosisadan aikana lÀnsimaiset valkoiset ovat hylÀnneet uskonsa luojaan
hyvin et huomio niitÀ miljardeja tai biljoonia aurinkokuntia missÀ ei ole asiat nÀin tÀydellisesti :D
MikÀ tÀmÀ (puhdas) energia on? Itse olen ymmÀrtÀnyt, ettÀ energiaa ei mitata vaan lasketaan. On kineettistÀenergiaa, potentiaalienergiaa, sÀhkömagneettiseen sÀteilyn energiaa ja energiaa joka on hÀrmistynyt massaksi. MitÀ siis tarkoittaa, ettÀ massa muuttuu energiaksi? Miten tÀmÀ (puhdas) energia mitataan? Jos ja kun kaikki on energiaa, niin silloinhan energia siirtyy energioiden vuorovaikutuksen kautta energioiksi.
Yksi parhaista.
Ei muuten nÀhdÀ kaikkea mitÀ on ja mitÀ on ollut.
Voi olla, ettÀ sano vÀhÀn harkitsemattomasti, eikÀ ihan kirjaimellisesti tarkoittanut.
Brian coxin luentoja kannattaa katsoa tÀhÀn liittyen.
25:00 EihÀn se, minne avaruus laajenee ole mitÀÀn. Eli siis sitÀ ei ole olemassa. Se ei ole tyhjiö tai se ei ole mitÀÀn, vaan sitÀ ei yksinkertaisesti ole olemassa.
Informaation maksiminopeus on kai meidÀn avaruuden ominaisuus - eli avaruuden jonkun permittiivisyyden ja permitiapiliteerin tulon neliöjuuren kÀÀnteisluku?
Semmonen kehitysidea nÀihin tiedejaksoihin ettÀ ruutuun tulisi kaava aiheesta x, jos sen asian selitykseen tarvittaisi jotain konkreettisempaa kuin puhe.
Korjataan vÀÀrinkÀsityksiÀ: Big Bang eli AlkurÀjÀhdys ei ollut rÀjÀhdys. AlkurÀjÀhdys oli avaruuden laajentuminen ja tapahtui kaikkialla samanaikaisesti. Okei, asia korjattu. ItseÀni kiinnostaa suunnattomasti se, ettÀ miksi tai mikÀ aiheuttaa sen, ettÀ avaruus on niin kylmÀ. Yksi mielenkiintoinen asia tulee heti mieleen eli aineiden suprajohtavuus. MitÀ yhdessÀ esim. tÀmÀ ja ÀÀretön kylmyys luovat materiaa, massaa, gravitaatiota ja energiaa kiinnostaa. PimeÀ aine ja pimeÀ energia on saanut kovasti huomiota. Haluaisin nÀhdÀ oikeasti sen galaxianimaation, jonka Vera Rubin on kuvannut. Tulee mieleen, ettÀ kuvaan vaikkapa Stop liikennemerkin ja pistÀn sen pyörimÀÀn. TÀmÀ höpö höpö on levinnyt nyt pimeÀllÀ aineella ja energialla, jotka ovat mielestÀni tÀyttÀ höpö höpöÀ. TÀssÀ hyvÀ video Big BangistÀ: czcams.com/video/SJ7h_ZpBkvM/video.htmlsi=La6VNUdqG0SheTYA
Kiinnostava aihe ja oli hyviÀ kysymyksiÀ juontajalta! Olisiko jossain vaiheessa mahdollista saada filosofiaan liittyvÀÀ aihetta? Jos saa ehdottaa, niin esim. Markus Lammenranta julkaisi pari vuotta sitten johdatuksen tieto-oppiin ja olisi varmasti mielenkiintoinen vieras kertomaan siitÀ, mitÀ tieto on, ja miksi tieto on yleensÀkkÀÀn tÀrkeÀÀ ja tavoittelemisen arvoista.
Moro! Katsotaan, jos saataisiin Markus vieraaksi đ - Rami đ§đ»ââïž
MikÀ on sen todennÀköisyys ettÀ tyhjÀstÀ syntyy aurinkokunta jonka yhdellÀ planeetalla on tÀydelliset olosuhteet elÀmÀÀn ja ettÀ sinne syntyy itsestÀÀn monimuotoista elÀmÀÀ ja ekosysteemejÀ ja lopulta tietoisia olentoja? Se on niin kÀsittÀmÀtöntÀ. Onko se edes mahdollista ilman jonkinlaista luojaa?
