8350 Valtra ,vihreä konepelti, etukuormaaja VARASTETTU Isostakyröstä ja toista yritetty viedä. Oli paikallises puskaradiossa. JOTTA TIERÄTTÄ JA PITÄKÄÄ PAIKAT LUKOSSA.
No jopas! Kohta mettät täynnä piilos olevia Valtroja...onneksi ne erelliset löytyi. Täs on koko kesä opeteltu ottamahan traktorin avaamet yöksi pois, ainavaan se on vaikiaa.
@@mattinasa Höh. Justihin sama juttu kun tämänkylän ekana löytyny Vallu, avaamet heitetty jorpakkohon. Sillä oli vissihin kuavitettu jotaki sillankairesta vasten ja sitte kuski oli hermostunu ja avaamien heiton jäläkehen lähteny kävelemähän.
Oli kiinnostavaa ja asiantuntevaa esittelyä. Selvästi tunnet omat koneet läpikotaisin. Oppii itsekin taas uutta. Ja nyt oli kyllä työkone ihan työkoneen näköinen 😄
Noihin Kvernelandin variomaatti sarka-auroihin on ollut saatavis pidempi vetokarttu. Aikoinaan 90-luvulla, kun ostin uudet ko.fältit, niin myyjän kysymys oli: Millä traktorilla kynnät? Vastasin, että Valmetilla. Myyjä siihen, että nyt pitää sitten vaihtaa auraan pidempi vetokarttu. Pituus eroa en muista, mutta olisiko se ollut vajaa 100mm:ä pidempi. Kuinka muuten, onko Ferkun turbottomas tai turbollises erilaaset männät, joissa palotila erilaanen? Eli jos haluaa täydet tehot, niin männätkin vaihtoon. Mukavasti Ferkku hirnuu tehonmittauspenkis. Tämä oli hyvä asiavireo Luttisaarelta. Vaihdatin aikoinaan pikkunelikkoon suurempitehoisen ja uudemman tyyppisen moottorin. Huomio oli, että teho kasvoi ja kulutus laski. Kuitenkin yllättävän hyvin sopi tilaansa ja imu-/pakosarjakin onnistuttiin soveltamaan vanhoille reiteille, vaikka uudemmassa moottorityypissä ovatkin eripuolella. Ruokahalu kasvoi niin, että vanhaan yli 50-vuotiaaseen takapotku Valluun vaihdoin itse käytetyn 604:n turbollisen moottorin, johon ensin tehtiin täysremontti. Töitä teetti eniten vaihtaa ilmanputsari kuivasuodattimeen ja sen asennus putkineen toiselle akkutelineelle. Sekä konepeiton uudelleen muotoilu hiukan ylemmäksi imuilmaputken takia. Myös uuden ja pidemmän akkutelineen teko/asennus vas.puolelle, että saatiin 12V.n akku sopimaan. Hydrostaattinen ohjaus ja hydrauliputket tuplapumpulta oli oma juttunsa. Moottori sopi kuitenkin heittämällä kehdolle kytkinkopan kanssa, pultinreikiä joutui osin hiukan paineilmavingulla jyrsimään soikeaksi. Vallun kulutus väheni ja teho kasvoi, ja komiasti Holsetin turbo sirkuttaa ja moukuu.
Joo, vetokarttuja on eri mittaasia. Kyllähän ne uutehen on helppo valita mutta rupiappa vaihtamahan sitä näihin vanhoohin, ei oikein innostava juttu. Kyllä turbomallissa on erimoiset kalut sisällä, taitaa olla lyhempihelmaaset männät, vahvemmat kiertokanget ja öljysuihkut männille. Näillä turbotetuilla vaparikoneilla pitää lämmitellä ennen vetoja ja jäährytellä ennen sammuttamista jotta pysyy paremmin kunnos. Eikä näistä niitä viimeesiä tehoja kannata ottaakaa. Noissa muutoksissa saattaa joku pikkujuttu työllistävä asia. Isoo tilakin voi jäärä piäneksi. Hydro-ohjaukseski muutettu systeemi antaa vapauksia osien sovittelulle. On se aika mielenkiintoinen juttu tehrä samalla traktorilla mutta suuremmilla tehoilla hommat. Pitää(s) vaan pitää järki pääs. Oli oma hommansa tuossa dynossa saara raskas rumpu pyörimähän 1000 r/aksilalla, kytkentä kun on hytraulinen niin siihen ei paljo pysty itte vaikuttamahan. Mutta onnistui se.
Kevättalvella lankokokelas ruuvas meidän kolmeysikymppiin CeeZetan pellin alle ja vetoja tuli hiukan liikaakin, että ajaes pitää hiukan sääliä ettei kovin vedätä. On se 248 hiukan huono aihio turbotettavaksi, mutta kattoo ny kuinka kauan se kestää.
@@Verkuilija Kyllä minäkin tuota vähän säälin. Ei ihan kaikkea viitti ottaa irti mitä lähtis. 903 Vallusta meni vaihreloota 2 vuotena peräkkäin samalla pellolla äestäessä kun syöttöruuvi oli liian löysällä....sitten piti vähän kiristää syvemmälle niin loppuaika meni ilman vaurioita. Ei ollu kivaa.
