Pisa-tulosten romahdus, oppiminen ja koulutus (Aino Saarinen) | Puheenaihe 475
VloĆŸit
- Äas pĆidĂĄn 28. 06. 2024
- đ Puheenaihe Kauppa: puheenaihe.myspreadshop.fi
â€ïž Tilaa kanava: czcams.com/users/puheenaihefi?... (Ilmaista!)
â¶ïž JAKSO
Miten suomalaisten lasten oppimistulosten romahdus nÀkyy Pisa-testeissÀ? Miksi tulokset ovat romahtaneet ja mikÀ koulujÀrjestelmÀssÀ on pielessÀ?
MikÀ vaikutus Àlylaiteiden lisÀÀntyneellÀ kÀytöllÀ on oppimiselle ja mitÀ muutoksia koulujÀrjestelmÀÀn kannattaisi tehdÀ tutkimuskirjallisuuden perusteella?
Studiossa yliopistonlehtori Aino Saarinen. Jakso on kuvattu 14.2.2024.
â AIKALEIMAT
0:00 Pisa-tulokset
2:00 Koulutuksen periytyvyys
8:23 Osaamisen mittaaminen
12:19 RahareiÀt
13:46 Opettajien hyvinvointi
17:38 Tiedonkulku
22:55 Pedagogiset keinot
28:21 Ulkoa opettelu
31:17 Digitalisaatio
37:47 KĂ€sin kirjoittaminen
41:02 Uni
47:30 AlaikÀisten laitteiden kÀyttö
49:27 Inkluusio
54:49 Maahanmuuttajalapset
59:24 Kilpailu
1:01:45 Pojat ja tytöt
1:03:34 Ratkaisuehdotukset
1:06:58 KoulupÀivien rakenne
đïž VIERAS
Aino Saarinen
đ” JUONTAJA
Leevi Leivo: x.com/leivoks
đ PUHEENAIHE
Discord: / discord
Instagram: / puheenaihefi
X: x.com/puheenaihefi
Spotify: spoti.fi/3xlNSgm
Apple: apple.co/3jfB2ey
RSS Feed: anchor.fm/s/91bd59c/podcast/rss
đ„ TUOTANTO
Puhemedia 2024
#koulutus #yhteiskunta #puheenaihe
Aino on monessa asiassa juuri asian ytimessĂ€! đ
Kommenttien perusteella vaihteeksi ihan tÀysjÀrkinen vieras puhumassa mutta ei kyl jaksa kattoo videota. TietÀÀ ettÀ vaikka seuraavat 15 tai 30 vuotta kattos eteenpÀin elÀmÀÀ niin ei nÀille asioille tulla mitÀÀn tekemÀÀn vaikka kaikki on sitÀ mieltÀ ettÀ "joo pitÀs tehhÀ jottain" niin mitÀ hyötyÀ? VÀhÀn sama ettÀ 30 vuotta puhuttu ettÀ "joo on noi tuomiot oikeudessa vÀhÀn lepsuja" ja ensimmÀistÀkÀÀn askelta ei oo otettu ettÀ asia muuttus johonkin.
Kaikki me tiedetÀÀn todellinen syy. Rajojen puute, suuret ryhmÀkoot ja "moninainen" oppilasaine. TÀssÀkin asiassa Suomi tulee Ruotsin perÀssÀ surullisin seurauksin.
TÀssÀ minunkin mielestÀni hyvin kiteytetty asia. Tosin lisÀisin tuohon myös rajoihin samaan yhteyteen kurin puutteen, vaikka ehkÀ nÀillÀ saatetaan tarkoittaa samaa asiaa. Rajojen ja kurin puute, suuret ryhmÀkoot ja "moninainen" oppilasaine.
KyllĂ€hĂ€n se on Suomen rajojen puute.Tajusit tahallaan vÀÀrinđ
Viidakkokoulussa sapelien kalistelu on osa opetussuunnitelmaa. Viidakkokoulussa fyysinen vahvuus ja valtahierarkiat menevÀt laskutaitojen ylÀpuolelle tÀrkeysjÀrjestyksessÀ.
Tervetuloa viidakkoon!
NÀinpÀ tuo on. Sama homma muissakin lÀnsimaissa.
Suomalaiset ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivÀt keksimÀÀn mieluumin syitÀ, miksi ei kannata edes yrittÀÀ lukea ja opiskella, kuin pyrkisivÀt etsimÀÀn motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitÀ tekemÀÀn"
"KyllÀ minÀ palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillÀ"
TekosyissÀ on usein taustalla ajatus, ettÀ opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittÀminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun kÀytÀnnönosaamisen vÀlillÀ ja "sekÀ ettÀ" sijaan olisi valittava "joko tai".
VÀhemmÀn luovuttaja-asennetta, enemmÀn aikaa itsensÀ motivoimiseen.
Olipa surullinen haastattelu. Suomen tulevaisuus ei nÀytÀ hyvÀltÀ. Talous on sakannut jo 16 vuotta ja samaan aikaan koulutusjÀrjestelmÀ on tuhottu. MeillÀ on myös verotus maailman kovinta kastia ja erityisesti työn tekoa verotetaan niin, ettÀ se tuntuu rangaistukselta. Joko me pikkuhiljaa voisimme uskoa, ettÀ byrokraatti ja erityisesti vasemmistolaisesti ajatteleva byrokraatti, ei ajattele kansalaisen parasta. Byrokraatti on kiinnostunut vain omasta vallastaan, oli sitÀ miten vÀhÀn tahansa.