Suunnilleen samaa luokkaa ehkÀ, kuin pudottaa vesipisara usean kilometrin korkeudesta niin ettÀ se osuu tÀsmÀlleen pienen puutarhapöydÀn pÀÀlle naulan kannalle ja toistaa sitten sama kyseisen pöydÀn jokaiselle naulalle. NÀin tapahtuu joka kerta kun sataa, eikÀ se vaadi sen kummempaa tÀhtÀÀmistÀ, vaan riippuu pelkÀstÀÀn suurten lukujen todennÀköisyydestÀ.
@@terohyvonen No tuota todennÀköisyys sille ettÀ joka naulanpÀÀ kastuu vesisateessa on aika todennÀköinen. Ei siis mielestÀni kovinkaan hyvÀ vertaus.
â@@kisuli2734 Noh me ollaan olemassa, joten yrityksiĂ€ oli selvĂ€sti tarpeeksi monta, ettĂ€ onnistui. Niinkuin sen pöydĂ€n nauloihin osuminen, johon vaatii monta pisaraa.
@@kisuli2734 Ei tarvitse olla edes kovin rankka sade, jotta neliökilometrin alalle sataa satoja miljoonia vesipisaroita tunnissa. Vesipisaroiden lukumÀÀrÀhÀn on laskukaavassa yritysten lukumÀÀrÀ ja tulee nÀin ollen jakoviivan ylÀpuolelle (eli mitÀ enemmÀn yrityksiÀ, sen todennÀköisemmin osuu). Omassa galaksissamme, joka on kooltaan varsin keskinkertainen, tÀhtien mÀÀrÀ on noin 100 - 400 miljardia, joten yritysten mÀÀrÀ on jo tuhatkertainen. Todistettavasti ainakin yhdellÀ nÀistÀ tÀhdistÀ on planeettajÀrjestelmÀ, jossa ainakin yhdellÀ planeetalla on elÀmÀÀ.
Maailmankaikkeudessa arvioidaan olevan 200 miljardista 2 biljoonaan galaksia, joten laskennallisesti niistÀ riittÀÀ potentiaalisia yrityksiÀ elÀmÀn kehittymiselle hiukan heikommillakin kertoimilla.
Mutta joo, sadevertaus ei ollut siinÀ mielessÀ hyvÀ, ettÀ elÀmÀn esiintyminen maailmankaikkeudessa on todennÀköisyyksien valossa tÀhtitieteellisiÀ kertaluokkia todennÀköisempÀÀ kuin johonkin naulaan osuminen.
Jos unohdetaan matematiikka hetkeksi ja keskitytÀÀn kemiaan, niin yleisimmÀt elÀvien organismien sisÀltÀmÀt alkuaineet ovat (ei niin) sattumalta myös maailmankaikkeuden yleisimmÀt alkueineet (vety, happi, typpi, hiili).
"Maailmankaikkeus on melkoisen iso paikka. Jos me olemme tÀÀllÀ yksin, se vaikuttaa aikamoiselta tilan haaskaukselta."
-Carl Sagan
Koska en usko luomiskertomuksiin, pidÀn ajattelutapaasi virheellisenÀ. Maa ei muodostunut tÀydelliseksi olosuhteeksi elÀmÀlle, vaan elÀmÀ kehittyi sopivaksi maan olosuhteisiin.
nyt enymmrrÀ keitÀn teetÀ,, itselleni terveisin arja
maailmankaikkeuden ÀÀrettömyys...siinĂ€ loppuu jĂ€rki. se ettĂ€ koskaan ei tule rajaa vastaan...ja jos tulee, mitĂ€ tĂ€mĂ€n rajan, tai vaikka seinĂ€n takana on...đź
Kiitos kiinnostavasta jaksosta. Muuten, mikroaaltotaustasÀteily ei ole meistÀ 13.8 miljardin valovuoden pÀÀssÀ (kuten vieras sanoi), vaan se tÀyttÀÀ koko havaittavan maailmankaikkeuden. Maailmankaikkeuden arvioitu ikÀ siis ei perustu suoraan havaintoon (siitÀ ettÀ taustasÀteily nÀhtÀisiin tietyllÀ etÀisyydellÀ), vaan arvio iÀstÀ perustuu aina johonkin matemaattiseen malliin jonka parametreina kÀytetÀÀn erilaisia havaintoja (kuten vaikkapa taustasÀteilyn mitattuja ominaisuuksia).
Kosmisen taustasÀteilyn lÀmpötila pystytÀÀn kyllÀ nykyisin mittaamaan hyvinkin tarkkaan. Kuten Heikki asian kertoi, alussa sÀteilyn lÀmpö oli noin 3000 astetta ja tÀllÀ hetkellÀ noin 3 astetta.