Auran kulkusuunta asiassa pitää ottaa huomioon sekin, että Kvernelant auran mukana tulevassa opintomateriaalissa sanotaan, että traktorin raideleveys pitäis olla edessä 10 cm isompi kun takana. Ainaki neljä siipien paluuauran säätäminen onnistui tosi helposti vuonna 99 ja sarka auran säätö vielä helpommin joskus vuosia aijemmin.
Kyllä tuossa raidevälit onkin kunnossa. Saattaa olla että vetokarttu on vaan väärän mittainen. On kuitenkin aika homma alkaa vanhoihin auroihin uutta karttua ostamahan, ja nyt on hommat taputeltu...menihän se noinkin.
Tervehdys,hyviä lähetyksiä teet ja mukava seurata niitä!Miten usein peset traktorit kun en ole nähnyt sriimiä tai on mennyt ohi minulta!Mutta jatka samaan malliin ja kaikkea hyvää sinne.
Kiitoksia! Muutaman kerran vuodes niitä tuloo pestyä. Yleensä pesen saman tien kun jotain muutakin konetta pesen käyttösesongin jälkeen, ja muulloinkin. Tänään on taas pesupäivä kun sain eileen kaikki kynnettyä.
Ei kuulukaan timmosien vanhojen tyhjäkäynniltä ruveta ahtaan vaan just sieltä 1500rpm, varmaan ihan sopiva ahdin. Just oikeaoppinen turbon paineputki tuo on.
Siinä 705:ssähän on Bosch'in ruiskutusjärjestelmä, jotta siinä saattaa olla samoja vanhenemisen oirehia kuin noissa Jusapen korjaamissa 905:ssa. Eli peruskunnostus olis tarpehen. Muutenkin se on paljon matalaviritteisempi kuin 4255. 4,4 litran konehesta otetahan vain vajaa 85 heppaa, kun Perkinsistä otetahan neljällä litralla vajaa sata.
Saattaa olla jotakin huollon tarvetta. Ja sehän on ihan vakiokuntoinen, pienellä syötön lisäyksellä sais höpinää pönttöön kunhan on muuten kunnossa. Mutta aika vaisulta se tuntuu.
terve. se myöhäinen turbon mukaanlähdön tunne johtuu pitkästä ja suurikokoisesta ahtoputkesta tuossa tapauksessa. turbo on oikein sopivan kokoinen tuohon moottoriin ja hukkaporttin on moottorin suojaus syistä hyvä olla. mutta kuten sanoit että ahtamaan alkaa työkierrosten alkupäässä, niin toimii mielestäni sopivasti , varsinkin tuossa käytössä missä traktorisi on. pidän onnistuneena turbotuksena , varsinkin kun olette alkuperäiset kohdat putkistolle pystyneet säilyttämään.
@@luttisaari thank you for replying, I need your help in regards to the project you did on upgrading 399 tractor please. Is it possible to have your email or whatsup number please?
Kiitoksia tämä auttoi paljon. Omassa projektissa epäilin tuota öljynpaineen ulosottoa, että riittääkö öljy kun noin pienestä reijästä otetaan. Jos sillä on garretti nyt jonkun tuhat tuntia viheltänyt, niin eiköhän toi minun holsettikin sillä kestä. 👍
Oleppa hyvä! 😉 Kyllä tuo öljykellon öljy riittää turbolle. Tärkeää on kuulemma että paluupuoli on tarpeeksi väljä ettei öljyä alkaa kerääntymään turbolle vaan se pääsee vapaasti takaisin kiertohon.
Minkälaisia auroja olet ajatellut hommata? Täällä ilmajoella läntmännelillä on 4 siipiset uudet överum paluuaurat. Niissä ei ole enää tuota samaista tyyppivikaa että katkeaa aksila. Ja niis oli myös hydraulinen viilunleveyden säätö👍
Pitää vähän tutkia tuota juttua. Toisaalta pitää funtsia mihin suuntaan EU-määräykset menöö....voi olla että ei viitti laittaa kaikkia rahoja fälttiihin.
Mielenkiintoista tuo vetokartun lyhyys. Mää oon aina luullu, että tuo ongelma on vain noissa fiskarsseissa. Kuten Helgan viteos näkyy niin siinäkin on karttu ihan reunassa. Noo, meillä on vielä jalostettu, ja se säätö salko siitä siirretty toiselle puolelle ja saatu vähän lisää säätö varaa. Mutta vieläkään ne ei tuu peräs niin kuin pitääs🤦♂️. Monella pellolla näkyy just tuo ongelma, aivan kuin yksi viilu puuttuisi, en tykkää, ei oo tasaasta kynnöstä. Silloin se kelpaa mulle kun kynnöksestä ei osaa sanua monellako siivellä se on kynnetty.
Kyllä se kartun mitta on vissiin joka fältiis sama juttu. Meillä oli aikoinaan puoliautomaatti-Hytreinit. Niissä oli Valluilla karttu ihan lairassa, Natikan säätöjä en enää muista. Tuossa Kvernelandissa sivullevääntö haittaa tietysti kovissa kohrissa ja vesivaon teossa. Mutta olokohon, jotakin muuta kehitetähän sitte ens vuoreksi. Itte kyllä tykkään Överumeista.
Hyvää turinaa asiosta, lisää tällaista. Paljon näkee huonoja kynnöksiä joten voisitko näyttää videolla aurojen säätämisen juurtajaksaen?? Hyvä kyntö olis kaiken a ja o .