OppimisryhmÀt ja koulu pitÀisi ajatella kokonaan uusiksi. RyhmÀt voisi muodostaa sen perusteella, millaisia oppijoita ja millÀ tasolla lapset ovat. Nykyinen tapa laittaa kaikki samana vuonna syntyneet yhteen on aivan kummallinen ja on aina toiminut huonosti.
Keskusteluun pitÀÀ saada myös lisÀÀ Ainon kaltaisia osaavia ihmisiÀ, jotka perustavat nÀkemyksensÀ tutkimustietoon eivÀtkÀ ideologiaan. Erinomainen vieras kaikenkaikkiaan.
Respect Ainolle, arvostan todella korkealle. Fixu nainen, osaa selittÀÀ asiat, niin ettÀ tÀllÀinen yxinkertainen lisensiaatinretkukin ymmÀrtÀÀ. Harmi, ettÀ tuskin Ainolla pÀÀsyÀ esim.Opetushullutukseen, missÀ asioihin voisi vaikuttaakin.
PessimistinÀ uskoisin ,ettei ainolta kysytÀ mielipidettÀ uusia opetussuunnitelmia laadittaessa. Kritiikki ei ole kliffaa
Juuri olen opettanut meidĂ€n 4-vuotiasta laskemaan pÀÀssĂ€ ja lukemaan. Menee jo vaikeitakin sanoja. Ei siksi ettĂ€ tyrkytĂ€n vaan siksi koska hĂ€n haluaa ja jopa vaatii. ĂitinsĂ€ on opettaja ja sanoo ettĂ€ moni ei ole edes tĂ€llĂ€ tasolla ala-asteella.
KÀnnykÀt vie keskittymisen ja mitÀÀn ei vaadita. Monella peli on jo menetetty varhaisessa vaiheessa.
Ammattikoulun aikuisopiskelu on aivan karseella tasolla. Parin pÀivÀn aiheeseen tutustumisella opetetaan muita, opetusta on pari pÀivÀÀ kuukaudessa, mitÀÀn aineistoa ei ole. Raha "opetuksesta" kyllÀ kelpaa. TÀmÀ oma kokemus.
Maahanmuutolla on pilattu jo kaikki muu ja nyt myös koulutkin. Ratkaisuihin ei kuitenkaan kuulu missÀÀn tilanteessa maahanmuuton rajoittaminen :D
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivÀt keksimÀÀn mieluumin syitÀ, miksi ei kannata edes yrittÀÀ lukea ja opiskella, kuin pyrkisivÀt etsimÀÀn motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitÀ tekemÀÀn"
"KyllÀ minÀ palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillÀ"
TekosyissÀ on usein taustalla ajatus, ettÀ opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittÀminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun kÀytÀnnönosaamisen vÀlillÀ ja "sekÀ ettÀ" sijaan olisi valittava "joko tai".
VÀhemmÀn luovuttaja-asennetta, enemmÀn aikaa itsensÀ motivoimiseen.
Luokalle jÀttÀminen on poistettu. Ei hyvÀ. Kertaus on opintojen Àiti.
Siis tutkimusten mukaan se on aivan helkkarin huono idea.
TÀÀllÀkin kommentoin saman kommentin, ettÀ ihana nainen hÀn! Helppo kuunnella kun ei yritÀ kuulostaa fiksulta
@el060248sÀ taidat olla esimerkki ja ruumillistuma Pisa-tuloksista
TÀrkeÀ pointti: kÀsin kirjoittaminen! Koululaitoksen alasajoa on tehty jo vuosia. Tarkoitus ei ole tehdÀ kriittisiÀ kansalaisia, joilla on elÀmÀn kannalta tÀrkeitÀ taitoja vaan kuuliaisia ja alustuvia kansalaisia. Takaisin kuri, osaamisen vaatiminen, jne. Esimerkiksi tarkkailuluokista ja tasoryhmistÀ on puhuttu negatiivisesti, vaikka kyseessÀ on nuorelle tarjottu hÀnen tarvitsemastaan palvelusta.
MilettömÀn hieno vieras,aihe ja jakso.
BriteissÀ on myös yksityiskoulut ihan ala-asteelta saakka. SieltÀ löytyy sellaista tasoa, josta Suomessa voi vain unelmoida. Ovatko ne edes mukana Pisassa?
Pisa tulosten romahtaminen johtuu maahanmuutosta. Viro ei ota maahanmuuttajia ja ei ole romahtanut.
Viron ex-opetusministeri: Suomen Pisa-tuloksen romahduksen taustalla on maahanmuutto. OECD:n PISA-asiantuntija Andreas Schleicher kertoo Die Welt -lehdessĂ€, ettĂ€ yksi merkittĂ€vĂ€ tekijĂ€ on maahanmuutto: âMaahanmuutto ja siitĂ€ syntynyt koululaisten moninaisuus on yksi selvĂ€ syy Suomen koulujĂ€rjestelmĂ€n tuloksien laskuun.
EnsimmÀisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden matematiikan keskiarvo oli 413 pistettÀ ja toisen sukupolven 442 pistettÀ.
Ilman maahanmuuttajataustaa olevilla oppilailla pistemÀÀrÀ oli 491 pistettÀ. Piste-erot ensimmÀisen polven maahanmuuttajien sekÀ syntyperÀisten suomalaisoppilaiden vÀlillÀ oli keskimÀÀrin 78 pistettÀ.