Eli kaikkeuden ikÀ perustuu suoraan havaintoon.
@@MrSnowy75 Ei perustu. IÀn laskemiseen taustasÀteilyn ominaisuuksien perusteella kÀytetÀÀn ns. Lambda-CDM mallia. Ts. ikÀÀ ei voi suoraan johtaa taustasÀteilyn lÀmpötilasta vaan tarvitaan muutakin (matemaattinen malli ja sen parametrien muut arvot lÀmpötilan lisÀksi, nÀitÀ ovat mm. pimeÀn aineen mÀÀrÀ, kosmologisen vakion arvo ja muutamia muita jotka voidaan laskea taustasÀteilyn ominaisuuksista). Toinen tapa laskea maailmankaikkeuden ikÀ on mitata nykyinen laajenemisnopeus paikallisesta maailmankaikkeudesta ja extrapoloida siitÀ taaksepÀin. NÀmÀ kaksi tapaa antavat hieman eri tuloksen laajenemisnopeudelle ja siten maailmankaikkeuden iÀlle.
En kyllĂ€ löydĂ€ kohtaa, jossa Heikki olisi vĂ€ittĂ€nyt, ettĂ€ sĂ€teily olisi 13,8 miljardin valovuoden pÀÀssĂ€. Tottakai hĂ€n tietÀÀ ettĂ€ sĂ€teilyĂ€ on monenlaista ja kaikkialla, mutta ns. ârajaâ on tuon matkan pÀÀssĂ€.
Planck satelliitinkin mittaukset ovat mielestĂ€ni jotain muuta kuin pelkkÀÀ matematiikkaa đ
Malleja löytyy kyllĂ€, mutta rajat tulee vastaan kaikkeuden alussa sekĂ€ lopussa, vaikka mitĂ€ tekisi đ
maailmankaikkeus laajenee...minne? mitĂ€ kohti? mitĂ€ on siellĂ€, mihin maailmankaikkeus ei ole vielĂ€ laajentunut...tai yltĂ€nyt? đź
En voi ajatella maailmankaikkeutta kysymÀttÀ miten juuri minÀ olen syntynyt tietoiseksi olennoksi juuri tÀssÀ ajassa
Miksi juuri sinÀ? EhkÀ et miksikÀÀn juuri sinÀ. Joku syntyi, ja se joku ihmettelee miksi juuri hÀn. Ei miksikÀÀn.
@@teroleikkila oma tietoisuus on ihmettelemisen arvoinen asia
Voitko olla tÀysin varma siitÀ ettÀ olet olemassa?
@@josq81 Sanoisin ettÀ joo. Se ettÀ elÀmme, aistimme, tunnemme ja olemme vuorovaikutuksessa ympÀristön kanssa on vahva todiste siitÀ.
@@kisuli2734 Voit olla siis 100% varma siitÀ ettÀ et ole esim. Boltzmannin kuumeista hourailua?
1:52:20 Ramille taisi kÀydÀ pieni virhe kun puhui 20 - 30 km pallosta? MikÀli sÀde on 20 - 30 km sillon pallon koko on 2 kertaa sÀde eli 40 - 60 km halkasijaltaan oleva pallo.
1:51:57 Moro! NeutronitÀhtien halkaisija on 20-30 kilometriÀ. Heikki taisi toisella kerralla vahingossa puhua sÀteestÀ lÀpimitan sijaan - Rami
@@RamiPuheenaihe Meni ohi ensimmÀisellÀ kuuntelulla tuo kohta. Kiitos
Ei ihminen tiedÀ mitÀÀn jos kokonaisuutta miettii-mutta ihmiskunta ei myönnÀ sitÀ
Itse uskon ettÀ aurinkoa kiertÀÀ toinen kehittyneempi planeetta. Joka jonkun kertoman mukaan olisi ollut maan tuntumassa jossakin kohtaa
Onko meillÀ oikeasti oikeaa kuvaa avaruudesta eikÀ pelkkiÀ mallennuksia?
Eikait meillÀ ole tarkkoja kuvia kuin tÀstÀ meidÀn tÀhtisysteemistÀ, noi muut on mallinnoksia mitÀ ollaan saatu tutkimalla infrapunakuvia sun tÀllÀisiÀ.