Nyt taitaa olla kynnöstä puhti pois, mutta ehkä ens vuonna. Mulla olis aineksia jotain lopetusvaon tekovideolle, siinä vaan ei menny kaikki ihan putkehen jotten oo varma sen tekemisestä. Hyvä kyntö helepottaa matalan kylvömuokkauksen tekoa. Jos on epätasainen kynnös niin eka äestyskerta menöö pinnan tasaamisehen ja vasta toisella päästähän kylvöpohjan tekohon. Huono juttu.
@@luttisaari ok. Ite tääl vil kyntelel sokerijuurikaspeltoja keli on mahtava maa sopivan kosteaa ja jankonpoistajatkin toimii hyvin.... ja jos viäl sais pari ojaa perattua.... koskas oot ajatellu jatkaa sitä verkun entisöintiä.....
@@petrituomola1953 Kyllä nyt vielä kyntökelejä on, pitkälle ne vaan pakkaa venymähän. Mulla paluuaurojen hajoaminen hirasti myös hommaa. Pitää kattella mitä niille kannattaa tehrä. Kun tää syksy venyi...niin kaikki muukin siinä samalla. Pikku-Ferkussa vien seuraavaksi vanteet tutulle maalarille maalattavaksi lähiaikoina, sitten pitää tutkailla kyinka saa korjaustilaa vähän lämpimäksi ja sitten koittaa jatkaa. Ens kesänä viimeistään pitää saara ajokuntohon. En pidä mitään kiirusta, risusavottahan ON PAKKO MENNÄ nyt syksyllä.
@@luttisaari Millai ne palluuaurat hajos. Mul on tollane orkkis kuntone 135 verku poveril ja isoil renkail , ihan soiva peli n 6k t ajettu vois kans joskus entisöir....
@@petrituomola1953 Tuosta näköö: czcams.com/video/cXPiRMByaR0/video.html Noiren tyyppivika, eli kääntöaksila poikki. Kattellahan saako kohtuuhintahan korjattua, lepäävät vielä samassa paikassa. Mulla on pikku-Massikkaprojekti ollut vähän pysähryksissä. Vähän varmaan talven mittaan eristyy mutta sitten kesällä enempi. Vähän kylymät tilat.
Meillä turbotettiin 165s. Joka on työkäytössä metsässä,siinä on puolitela varustus. 68hv moottorissa alkujaan,mitattiin 92hv tapista Vääntö oli niinkin julma että valmet 8100 vapari hävisi. En muista enää sitä vääntöä.
Liikaa. 1,8 bar. Tubeles renkahat, joista toinen takarengas vuotaa jos ei oo sisuskummia. Kun laittaa sisuskummin, niin se ei kestä jos ei oo riittävästi painetta. On monehen kertahan paikattu ja uusittu sisärengaskin, ei mukava juttu. Päällyrenkahan sisusta on röpölöinen, ja sen takia sisuskummi hiertyy puhki jos on vähempi ilmaa.
Samaa vähän murheellisena itsekkin videolta katselin....on se kuitenkin toiminut. Ilmeisesti ei oo ollu turbo-mallin sokka kun on päässyt putuamahan.... Vois laittaa siihen sokan kun seuraavan kerran krassaaloo.
Jostain kumman syystä meni ihan vaihrelooran pohjalla olevan pakkirattaan laakeri ja synkro. Oireena pakin paikoilleen menon vaikeutuminen. Osia piti vähän uusia. Ekalla remontilla vaihrettiin aluevaihtajan jousi mikä on näiren tyyppivika.
Se säätö taitaa olla tuossa vetovarren tapissa, koitappa tutkia kun peset aurat olisko sorvattu epäkeskoksi, ainakin joissakin on ollut, siitä sen vähäisen säädön voi tehdä.
Itsekin kvernen laina-auroja käyttänyt samalla tavalla huonoilla säädöillä (ollut kapeampi raideväli), niin mitä säädetään runko-osan, johon työntövarsi tulee, paikalla? Onko siitä auran perusasema väärin pultattuna? Vetokarttu ei tässä mallissa taida olla epäkesko. Laina-auroissa ei tohdi joka pulttia säätää, jos jälki kelvollista.
En tiedä olisko tapissa epäkeskoa...siinä on kyllä semmoonen jengallinen tanko, mutta sen säätämiseksi pitäis ottaa seegerisokka irti ja näyttää olevan lyhkäänen säätövara. Minäkin kuvittelin että siinä olis tuommonen samanlaanen vanttiruuvi kuin sivusiirrossa on. Sitä työntövarren korvaa voiraan säätää sivusuunnassa jotta saarahan työntövarsi suoraan traktoriin nähren. Tuossa se korva on ihan toises lairas ja työntövarsi on ylähältä päin kattuen ihan suoras. Fältit menöö kuitenkin ihan sivurajoottimia vasten vasemmalle ja silimällä näyttää jotta vinos on. Jäläki on kumminkin kohtuutasaasta, jos tuosta jotain säätää niin sitte pitää pystyä säätämähän muutakin. Olokohon, kyllä se noinkin menöö. Tuon kainaaja on senverta tuttu, että tohtis säätää jos olis pakottava tarve. Mutta...näillä mennähän.