Maahanmuuttajien lÀsnÀolo on laskenut myös muiden suoritustasoa.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivÀt keksimÀÀn mieluumin syitÀ, miksi ei kannata edes yrittÀÀ lukea ja opiskella, kuin pyrkisivÀt etsimÀÀn motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitÀ tekemÀÀn"
"KyllÀ minÀ palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillÀ"
TekosyissÀ on usein taustalla ajatus, ettÀ opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittÀminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun kÀytÀnnönosaamisen vÀlillÀ ja "sekÀ ettÀ" sijaan olisi valittava "joko tai".
VÀhemmÀn luovuttaja-asennetta, enemmÀn aikaa itsensÀ motivoimiseen.
@@DJNoppamies Höpö höpö. Pisa tutkimuksen mukaan suomalaisislla ei ole tulokset romahtanut vaan se johtuu maahanmuutosta joka romuttaa koko Suomen.
@@DJNoppamies VielÀ kun pÀÀsisit analyysissasi siihen asti, ettÀ mistÀ tuo johtuu, ettÀ jotkut "luovuttavat" sen sijaan, ettÀ toimisivat niin kuin sinÀ haluat.
@@hyhhy En minÀ tiedÀ, miksi nuoret miehet luovuttaa. Onhan se tietysti helpompaa kuin yrittÀminen. EnkÀ minÀ "halua", ettÀ nuoret miehet ottaa itseÀÀn niskasta kiinni ja lukee. TyöperÀinen maahanmuutto kyllÀ paikkaa osaamisvajeen. Tuodaan Aasiasta korkean tuottavuuden töihin osaajia ja jÀtetÀÀn suorittavat työt kantasuomalaisille wlÀmÀnkoulun kÀyneille miehille
Istutaan sÀkkituoleissa Àlypuhelimet kÀdessÀ eikÀ opita mitÀÀn. Kaikilla on kuitenkin mukavaa ja sehÀn on koulun perimmÀinen tarkoitus.
Nyky-yhteiskunnankin tarkoitus tuntuu olevan ettÀ ihan sama kÀytkö töissÀ ja teetkö siellÀ mitÀÀn. Ihan sama onko tulevaisuudessa kykyÀ tuottaa ruokaa tai teollisuutta jolla tÀhÀn maahaan saadaan rahaa. Kunhan kukaan ei pahoita mieltÀÀn mistÀÀn. Ei puhuta niitÀ ikÀviÀ tosiasioita ÀÀneen.
@@mehtaalaanen Tiivistit hyvin liberalismin.
@@hyhhy mie kannatan kyllÀ talousliberalismia; mutta sehÀn onkin tÀysin eri asia
@@mehtaalaanen Ai miten niin muka tÀysin eri asia?
@@hyhhy tÀysin eri asia kuten ÀÀrioikeistolainen ja talousoikeistolainen.
Aivan mahtavaa keskustelua, kiitokset.
Opettajakoulutus on tÀysin epÀonnistunut valinnoista lÀhtien. t. opettaja
Minulla on kaverina opettaja joka on kertonut mikÀ siellÀ koulumaailmassa on nykyÀÀn pielessÀ. Opettajilla ei ole aikaa opettaa tai tehdÀ oppimateriaaleja taikka muitakaan perusasioita kun nykyÀÀn heillÀ on jatkuvasti jotain pilipali projekteja joita tulee virkamiehiltÀ ja opintohallituksilta, ja sitten on uusien jÀrjestelmien kÀyttöönottoja etc. Eli opettajilta ylimÀÀrÀiset hommat pois ja byrokratia ja muut kikkailut seis
Nyt tuli selvÀÀ tekstÀ, hyvÀ Aino.
Tasokurssit takaisin. Ne antoivat aikanaan huomattavasti paremmin sopivaa opetusta eri nopeudella oppiville lapsille. SiitÀ hyötyisivÀt hyvien lisÀksi myös heikot oppilaat, kun pÀÀsisivÀt vÀlillÀ loistamaan osaamisellaan kaltaistensa joukossa. Se olisi parasta tasa-arvoa kaikille oppilsille, vaikka vasemmisto mitÀ vÀittÀÀ.
Juu uskon et kyllÀ ne parhaat oppilaat viihtyis paremmin omantasoistensa joukossa ja omasta kokemuksesta voin sanoa ettÀ kyllÀ me surkeimmatkin viihdyttiin parhaiten toistemme kanssa. Ja sehÀn on nimenomaan se ettÀ surkeimpien joukossa surkeatkin voivat loistaa toisiinsa nÀhden. Ja pienluokassa a.k.a. tarkkiksella opettaja tuntee jokaisen oppilaan vahvuudet, heikkoudet ja tarpeet perinpohjin. En haluu kuvitella missÀ olisin ilman meidÀn tarkkiksen opettajaa. Ja tÀtÀ mieltÀ on vahvasti jokainen mua ennen siellÀ opiskellut, mun aikana siellÀ opiskellut ja sit pari vuotta mun jÀlkeen siellÀ opiskellut. Kunnes sitten tÀÀ opettaja jÀi pois ja kÀsittÀÀkseni koko luokkaakaan ei enÀÀ siellÀ ole.
Pointtina siis se, ettÀ ei se ole mitÀÀn alentavaa joutua pienluokalle. Aluksi se saattaa kuulostaa rangaistukselta, mutta lopulta se on kyllÀ aivan pelastus.