Siis kuten Oja sanoi, meillÀ on paljon ihan oikeita havaintoja tÀhtitieteen kannalta. Sitten ne havainnot eivÀt esim.selitÀ galaksien pyörimistÀ - massaa pitÀs olla enemmÀn! Lopulta vain fysiikan kieli eli matematiikka voi sen tarkasti selittÀÀ! Matikka on usein kehittynyt fysiikan myötÀ, pakosti.
Aivan turhaa ihminen ei pysty mitÀn ymmÀrtÀÀ
Haluatko pÀÀsi totaalisesti umpissolmuun? Katso tĂ€mĂ€ jakso! đ
Aika just
Mutta tÀrkein tuntemus puuttuu! Ei tunneta Jumalaa, eikÀ Jeesusta Kristusta, joka on sanallaan luonut kaiken nÀkyvÀisen!
Gravitaatioaaltojen muistijÀlki aineeseen on varsin heikko, vaikka kyseessÀ olisi voimakaskin aalto. Nyt taidettiin sekoittaa gravitaatiokaarevuuteen, joka repii vuorovesijÀnnityksellÀÀn. Aalto muuttaa kyllÀ kaarevuutta, mutta muuttaa sen valovauhdilla samantien takaisin ja vaikutus aineeseen on tutkitusti lÀhinnÀ muistijÀlkiÀ. Vasta hyvin pitkÀaaltoisilla g-aalloilla on merkitystÀ, koska aaltovaiheella on aikaa vaikuttaa - esim. Kuun gravitaation vaikutus Maan vuorovesiin perustuu pitkÀÀn aaltoon ja muutosvaiheen kestÀessÀ kauan nÀkyy merkittÀvÀ vaikutus suunnan muuttuessa Maan pinnan eri kohtiin.
MistÀ syntyi alkurÀjÀhdyksen massa?
Ajattelen, ettÀ se massa oli jo olemassa ennen alkurÀjÀhdystÀ mutta gravitaatio ajoi sen alkurÀjÀhdyspisteeseen. Uskon, ettÀ mustat aukot ovat uusien universumien alkuja ja mustan aukon sisÀpuolelta havaittuna siellÀ on universumi joka menee normaalisti eteenpÀin. Ulkopuolelta katsottuna taas musta aukko on pysÀhtynyt ajassa. TÀmÀ johtuu siitÀ, ettÀ mustan aukon tapahtumat kohdistuvat yli valonnopeuksisen pakonopeuden takia vain mustan aukon sisÀpuolelle, joten ulospÀin nÀyttÀÀ siltÀ, kuin mitÀÀn ei tapahtuisi.
Energiaa ei voi luoda eikÀ sitÀ voi tuhota. Massa (energia) on ollut aina olemassa eikÀ sellainen universumi ole mahdollinen missÀ ei olisi massaa.
ErÀs spekulaatio on, ettÀ yleisen suhteellisuuden perusteella uusi kaikkeus voisi syntyÀ valkoisesta aukosta. Kun aines lopulta siirtyisi mustan aukon tapahtumahorisontin sisÀÀn, tarkoittaa se emokaikkeuden ikÀÀntymistÀ loppuun - periaatteessa kaikki mustat aukot yhtyvÀt ja vasta siinÀ tilanteessa voi katsoa kaiken aineen ikÀÀntyneen loppuun ja vaihtuneen valkoisen aukon suuntaan. Mutta tÀllaiset ovat spekulaatiota kaikki tyynni, eikÀ keinoja todentaa.
...Paitsi tietysti, jos saadaan esim. osoitettua, ettÀ mustat aukot ovatkin eksoottisen kondensaatin gravastar-tÀhtiÀ tai vastaavia, jolloin jutut valkoisesta aukosta voisi lopettaa.
â@@teemumiettinen7250 Asia ei ole aivan noin yksioikoinen. Bruttopaine ainekertymĂ€ssĂ€ vastaa massaa ja on korreloitunut kaikkeuden laajentumisen kanssa. Kokonaisenergia voidaan asettaa nollaksi. Alussa on voinut tyhjĂ€stĂ€ syntyĂ€ ainetta nollaenergiakokonaisuuden fluktuaatioina entropiaa lisĂ€ten.
Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
Kuka loi Jumalan?
Jumala ei heittÀnyt noppaa! Jumala kehitti vain kauniita fysiikan yhtÀlöitÀ! Tuntui et heitti - ja kaikki eivÀt ole kauniita?
Pilasit mun pÀivÀn
Herra Jumala sanoo: kuka loi taivaat ja maan.
MinÀ olen kaiken luonut, sano Herra.