Se nousi hitaasti. Tuossa kuormaajassa on kohtuusuuret sylinterit. Tuossa on normaali nostolaitepumppu ja ulkopuolisen hytrauliikan pumppu. Tuossa nostin pelkällä ulkopuolisen hytrauliikan pumpulla se on hiras. Pumppujen tuotot voiraan kolmitieventtiilillä yhristää niin sitten paljon nopeampi. Yhteenkytkettynä ei nostolaite toimi. Paluuauroilla vähän kehno kun nostolaitteen pitää toimia ja fältin kääntö toimii pelkällä ulkopuolisen pumpulla, silloin kääntö on melko hiras. Kolmitieventtiiliä ei viitsi koko aikaa käännellä.
@@oivasuntio2654 On heleppo laittaa paripyörät molempihin kun saa trukkipiikillä nostaa (löytyy vanha video). Äestyskonees hyvä olla ek kun saa nostella kiviä kivikauhalla ja muutenkin kerätä niillä. 4255:lla kun kylvetään niin siinä se on vähä turha silloon mutta pelkät aisat ei paljo paina. Sillä on kieltämättä aika mukava kuormata, kuormaaja toimiikin nopiempaa kuin 399:ssä ja lumiakin aurailen sillä. Kuitenkin lainaan kolmatta EK-konetta kevään apulantapussin nostohon. Äestyskone voi olla mihinä vaan kun pitää konetta täyttää ja 4255:ta ei viittisi jokavälis ottaa koneen erestä pois. Ens keväänä kun 165:nen ei oo vielä kärrynkannattelijana niin oon ajatellut lainata vielä naapurilta Natikan....sitten kylvöaikana on 4 etukuormaajakonetta markilla 😁😁😁
Olishan se hienompi, mutta on sille paljon käyttöä, äestyksessä (ja kynnöllä) kivikauhan kans on hyvä keräillä ja nostella irtokiviä, kaikenmoista pikkutavaran kuskaamista, heleppo laittaa 4255:een yksin sen kans paripyörät ynnämuuta. Ehkä tulevaisuudes sillä nostellaan lannoitesäkin kylvinkoneeseen, ehkä....😉
@@frakke6487 Ei vielä mitään. Kuitenkin kynnöillä miettinyt näitä asioita. Ainakin ens kevät menöö näillä, paitsi torennäköisesti 4 etukuormaajakonetta pihalla....kun 165 on vielä telakalla niin siemenkärryn etehen pitää lainata naapurin Natikka.
Heh.... Olis kyllä kiva joitain töitä tehdä ilman etukuormaajaa, ja nimenomaan ilman runkosovitteitakin. Näkis paremmin etupyörille. Sitte olis mukavampi maalata nokkapellit niin koneesta tulis paljon siistimmän näköinen. Kaikkea ei voi saada.
8350 Valtra ,vihreä konepelti, etukuormaaja VARASTETTU Isostakyröstä ja toista yritetty viedä. Oli paikallises puskaradiossa.
JOTTA TIERÄTTÄ JA PITÄKÄÄ PAIKAT LUKOSSA.
No jopas!
Kohta mettät täynnä piilos olevia Valtroja...onneksi ne erelliset löytyi.
Täs on koko kesä opeteltu ottamahan traktorin avaamet yöksi pois, ainavaan se on vaikiaa.
Kone löytynyt Vähästäkyröstä. Oli hylätty keskelle tietä merikaarron suuntaan. Muuten vissiin ollu ehjä, mutta avaimet heitetty lepikkoon.
@@mattinasa
Höh.
Justihin sama juttu kun tämänkylän ekana löytyny Vallu, avaamet heitetty jorpakkohon. Sillä oli vissihin kuavitettu jotaki sillankairesta vasten ja sitte kuski oli hermostunu ja avaamien heiton jäläkehen lähteny kävelemähän.
Tori.fi oli veheriäänen Vallun? konepelti myytävänä. Ny aiva hilian.
Mahtava video 👍🚜
Hyvää jorinaa,on tuntemusta,
Oli kiinnostavaa ja asiantuntevaa esittelyä. Selvästi tunnet omat koneet läpikotaisin. Oppii itsekin taas uutta. Ja nyt oli kyllä työkone ihan työkoneen näköinen 😄
Kiitos!
Kyllähän sitä jotenkin tuntoo koneen tavat, joskus toivoo ettei ihan kaikkea tarvittisi nähräkkään...😉😉
Noihin Kvernelandin variomaatti sarka-auroihin on ollut saatavis pidempi vetokarttu. Aikoinaan 90-luvulla, kun ostin uudet ko.fältit, niin myyjän kysymys oli: Millä traktorilla kynnät? Vastasin, että Valmetilla. Myyjä siihen, että nyt pitää sitten vaihtaa auraan pidempi vetokarttu. Pituus eroa en muista, mutta olisiko se ollut vajaa 100mm:ä pidempi.
Kuinka muuten, onko Ferkun turbottomas tai turbollises erilaaset männät, joissa palotila erilaanen? Eli jos haluaa täydet tehot, niin männätkin vaihtoon.
Mukavasti Ferkku hirnuu tehonmittauspenkis. Tämä oli hyvä asiavireo Luttisaarelta.
Vaihdatin aikoinaan pikkunelikkoon suurempitehoisen ja uudemman tyyppisen moottorin. Huomio oli, että teho kasvoi ja kulutus laski. Kuitenkin yllättävän hyvin sopi tilaansa ja imu-/pakosarjakin onnistuttiin soveltamaan vanhoille reiteille, vaikka uudemmassa moottorityypissä ovatkin eripuolella.