Ja sitte, ei siellÀ tarvitse olla vÀlttÀmÀttÀ tÀysin eristettynÀ. MeillÀ oli oppilaita, jotka kÀvi siellÀ ainoastaan matikantunneilla. EivÀt olleet mitÀÀn hÀiriköitÀ, heillÀ oli vain haasteita matikassa joten tulivat sinne vain sitÀ tekemÀÀn pienemmÀssÀ ryhmÀssÀ jotta saisivat enemmÀn opettajalta huomiota ja avustusta. Ja kun taas mÀ olin sellanen, jota ei koulunkÀynti kiinnostanut pÀtkÀn vertaa ja keskittyminen oli haastavaa, mutta lahjakkuutta kuitenkin löytyi useampaan aineeseen ni aluksihan mÀ olin muiden mukana mm. ruotsissa, englannissa, ÀidinkielessÀ, matikassa, fysiikassa ja kemiassa, kunnes lopulta opettajilla meni muhun hermot ja todettiin ettÀ meen sitten hÀiriköimÀÀn sinne pienempÀÀn ryhmÀÀn. Pienempi paha.
ElikkÀ ei se tarkkikselle joutuminen tarvi olla mikÀÀn mustavalkonen tuomio siitÀ, ettÀ nyt joudut hÀiriköiden luokalle. SiinÀ voi olla siis ÀÀrimmÀisen paljon joustoa.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivÀt keksimÀÀn mieluumin syitÀ, miksi ei kannata edes yrittÀÀ lukea ja opiskella, kuin pyrkisivÀt etsimÀÀn motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitÀ tekemÀÀn"
"KyllÀ minÀ palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillÀ"
TekosyissÀ on usein taustalla ajatus, ettÀ opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittÀminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun kÀytÀnnönosaamisen vÀlillÀ ja "sekÀ ettÀ" sijaan olisi valittava "joko tai".
VÀhemmÀn luovuttaja-asennetta, enemmÀn aikaa itsensÀ motivoimiseen.
Go woke go broke
Go persu buy mersu.
@@Monsuuri bmw on kyllÀ parempi
@@nakymiasuomesta4056 Go demari osta bemari
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivÀt keksimÀÀn mieluumin syitÀ, miksi ei kannata edes yrittÀÀ lukea ja opiskella, kuin pyrkisivÀt etsimÀÀn motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitÀ tekemÀÀn"
"KyllÀ minÀ palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillÀ"
TekosyissÀ on usein taustalla ajatus, ettÀ opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittÀminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun kÀytÀnnönosaamisen vÀlillÀ ja "sekÀ ettÀ" sijaan olisi valittava "joko tai".
VÀhemmÀn luovuttaja-asennetta, enemmÀn aikaa itsensÀ motivoimiseen.
Maahanmuuttoon ÀlykkyysosamÀÀrÀrajat.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivÀt keksimÀÀn mieluumin syitÀ, miksi ei kannata edes yrittÀÀ lukea ja opiskella, kuin pyrkisivÀt etsimÀÀn motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitÀ tekemÀÀn"
"KyllÀ minÀ palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillÀ"
TekosyissÀ on usein taustalla ajatus, ettÀ opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittÀminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun kÀytÀnnönosaamisen vÀlillÀ ja "sekÀ ettÀ" sijaan olisi valittava "joko tai".
VÀhemmÀn luovuttaja-asennetta, enemmÀn aikaa itsensÀ motivoimiseen.
Omassakin tuttavapiirissÀ useampi opettaja, joista osa uudempaa ja osa vanhempaa sukupolvea. Kaikki sanovat ettÀ opetus ja koulu on mennyt aivan pilalle viime parin vuosikymmenen sisÀllÀ. Minua kiinnostaisi kovasti mikÀ tÀssÀ on se toinen puoli, eli kuka nÀmÀ pÀÀtökset on tehnyt ja millÀ perusteella? En ole altistunut kenellekkÀÀn nykyisen koulutusjÀrjestelmÀn puolestapuhujalle/rakentajalle. Ei kait tÀssÀkÀÀn nyt kolikkoa ole hietetty ja pÀÀdytty menemÀÀ tÀhÀn suuntaan. KenellÀ vastuu pÀÀtöksistÀ, voisiko hÀn puollustaa nyky menoa?
Ehdottomasti noi tasoryhmÀt. Puhelimet pois kouluista. Digitaalisaatioo opettas vaikka 1-2 tuntia pÀivÀssÀ. Koulun vÀlineillÀ joilla pÀÀsee ainoastaan oppimista tukeviin sovelluksiin.
Muuten pĂ€ntĂ€tĂ€s niitĂ€ kaavoja ja sijamuotoja ulkoo.. apuvĂ€lineinĂ€ kynĂ€ ja paperia đ
Liikuntaa pari tuntia pĂ€ivĂ€ssĂ€. MikĂ€ siis tarkottas punnertamista ja cooperien juoksemista pĂ€ivittĂ€in đ
Opettajien apuvÀlineen taas olis vaan ne paperi muistiinpanot ja liitutaulu!
EikÀ tÀÀ oo vitsi.. 10 vuoden pÀÀstÀ 60 % työvÀestöstÀ on työkyvyttömiÀ..