Joo joku herra sen varmasti onkii luonu. Haloo đ€Ł
@@NikiFlowerOfficial tyhjÀstÀ ei pysty mitÀÀn syntymÀÀn.
Seuraa Israelia, sen aika on nyt tullut.
Voimia...
EnsimmÀisen persoonan silminnÀkijÀhavainto ei ole kovin luotettava tiedonlÀhde.
ââââ@@Ruut50 et selvĂ€stikÀÀn ole edes yrittĂ€nyt ymmĂ€rtÀÀ asioita, toistelet vain uskonnollisia opetuksia, joilla ei ole mitÀÀn tekemistĂ€ todellisuuden kanssa. Jos kykenisit kriittiseen ajatteluun ja omaksumaan uutta tietoa, siis oppimaan maailmasta asioita, et höpöttĂ€isi tuollaista. Kuka edes vĂ€ittÀÀ mitÀÀn "syntyneen tyhjĂ€stĂ€" muu kuin uskovaiset, luomistyöhĂ€n on nimenomaan tyhjĂ€stĂ€ luomista. Joskus voi hyvĂ€ksyĂ€ epĂ€varmuuden, sen ettei jotain tiedetĂ€. Ihmiskunta on vasta tiedon alkumetreillĂ€, siirtymĂ€ssĂ€ taikauskoisen hölynpölyn maailmasta tiedon maailmaan.
Suurin osa tieteen aloista on syntynyt vasta viimeisen sadan vuoden aikana, joten on tÀysin virheellistÀ ajatella ettÀ sen tiedon puutteet antaisivat jÀrkevÀn syyn uskoa yliluonnollisiin selityksiin. Silti uudetkin tieteenalat lyhyen historiansa aikana ovat tuottaneet enemmÀn kÀyttökelpoista tietoa kuin uskonnot tuhansien vuosien aikana.
Tiede ei tiedÀ kaikkea, uskonto ei tiedÀ mitÀÀn. Kaikkien uskontojen uskovaiset yrittÀvÀt post-hoc rationalisoida uskoaan ja yleensÀ uskovaisetkin huomaavat sen muiden uskontojen kohdalla. Jostain syystÀ kristityt eivÀt usko hindukreationistien nÀkemyksiin siitÀ kuinka tieteen löydökset (muka) tukevat hindulaisten kirjoitusten nÀkemyksiÀ maailmasta.. Kaikkien uskontojen jÀsenistÀ löytyy niitÀ, jotka ottavat uskontonsa liian raskaasti niin ettÀ se vÀÀristÀÀ heidÀn todellisuudentajuaan, kuin myös niitÀ fiksuja jotka kykenevÀt laittamaan sen omaan arvoonsa ja suhtautumaan maailmaan avoimin mielin.
Suhteellisuus teoria on nykyajan antiikkinen uskonto...
Rami voisi vÀlillÀ vÀhÀn jarrutella nörttiydensÀ kanssa eikÀ jÀÀdÀ jankkaamaan jostain punasiirtymistÀ joka ei 99 %:lle katsojista sano mitÀÀn
Fysiikan opiskelu Kumpulan kampuksella jĂ€ttÀÀ pysyvĂ€n jĂ€ljen đ - Rami
Eikös se nyt kuulu jo yleissivistykseen
Aina voit pysÀyttÀÀ videon ja googlata jos et tiedÀ jotain. Omastakin mielestÀ tuo mahtuu ihan tavalliseen yleissivistykseen. Ei kai nÀitÀ podeja olla tehty erityisesti alakoululaisille...
PunasiirtymÀstÀ ei saa puhua, mutta jumala pakotusta kyllÀ suositaan.
@@RamiPuheenaihe jos vedyn ydin ajatellaan sokeripalan kokoiseksi, niin silloin sen elektroni kiertÀisi sitÀ 350 metyrin pÀssÀ. NÀin harva aine romahtaessaan tÀhdestÀ neutroonitÀhdeksi pienenee todella paljon ja sÀteilee valkoista valoa, koska elekrooit eivÀt mahdu kiertÀmÀÀ jotain ydintÀ.Kun aine tiivistyy vielÀ tÀstÀ niin, ettÀ elektroonien liike lakkaa, niin pysÀhtyy myös valokvanttien tulo ja muodostuu "musta aukko" Toisaalta ,mikÀli nÀkyvÀÀ ainetta on muuttunut mustaksi aukoksi alkurÀjÀhdyksestÀ tÀhÀn pÀivÀÀn saakka 95% , niin kauanko kestÀÀ, ettÀ loputkin 5 % on muuttunut pimeÀksi aineeksi?.