Ruokahalu kasvoi niin, että vanhaan yli 50-vuotiaaseen takapotku Valluun vaihdoin itse käytetyn 604:n turbollisen moottorin, johon ensin tehtiin täysremontti. Töitä teetti eniten vaihtaa ilmanputsari kuivasuodattimeen ja sen asennus putkineen toiselle akkutelineelle. Sekä konepeiton uudelleen muotoilu hiukan ylemmäksi imuilmaputken takia. Myös uuden ja pidemmän akkutelineen teko/asennus vas.puolelle, että saatiin 12V.n akku sopimaan. Hydrostaattinen ohjaus ja hydrauliputket tuplapumpulta oli oma juttunsa. Moottori sopi kuitenkin heittämällä kehdolle kytkinkopan kanssa, pultinreikiä joutui osin hiukan paineilmavingulla jyrsimään soikeaksi.
Vallun kulutus väheni ja teho kasvoi, ja komiasti Holsetin turbo sirkuttaa ja moukuu.
Joo, vetokarttuja on eri mittaasia. Kyllähän ne uutehen on helppo valita mutta rupiappa vaihtamahan sitä näihin vanhoohin, ei oikein innostava juttu.
Kyllä turbomallissa on erimoiset kalut sisällä, taitaa olla lyhempihelmaaset männät, vahvemmat kiertokanget ja öljysuihkut männille. Näillä turbotetuilla vaparikoneilla pitää lämmitellä ennen vetoja ja jäährytellä ennen sammuttamista jotta pysyy paremmin kunnos. Eikä näistä niitä viimeesiä tehoja kannata ottaakaa.
Noissa muutoksissa saattaa joku pikkujuttu työllistävä asia. Isoo tilakin voi jäärä piäneksi. Hydro-ohjaukseski muutettu systeemi antaa vapauksia osien sovittelulle.
On se aika mielenkiintoinen juttu tehrä samalla traktorilla mutta suuremmilla tehoilla hommat. Pitää(s) vaan pitää järki pääs.
Oli oma hommansa tuossa dynossa saara raskas rumpu pyörimähän 1000 r/aksilalla, kytkentä kun on hytraulinen niin siihen ei paljo pysty itte vaikuttamahan. Mutta onnistui se.
Can anybody help where to get this kit to do on my tractor please.
Mun mf 390 kaipais kans tuon turbon. On kylvökoneen kans täydellä vehnäsatsilla turhan kovalla! Hyvä video!
Kyllä se hyvää varmahan tekis, pehmoisella maalla pikkupyöräinen takapyörä-Simulta osaa verättää.
Ja kiitoksia!
Kevättalvella lankokokelas ruuvas meidän kolmeysikymppiin CeeZetan pellin alle ja vetoja tuli hiukan liikaakin, että ajaes pitää hiukan sääliä ettei kovin vedätä. On se 248 hiukan huono aihio turbotettavaksi, mutta kattoo ny kuinka kauan se kestää.
@@Verkuilija
Kyllä minäkin tuota vähän säälin. Ei ihan kaikkea viitti ottaa irti mitä lähtis.
903 Vallusta meni vaihreloota 2 vuotena peräkkäin samalla pellolla äestäessä kun syöttöruuvi oli liian löysällä....sitten piti vähän kiristää syvemmälle niin loppuaika meni ilman vaurioita. Ei ollu kivaa.
Auran kulkusuunta asiassa pitää ottaa huomioon sekin, että Kvernelant auran mukana tulevassa opintomateriaalissa sanotaan, että traktorin raideleveys pitäis olla edessä 10 cm isompi kun takana. Ainaki neljä siipien paluuauran säätäminen onnistui tosi helposti vuonna 99 ja sarka auran säätö vielä helpommin joskus vuosia aijemmin.
Kyllä tuossa raidevälit onkin kunnossa. Saattaa olla että vetokarttu on vaan väärän mittainen. On kuitenkin aika homma alkaa vanhoihin auroihin uutta karttua ostamahan, ja nyt on hommat taputeltu...menihän se noinkin.
Tervehdys,hyviä lähetyksiä teet ja mukava seurata niitä!Miten usein peset traktorit kun en ole nähnyt sriimiä tai on mennyt ohi minulta!Mutta jatka samaan malliin ja kaikkea hyvää sinne.
Kiitoksia!
Muutaman kerran vuodes niitä tuloo pestyä. Yleensä pesen saman tien kun jotain muutakin konetta pesen käyttösesongin jälkeen, ja muulloinkin.
Tänään on taas pesupäivä kun sain eileen kaikki kynnettyä.
love to have one
Ei kuulukaan timmosien vanhojen tyhjäkäynniltä ruveta ahtaan vaan just sieltä 1500rpm, varmaan ihan sopiva ahdin. Just oikeaoppinen turbon paineputki tuo on.
Näin vähän itsekkin oon ajatellut, ja tuntuu tuo paineputkikin toimivan.
Siinä 705:ssähän on Bosch'in ruiskutusjärjestelmä, jotta siinä saattaa olla samoja vanhenemisen oirehia kuin noissa Jusapen korjaamissa 905:ssa. Eli peruskunnostus olis tarpehen. Muutenkin se on paljon matalaviritteisempi kuin 4255. 4,4 litran konehesta otetahan vain vajaa 85 heppaa, kun Perkinsistä otetahan neljällä litralla vajaa sata.