Todella ÀlykkÀÀn oloinen ja ratkaisukeskeinen vieras jota oli ilo kuunnella. Tosi hyvÀ jakso. Seuraavaksi opettajien haastatteluja josko sieltÀ löytyisi lisÀÀ tietoa vielÀ kentÀltÀ mikÀ on pielessÀ ja mikÀ neuvoksi
Ohan se vaikea sossuperheiden jossa alkoholismia ja pĂ€ihdeongelmia sekĂ€ maahanmuuttajien lasten vaikea oppia kun omat vanhemmat on 50v kouluttamattomampia kuin hyvĂ€stĂ€ perheestĂ€ olevat alle 20v.. kaikilla on samat mahdollisuudet ja se on lopulta itestĂ€ kiinni mihin pÀÀsee, tĂ€ssĂ€ voi ammattilaiset auttaa mutta jos valmis tekemÀÀn työtĂ€ eikĂ€ ulkoista vastuuta ni pÀÀsee esim autismin kirjolla olevat aika hyviin lopputuloksiinđmonet maahanmuuttaja vanhemmat ei halua edes opetella suomen kieltĂ€ eikĂ€ integroitua yhteiskuntaan ni paljon voi olettaa jos kulttuuri on ettĂ€ ihan sama kaikessađ
TÀrkeÀ keskustelu. Asialle on tehtÀvÀ ja heti. Haastattelija lopussa nosti kuitenkin olennaisen PERUSASIAN hienosti esille, eli liikunnan merkityksen. TÀssÀ kohden Aino tippui kÀrryiltÀ? Terve ruumis = terve sielu. Suomi nostetaan uuteen nousuun vain panostamalla tÀhÀn. Liikunta on suoraan yhteydessÀ myös oppimiseen.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivÀt keksimÀÀn mieluumin syitÀ, miksi ei kannata edes yrittÀÀ lukea ja opiskella, kuin pyrkisivÀt etsimÀÀn motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitÀ tekemÀÀn"
"KyllÀ minÀ palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillÀ"
TekosyissÀ on usein taustalla ajatus, ettÀ opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittÀminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun kÀytÀnnönosaamisen vÀlillÀ ja "sekÀ ettÀ" sijaan oli valittava "joko tai".
VÀhemmÀn luovuttaja-asennetta, enemmÀn aikaa itsensÀ motivoimiseen.
Jokainen tietÀÀ syyn huonoihin tuloksiin ja minkÀ takia Suomi velkaantuu koko ajan vaikka työllisyysaste on korkeammalla kuin koskaan.
Hienoa ettÀ uskalletaan sanoa ÀÀneen ettÀ Àlykkyys on osin perinnöllistÀ.
Myös lukihÀiriö tai erilaiset oppimishÀiriöt on osin perinnöllisiÀ. Se on onneksi helpompi sanoa ÀÀneen, mutta toinen puoli on juuri se, ettÀ itse Àlykkyys on myös perinnöllistÀ.
Mutta kuinka paljon perinnöllisyydellĂ€ on vaikutusta siihen kuinka paljon yksilö pÀÀsee ulosmittaamaanâ omaa potentiaaliaan?
Jos olosuhteet ovat huonot oppimisille alusta alkaen lÀhtien ihan kotioloista, on haastavaa lÀhteÀ parantamaan omaa sosioekonomista asemaansa myöhemmÀllÀ iÀllÀ. Moni on kuitenkin kokenut tietynlaisen valaistumisen ettÀ minun pitÀÀkin tÀssÀ kohtaa olla sukumme historiassa se ensimmÀinen joka lÀhtee muuttamaan asioiden suuntaa. Helppoa se ei ole mutta mahdollista.
@@LeenaWahlberg
Loistava vieras ja keskustelu
ErittÀin hyvÀ vieras.
Kumminkin tĂ€ssĂ€ kierretÀÀn kuin kissa kuumaa puuroa, eikĂ€ juurikaan oteta esille erilaisista maista ja kulttuureista tulleita ihmisiĂ€ ja juuri heidĂ€n lapsiaan. Jos oppilaan lĂ€htömaan ĂO on huomattavasti alle koulun yleistason, niin se vaikuttaa alentavasti suoraan koko koulun opetukseen, oppimiseen ja niihin pisatuloksiin. Sanokaa vain suoraan.
Tarvitaan myös sellaisia perusjanttereita ja mimmejÀ, mitÀ sitÀ vaatimaan kaikilta huippu oppimistasoa, aina on ollut ihmisiÀ jotka pÀrjÀÀvÀt paremmin hanttihommissa kuin jossain valkokaulus ammateissa, sen takia nyt on Suomi suossa kun kaikkien pitÀisi olla ylioppilaita ja saada hyvÀ siisti ammatti, mutta kun sellaisia ei ole niin nÀmÀ lukeneet on palkattu kuntien ja valtion keksittyihin hommiin, vaikka ne ei tuottaisi mitÀÀn lisÀarvoa mihinkÀÀn, lisÀÀvÀt vain valtion velkaa.
SyitĂ€ on monia.. đ.. SyynĂ€ on Liian Dersson ja inkluusio..
Leikkauksilla ei sen sijaan ole merkitystÀ!
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivÀt keksimÀÀn mieluumin syitÀ, miksi ei kannata edes yrittÀÀ lukea ja opiskella, kuin pyrkisivÀt etsimÀÀn motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitÀ tekemÀÀn"
"KyllÀ minÀ palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillÀ"
TekosyissÀ on usein taustalla ajatus, ettÀ opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittÀminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun kÀytÀnnönosaamisen vÀlillÀ ja "sekÀ ettÀ" sijaan olisi valittava "joko tai".
VÀhemmÀn luovuttaja-asennetta, enemmÀn aikaa itsensÀ motivoimiseen.
Li selitti Nordnetin Rahapodissa vaalipodi-jaksossa hyvin, ettÀ inkluusio ei ole syy vain se ettÀ sen toteutus ei ole tehty oikealla tavalla.
Puhelimien sijaan kirjat kÀteen. Ei mulla muuta.
MitkÀ kirjat? Eikös ne hÀvitetty.
Siis saako oppilaat nĂ€pytellĂ€ tunnilla puhelinta?? KyllĂ€ meillĂ€ oli puhelimet aina kielletty ja opettajalle lĂ€hti takavarikkoon tunnin ajaksi jos ei uskonut. Monet kerrat oli omakin puhelin jÀÀhyllĂ€ đźđź
TikTok pitÀisi kieltÀÀ kokonaan tÀssÀ maassa ja muita rajoittaa selkeÀsti.
Yksi iso syy on mamut. Kuten tÀssÀ vieras heti kÀrkeen sanoikin.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivÀt keksimÀÀn mieluumin syitÀ, miksi ei kannata edes yrittÀÀ lukea ja opiskella, kuin pyrkisivÀt etsimÀÀn motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitÀ tekemÀÀn"
"KyllÀ minÀ palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillÀ"
TekosyissÀ on usein taustalla ajatus, ettÀ opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittÀminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun kÀytÀnnönosaamisen vÀlillÀ ja "sekÀ ettÀ" sijaan olisi valittava "joko tai".
VÀhemmÀn luovuttaja-asennetta, enemmÀn aikaa itsensÀ motivoimiseen.
*Matut
TietyiltÀ alueilta tulevat maahanmuuttajat nimen omaan..
Suomalaiset miehet ovat luovuttajia. Sen sijaan, ettÀ mietittÀisiin, kuinka saada oma motivaatio kuntoon törmÀÀ yhÀ useammin nuoriin miehiin, jotka pyrkivÀt keksimÀÀn syitÀ, miksi ei kannattaisi edes yrittÀÀ.
"Ei koulunpenkillÀ töitÀ opi"
"KyllÀ minÀ palkkaan mieluumin jonkun hyvÀllÀ asenteella kyin koulunpenkillÀ pitkÀÀn olleen maisterin"
"Ei koulussa saa sivistystÀ"
"KyllÀ voi olla tyhmÀ, vaikka olisi kÀynyt kouluja".
Tulevaisuuden työt tulevat vaatimaan yhÀ kovempaa tietopÀÀomaa. Ei lukeminen ja kÀytÀnnöntyössÀ opittu ole vastakkain. Kun nuoret miehet ei lue nÀkyy se jo esimerkiksi ala-arvoisen surkeissa työhakemuksissa.
Maatalouden yksinkertaiset jipot on kulkenut vuosia etiÀpÀin tietÀmÀttÀ miksi sÀrki perunamaassa auttoi kasvua. Koulutus on tÀrkiÀÀ mutta ei saa vÀhÀtellÀ selviytymisen elinehtoja kuten syöminen, mihin viittasin
"Ei koulunpenkillÀ töitÀ opi"
TÀmÀ on tÀysin totta ja tÀmÀ onkin useille suuri ongelma valmistuneille, koulussa hankitaan perustaidot.
MeillÀ on aivan liikaa valmistuneita jotka kuvittelevat osaavansa kaikki asiat, todellisuudessa asiat opitaan kÀytÀnnön työssÀ. TörmÀyksiÀ tulee kun kuvitellaan ettÀ koulussa opitaan kaikki?
"KyllÀ minÀ palkkaan mieluumin jonkun hyvÀllÀ asenteella kyin koulunpenkillÀ pitkÀÀn olleen maisterin"
TÀmÀ pitÀÀ paikkaansa, jos maisterilla ei ole todellista työkokemusta. LÀhes kaikilla korkeasti koulutetuilla työttömillÀ kyse on juuri työkokemuksen puutteesta. Koulutus ei takaa mitÀÀn ellei asenne ole kohdallaan.
"Ei koulussa saa sivistystÀ"
Koulusta saa sivistystÀ, kuten myös kotoa ja elÀmisestÀ.
"KyllÀ voi olla tyhmÀ, vaikka olisi kÀynyt kouluja".
TÀmÀ on tÀysin totta, toinen joutuu tekemÀÀn enemmÀn töitÀ pÀÀstÀkseen lÀpi koulusta.
T. ex henkilöstöpÀÀllikkö
Korotan panoksia ja vÀitÀn, ettÀ opiskelu on haitallista. Kaikki tieto on raamatussa. Opetusministeri on ruotsalainen feministi. Totta kai hÀn haluaa suomalaisten poikien olevan tyhmiÀ ja köyhiÀ.
Esim.
Koulu:
Orjuus lakkautettiin 1865
Raamattu:
Orjuus on olemassa
Todellisuus:
Orjuus on olemassa.
â@@erajuhani7151Renessanssi-ihmisen ihanne ei ole kokenut vielĂ€ uudelleentulemista. Mutta vain sellainen pĂ€rjÀÀ, elÀÀ tĂ€ydemmin ja ehkĂ€ jopa onnellisemmin. Monipuolisuus osaamisessa mahdollistaa niin paljon enemmĂ€n kuin kapea-alaisuus ja "kĂ€dettömyys". TĂ€ytyy olla myös "kĂ€tevĂ€ ihminen", homo habilis, koska se lisÀÀ aktiviteettia aivoissa, ja siten Ă€lykkyyttĂ€/osaamista.
â@@jjrr3538 TĂ€mĂ€ vastaus vain vahvistaa pointin. Miksi pitÀÀ laittaa kĂ€ytĂ€nnön tekemisellĂ€ tai muulla tavalla opittu vastakkain koulun ja lukemisen kautta opittu? Miksi tehdĂ€ "joko tai" kun voisi valita "sekĂ€ ettĂ€"?