Saattaa olla jotakin huollon tarvetta. Ja sehän on ihan vakiokuntoinen, pienellä syötön lisäyksellä sais höpinää pönttöön kunhan on muuten kunnossa. Mutta aika vaisulta se tuntuu.
terve. se myöhäinen turbon mukaanlähdön tunne johtuu pitkästä ja suurikokoisesta ahtoputkesta tuossa tapauksessa. turbo on oikein sopivan kokoinen tuohon moottoriin ja hukkaporttin on moottorin suojaus syistä hyvä olla. mutta kuten sanoit että ahtamaan alkaa työkierrosten alkupäässä, niin toimii mielestäni sopivasti , varsinkin tuossa käytössä missä traktorisi on. pidän onnistuneena turbotuksena , varsinkin kun olette alkuperäiset kohdat putkistolle pystyneet säilyttämään.
Näin se voi olla, kokonaisuus kuitenkin riittää hyvin mulle, ja sehän riittää 😁
Can anyone help me where to get the pipes, oil lines and brackets to make this conversion please.
Hello!
I can speak english very little, but I try help you.
I answer soon.
@@luttisaari thank you for replying, I need your help in regards to the project you did on upgrading 399 tractor please. Is it possible to have your email or whatsup number please?
Kiitoksia tämä auttoi paljon. Omassa projektissa epäilin tuota öljynpaineen ulosottoa, että riittääkö öljy kun noin pienestä reijästä otetaan. Jos sillä on garretti nyt jonkun tuhat tuntia viheltänyt, niin eiköhän toi minun holsettikin sillä kestä. 👍
Oleppa hyvä! 😉
Kyllä tuo öljykellon öljy riittää turbolle. Tärkeää on kuulemma että paluupuoli on tarpeeksi väljä ettei öljyä alkaa kerääntymään turbolle vaan se pääsee vapaasti takaisin kiertohon.
@@luttisaari Tämmönen tästä nyt tuli, vihdoin 😅 czcams.com/video/eeC7H7fsHh8/video.html
Minkälaisia auroja olet ajatellut hommata? Täällä ilmajoella läntmännelillä on 4 siipiset uudet överum paluuaurat.
Niissä ei ole enää tuota samaista tyyppivikaa että katkeaa aksila.
Ja niis oli myös hydraulinen viilunleveyden säätö👍
Pitää vähän tutkia tuota juttua. Toisaalta pitää funtsia mihin suuntaan EU-määräykset menöö....voi olla että ei viitti laittaa kaikkia rahoja fälttiihin.
Mielenkiintoista tuo vetokartun lyhyys. Mää oon aina luullu, että tuo ongelma on vain noissa fiskarsseissa. Kuten Helgan viteos näkyy niin siinäkin on karttu ihan reunassa. Noo, meillä on vielä jalostettu, ja se säätö salko siitä siirretty toiselle puolelle ja saatu vähän lisää säätö varaa. Mutta vieläkään ne ei tuu peräs niin kuin pitääs🤦♂️. Monella pellolla näkyy just tuo ongelma, aivan kuin yksi viilu puuttuisi, en tykkää, ei oo tasaasta kynnöstä. Silloin se kelpaa mulle kun kynnöksestä ei osaa sanua monellako siivellä se on kynnetty.
Kyllä se kartun mitta on vissiin joka fältiis sama juttu. Meillä oli aikoinaan puoliautomaatti-Hytreinit. Niissä oli Valluilla karttu ihan lairassa, Natikan säätöjä en enää muista.
Tuossa Kvernelandissa sivullevääntö haittaa tietysti kovissa kohrissa ja vesivaon teossa. Mutta olokohon, jotakin muuta kehitetähän sitte ens vuoreksi.
Itte kyllä tykkään Överumeista.
Hyvää turinaa asiosta, lisää tällaista. Paljon näkee huonoja kynnöksiä joten voisitko näyttää videolla aurojen säätämisen juurtajaksaen?? Hyvä kyntö olis kaiken a ja o .
Nyt taitaa olla kynnöstä puhti pois, mutta ehkä ens vuonna. Mulla olis aineksia jotain lopetusvaon tekovideolle, siinä vaan ei menny kaikki ihan putkehen jotten oo varma sen tekemisestä.
Hyvä kyntö helepottaa matalan kylvömuokkauksen tekoa. Jos on epätasainen kynnös niin eka äestyskerta menöö pinnan tasaamisehen ja vasta toisella päästähän kylvöpohjan tekohon. Huono juttu.
@@luttisaari ok. Ite tääl vil kyntelel sokerijuurikaspeltoja keli on mahtava maa sopivan kosteaa ja jankonpoistajatkin toimii hyvin.... ja jos viäl sais pari ojaa perattua.... koskas oot ajatellu jatkaa sitä verkun entisöintiä.....
@@petrituomola1953
Kyllä nyt vielä kyntökelejä on, pitkälle ne vaan pakkaa venymähän. Mulla paluuaurojen hajoaminen hirasti myös hommaa. Pitää kattella mitä niille kannattaa tehrä.
Kun tää syksy venyi...niin kaikki muukin siinä samalla.
Pikku-Ferkussa vien seuraavaksi vanteet tutulle maalarille maalattavaksi lähiaikoina, sitten pitää tutkailla kyinka saa korjaustilaa vähän lämpimäksi ja sitten koittaa jatkaa. Ens kesänä viimeistään pitää saara ajokuntohon.
En pidä mitään kiirusta, risusavottahan ON PAKKO MENNÄ nyt syksyllä.
@@luttisaari Millai ne palluuaurat hajos. Mul on tollane orkkis kuntone 135 verku poveril ja isoil renkail , ihan soiva peli n 6k t ajettu vois kans joskus entisöir....
@@petrituomola1953
Tuosta näköö:
czcams.com/video/cXPiRMByaR0/video.html
Noiren tyyppivika, eli kääntöaksila poikki. Kattellahan saako kohtuuhintahan korjattua, lepäävät vielä samassa paikassa.
Mulla on pikku-Massikkaprojekti ollut vähän pysähryksissä. Vähän varmaan talven mittaan eristyy mutta sitten kesällä enempi. Vähän kylymät tilat.
Moro! Siinähän on se minun tekemä pakoputki edelleen hienosti ihan oikeassa Verkussa ja oikeissa töissä!
Niinpä on, hyvin on toiminu. 👍🏻
Hitsailetko Jani enempiki noita röörejä? Olis kiinnostusta omaa projektia ajatellen.
@@henrikaki5883 Tein tuon putken alunperin omaan MF 6150:n. Ei ole tullut vielä enempää tehtyä. Ihan uniikki kappale.
Tulikos paljon lisää tehoa & vääntöä. Riippuu tietty ruuvin väännöst, mutta noin suunnilleen?
Ilmoitettu Teho ennen 103 hv moottorissa, turbolla mitattu ulosotosta 132 hv.
Vääntö ilmoitettu 430 nm, mitattu ulosotosta n.550 nm.
Ajattelin jotain 120 heppaa...mutta meni vähä yli.
@@luttisaari Se 120 ois tullut ilman turboakin
@@VilleWilen
Niin olis voinut. Taitaa noi maahantuojan jälkiturbotetut olla jotain sen tehoisia.
Meillä turbotettiin 165s. Joka on työkäytössä metsässä,siinä on puolitela varustus. 68hv moottorissa alkujaan,mitattiin 92hv tapista Vääntö oli niinkin julma että valmet 8100 vapari hävisi. En muista enää sitä vääntöä.
Kuink paljon sulla on ilmanpainetta kyntöfergun renkaissa?
Liikaa.
1,8 bar.
Tubeles renkahat, joista toinen takarengas vuotaa jos ei oo sisuskummia. Kun laittaa sisuskummin, niin se ei kestä jos ei oo riittävästi painetta. On monehen kertahan paikattu ja uusittu sisärengaskin, ei mukava juttu. Päällyrenkahan sisusta on röpölöinen, ja sen takia sisuskummi hiertyy puhki jos on vähempi ilmaa.
Onko sokka tippunut hukkaportin vivulta näyttäs reikä olevan vai onko juuremmassa lukitus
Samaa vähän murheellisena itsekkin videolta katselin....on se kuitenkin toiminut. Ilmeisesti ei oo ollu turbo-mallin sokka kun on päässyt putuamahan....
Vois laittaa siihen sokan kun seuraavan kerran krassaaloo.
Massey ferguson 399 performance video
Kumpi on 399 Ferkusta remontti vaihteisto vain perä?
Jostain kumman syystä meni ihan vaihrelooran pohjalla olevan pakkirattaan laakeri ja synkro. Oireena pakin paikoilleen menon vaikeutuminen. Osia piti vähän uusia.
Ekalla remontilla vaihrettiin aluevaihtajan jousi mikä on näiren tyyppivika.
Meillä oli 2000 luvun alussa 390 massikka
Aika Possuja !!!
Se säätö taitaa olla tuossa vetovarren tapissa, koitappa tutkia kun peset aurat olisko sorvattu epäkeskoksi, ainakin joissakin on ollut, siitä sen vähäisen säädön voi tehdä.
Itsekin kvernen laina-auroja käyttänyt samalla tavalla huonoilla säädöillä (ollut kapeampi raideväli), niin mitä säädetään runko-osan, johon työntövarsi tulee, paikalla? Onko siitä auran perusasema väärin pultattuna? Vetokarttu ei tässä mallissa taida olla epäkesko. Laina-auroissa ei tohdi joka pulttia säätää, jos jälki kelvollista.
En tiedä olisko tapissa epäkeskoa...siinä on kyllä semmoonen jengallinen tanko, mutta sen säätämiseksi pitäis ottaa seegerisokka irti ja näyttää olevan lyhkäänen säätövara. Minäkin kuvittelin että siinä olis tuommonen samanlaanen vanttiruuvi kuin sivusiirrossa on.
Sitä työntövarren korvaa voiraan säätää sivusuunnassa jotta saarahan työntövarsi suoraan traktoriin nähren. Tuossa se korva on ihan toises lairas ja työntövarsi on ylähältä päin kattuen ihan suoras. Fältit menöö kuitenkin ihan sivurajoottimia vasten vasemmalle ja silimällä näyttää jotta vinos on. Jäläki on kumminkin kohtuutasaasta, jos tuosta jotain säätää niin sitte pitää pystyä säätämähän muutakin. Olokohon, kyllä se noinkin menöö.
Tuon kainaaja on senverta tuttu, että tohtis säätää jos olis pakottava tarve. Mutta...näillä mennähän.
Miten tuo kuormaaja nousee nuin hitaasti vai näyttääkö se vaan jostain syystä?
Se nousi hitaasti.