TÀhÀn voisi todeta, ettÀ itsehÀn asetan koulun ja lukemisen kautta opitun tiedon vastakkain kÀytÀnnönosaamisen kanssa.
Se ei kuitenkaan pidÀ paikkaansa. En sano, ettÀ kÀytÀnnön kautta opittu taito olisi yliarvostettua tai tarpeetonta. Sanon, ettÀ varsinkin nuoret miehet pyrkit vÀhÀttelemÀÀn opiskelun ja lukemisen merkitystÀ ja pyrkivÀt luomaan tÀllÀistÀ vastakkainasettelua lukemisen ja kÀytÀnnön työn vÀlille, jotta heidÀn valinta olla lukematta olisi itselle helpompi selittÀÀ. En suinkaan sano, ettÀ kÀytÀnnön työn kautta opittu tulisi korvata opiskelulla. Olen sitÀ mieltÀ, ettÀ opiskelu ja ylipÀÀnsÀ lukeminen tulisi ottaa siihen rinnalle. Ei enÀÀ sitÀ "joko tai" vaan enemmÀn "sekÀ ettÀ" -asennetta.
TietÀÀkö joku tuota tutkimusta, johon Aino viittasi, jossa muita hÀiritsevÀt oli se ryhmÀ, jonka olisi opiskeltava erillÀÀn sekÀ itsensÀ ettÀ muiden kannalta?
Onko muuten tutkittu kellonsiirtoa sinnesuntÀnne 2krt/v lasten unirytmiin ja oppimiseen nyt digiaikana
Mukava juttu, ettÀ koulun alamÀki on huomattu ja aiheesta puhutaan. Vieras oli hyvÀ ja asiantunteva!
Saarinen puhui Pisan sisÀllöistÀ ja mainitsi, ettÀ kokeessa mitataan "ihan perus perus asioita". Opetan ylÀkoulussa kÀsitöitÀ(teknistÀ työtÀ) ja olen todennut saman. Huomattavan suuri osa oppilaista ei osaa mitata muovinpalan kokoa joka on esim 12cm. Toisena ongelmana on sitten kertoa, ettÀ montako milliÀ tuo 12 cm on. Kolmen reiÀn poraaminen pohjaan tasaisin vÀlein on jo tosi vaikea juttu! Perus alakoulun matikan kÀyttö ylÀkouluiÀssÀ on monelle tosi vaikeeta. NÀitÀ taitoja harjoitellaan, kun tehdÀÀn niitÀ löylykauhoja.
Elintason nousu on tehnyt sen, ettÀ lasten ei tarvitse tehdÀ töitÀ unelmiensa eteen. KÀnnykkÀ antaa kaiken vapaa-aikaan, joten miksi mennÀ rakentamaan majoja ulos tai leikkimÀÀn kymmenentikkualaudalla?
PitkÀjÀnteinen työskentely ja sisukkuus eivÀt ole muodissa nuorilla.
Olen tehnyt omaa tutkimusta lapsillani ja voin todeta, ettÀ lapset leikkivÀt yhÀ majaleikkejÀ ja laskevat mÀkeÀ, kun puhelinta ei ole. Kotityöt ja lÀksyt sujuvat myös, kun niitÀ vaatii.
Yksi asia tuli yhtÀkkiÀ mieleen.
KÀvin taannoin tutulla optikolla hakemassa uudet silmÀlasit. Kyseisen optikon kanssa ollaan aina juteltu niitÀ nÀitÀ, koska hÀn on minun nuoruuden kavereita. HÀn mainitsi kerran, ettÀ hÀnellÀ ja hÀnen kollegoillaan on yhÀ vaan vÀhemmÀn nuoria asiakkaita. Edes nÀköÀ korjaavia piilolinssejÀ ei haeta.
Eli, kÀnnykkÀÀ tuijottavat nuoret eivÀt halua silmÀlaseja koska sellaiset eivÀt ole kai sitten miellyttÀviÀ. Jos nÀin tosiaan on, niin heidÀn nÀkönsÀ on ja pysyy korjaamattomana. Eli he eivÀt myöskÀÀn pysty kovinkaan hyvin seuraamaan esimerkiksi luokan edessÀ taululla tapahtuvaa opetusta, tai yleensÀ mitÀÀn muuta opetusta jossa pitÀÀ nÀhdÀ pidemmÀlle.
Kyseinen optikko oli jo aiemmin maininnut, ettÀ jos hÀnelle tulee sosiaalitoimen ohjaamana asiakkaiksi maahanmuuttajia joiden nÀköÀ pitÀisi korjata, niin se on usein heidÀn kohdallaan myöhÀistÀ koska heidÀn silmÀnsÀ ovat jo iÀn myötÀ kehittyneet sellaiseksi ettÀ ne eivÀt enÀÀ reagoi hyvin esimerkiksi silmÀlaseihin.
Ensiksi pitÀisi aloittaa siitÀ ettÀ kÀnnykÀt on tÀysin kiellettyjÀ oppitunnin aikana joten ne pitÀisi laittaa opettajan luokse lokeroon. Sitten Àlylaitteiden kÀyttöÀ oppitunneilla pitÀisi vÀhentÀÀ ja lisÀtÀ kÀsin kynÀllÀ kirjoittamista. Myös opettajien oikeuksia kurinpitoon pitÀisi lisÀtÀ ettÀ saisi luokasta hÀiriökÀyttÀytymisen pois. LisÀksi nykyinen ulkomaalaisten paapominen pitÀÀ lopettaa sillÀ se ei todellakaan ole mitÀÀn rasismia ettÀ niitÀ vaaditaan kÀyttÀytymÀÀn ihan kuten kantavÀestöÀ. LisÀksi kaikki vihervasemmistolaisen ideologian opettaminen pitÀÀ kieltÀÀ sillÀ se tyhmentÀÀ ihmisiÀ. Eli sukupuolia on kaksi eli mies ja nainen sekÀ mies ei voi synnyttÀÀ.