Tuossa kuormaajassa on kohtuusuuret sylinterit. Tuossa on normaali nostolaitepumppu ja ulkopuolisen hytrauliikan pumppu. Tuossa nostin pelkällä ulkopuolisen hytrauliikan pumpulla se on hiras. Pumppujen tuotot voiraan kolmitieventtiilillä yhristää niin sitten paljon nopeampi. Yhteenkytkettynä ei nostolaite toimi.
Paluuauroilla vähän kehno kun nostolaitteen pitää toimia ja fältin kääntö toimii pelkällä ulkopuolisen pumpulla, silloin kääntö on melko hiras. Kolmitieventtiiliä ei viitsi koko aikaa käännellä.
@@luttisaari Aivan juu. Ootko ajatellu ottaan tosta kuormaajaa irti ja sitten toisella koneella tekee ek hommat vai tarviiko sitä tuossaikin?
@@oivasuntio2654
On heleppo laittaa paripyörät molempihin kun saa trukkipiikillä nostaa (löytyy vanha video). Äestyskonees hyvä olla ek kun saa nostella kiviä kivikauhalla ja muutenkin kerätä niillä.
4255:lla kun kylvetään niin siinä se on vähä turha silloon mutta pelkät aisat ei paljo paina. Sillä on kieltämättä aika mukava kuormata, kuormaaja toimiikin nopiempaa kuin 399:ssä ja lumiakin aurailen sillä.
Kuitenkin lainaan kolmatta EK-konetta kevään apulantapussin nostohon. Äestyskone voi olla mihinä vaan kun pitää konetta täyttää ja 4255:ta ei viittisi jokavälis ottaa koneen erestä pois.
Ens keväänä kun 165:nen ei oo vielä kärrynkannattelijana niin oon ajatellut lainata vielä naapurilta Natikan....sitten kylvöaikana on 4 etukuormaajakonetta markilla 😁😁😁
@@luttisaari noniin👍
hetkoneh eikös sulla ollu ne kääntöaurat?mihis ne on kadonnut?
Putos peltohon:
czcams.com/video/cXPiRMByaR0/video.html
Kääntöaksila poikki, orottaa samoilla sijoilla noutajaa.
Kattotaan saako etuusesti korjattua.
Siitä lähtien näillä lainavehkehillä kynnetty.
@@luttisaari aaahaa,ikävä homma.
@@tarinaseta1546
Alustavan kyselyn perusteella aksila maksaa 2000 € paikkeilla, pitää tutkia vaihtoehtoja. Lisäksi kääntösylinterin korva meni poikki.
Mielestäni sinun kannattaisi ottaa 399 tuo etukuormaaja pois koska paljon komeamman näköinen ja sulla on jo 4255 etukuormaaja
Olishan se hienompi, mutta on sille paljon käyttöä, äestyksessä (ja kynnöllä) kivikauhan kans on hyvä keräillä ja nostella irtokiviä, kaikenmoista pikkutavaran kuskaamista, heleppo laittaa 4255:een yksin sen kans paripyörät ynnämuuta.
Ehkä tulevaisuudes sillä nostellaan lannoitesäkin kylvinkoneeseen, ehkä....😉
@@luttisaari mikäli ymmärsin oikein onko sulle siis tulossa uutta kalustoa vai mitä tuolla viimeisellä lauseella vihjasit🤔
@@frakke6487
Ei vielä mitään.
Kuitenkin kynnöillä miettinyt näitä asioita. Ainakin ens kevät menöö näillä, paitsi torennäköisesti 4 etukuormaajakonetta pihalla....kun 165 on vielä telakalla niin siemenkärryn etehen pitää lainata naapurin Natikka.
@@luttisaari 👍
kattonu nii paljo tästä massikast videoo et jos ottais etukuormaaja pois tosta niin näyttäs alastomalta:D
Heh....
Olis kyllä kiva joitain töitä tehdä ilman etukuormaajaa, ja nimenomaan ilman runkosovitteitakin. Näkis paremmin etupyörille.
Sitte olis mukavampi maalata nokkapellit niin koneesta tulis paljon siistimmän näköinen.
Kaikkea ei voi saada.
@@luttisaari juu
Ompas jännä että sisempi varmuus suodatin oli ottanut itseensä..-Se on kyllä aika jämäkkää tekoa mutta kyllähän paine sen rikkoo..
Ittekkin sitä ihmettelin, mutta kun hehku tussautti niin että ilmanputsarista pölyt lensi.....niin silloin varmaan on putsarin täytynyt rikkoutua.
Leikkaa sivupelliin reika ettei kahnaa
Se mahtuu justiin kiinni, niin on aika hyvä. Vähän kihnuttaa pellihin mutta ei paljo haittaa.
Mikä pakopesä o
En tiedä, saattoi katketa editoinnissa joku sana.
Horse power?
132 hv pto. 550 Nm.
@@luttisaari nice power ;)
Kannattais ilmaputket olla alumiinii noi lämpii ku on terästä.... emmä pahalla......
Eikait sillä oo merkitystä.
Puskeeko mustaa savua
Ei kovin paljon, varmaan sais pikkusen ruuvaamalla enemmän tehoja mutta tuo riittää hyvin.
Vähän säälin voimansiirtoa.
@@luttisaari eikä se savu siinä tärkeintä ole
@@jortsu006
Ei ole.
Nyt menöö vähemmän polttoainetta tehtyä työtä kohden, se on hyvä.
@@luttisaari jep👍