Liberaalius korreloi Àlykkyyden kanssa. Suomessa perussuomalaisten ÀÀnestÀjÀt ovat kaikkien vÀhiten koulutettuja.
Ehdottomasti nÀin.
Perussuomalaisten ÀÀnestÀjÀt ovat kaikkien vÀhiten koulutettuja.
Tarkoitit varmaan Husu 88:n ÀÀnestĂ€jĂ€t?!? đ
Aja nyt hyvÀ nuorimies nuo naurettavat haituvat helvettiin! TiedÀn ettÀ viikset ovat nyt hassunhauskaa ironista muotia mutta kaikille ne eivÀt sovi.
OK jakso, kiitos.
Anna pojan vaikka kasvattaa viikset nenĂ€karvoista, se ei hĂ€nen Ă€lyÀÀn tai mitÀÀn muutakaan alenna kuin sinun makuasi karvoistađ
PidÀ.Huoli.Sun.Omist.Asioistas
KyllÀ tÀhÀn maailmaan karvoja mahtuu, ei hÀtÀÀ Eino.
ErittÀin hyvÀ jakso! HyvÀt kysymykset!
Miksi Suomen koulu uudistettiin, silloin kun Suomi oli koulutuksen kÀrkimaa?
Miksi parasta tÀytyi uudistaa?
Nyt ei erityistukea tarvisevat saa tarpeeksi tukea.
KÀytöshÀiriöiset ovat samassa luokassa muiden kanssa ja opettajien tehtÀvÀ on pitÀÀ etupÀÀssÀ jÀrjestystÀ yllÀ ja se vie opettamisesta aikaa.
Miksi ei ole kirjoja, kuten ennen?
Miksi on niin paljon itsenÀistÀopiskeluja?
Tietokoneet pois ja kirjat ja kirjoittaminen kunniaan ja etÀtentit pois, kun ne voi tehdÀ joku muu kuin oppilas.
No nyt paukahti!!
Eli on selvÀt nÀytöt mitÀ on pielessÀ ja mitkÀ voisivat olla ratkaisut. Seuraa kysymys: Miksi asialle ei ole tehty mitÀÀn?
Kommentti kolmen minuutin kohdalla kun nÀyttÀÀ ettÀ lÀssytetÀÀn kerrannaisvaikutuksista ilmeisen asian ympÀrillÀ: Onko vanhempien sosioekonomisen aseman ohella mahdollisesti joitain sellaisia perinnöllisiÀ ominaisuuksia jotka selittÀisivÀt samalla kertaa sekÀ jÀlkikasvun ettÀ vanhempien lÀhtökohtia elÀmÀÀnsÀ? Asia on varsin helppo ratkaista siirtymÀllÀ haasteita tuottavissa aineissa takaisin tasoryhmiin joissa tarjotaan opetusta edellytysten mukaan jolloin vÀltetÀÀn erojen rÀvÀhtÀminen silmille ja oppilaille asiallinen menestyminen omissa ryhmissÀÀn.
Ilo olla oletuksineen vÀÀrÀssÀ. Helmi jakso, jÀlleen kerran.
Jos ratkaisuja haluu hakea niin ottaa 30 vuotta taakse pÀin ja siltÀ pohjalta opetus suunnitelma ja kÀytÀnnöt.Ja opettajille auktoriteetti takaisin.
Aloitin peruskoulun opena 1979-syksyllÀ. Esim. kielissÀ oli silloin 40%:n arvostelutaulukot, eli alimpaan hyvÀksyttyyn koetulokseen piti vastata oikein 40%:iin kysymyksistÀ. Loppuvuosinani 35 vuotta myöhemmin riitti 25%. Jokainen voi vetÀÀ tÀstÀ johtopÀÀtöksensÀ. Vaatimustasoa on kiistattomasti laskettu. Toinen suuri vaikuttava tekijÀ on ollut viihteellistyminen, joka on hiipinyt myös kouluun. Ponnistelua kaihdetaan, pÀnttÀÀminen on kauhistus. Oppilaat pitÀÀ saada narrattua oppimaan. Voi kysyÀ, ettÀ millaiset evÀÀt koulu antaa yhteiskunnassa ja työssÀ selviÀmiseen, kun työelÀmÀssÀ ei aina olekaan viihdyttÀvÀÀ, kivaa ja vaivatonta? Nyt ollaan siinÀ vaiheessa, ettÀ yhÀ viihdytetymmÀt ikÀluokat ovat parhaassa työiÀssÀ. Siksi minua ei yhtÀÀn ihmetytÀ se, ettÀ nyt - alkuvuonna 2024 - uutisoidaan työhyvinvoinnin laskusta ja mietitÀÀn, mikÀ yhteiskunnassamme on mennyt pieleen. SiinÀ uutisvirrassa en ole nÀhnyt tai kuullut inahdustakaan viihteellistymisen osuudesta. Valitetaan sitÀ, ettÀ pitkÀt, jopa elinikÀiset työsuhteet ovat historiaa, mutta samaan hengenvetoon toistellaan, miten nuoret aikuiset eivÀt kauan viihdy yhdessÀ työpaikassa, vaan haluavat vaihtelua. PitÀÀ olla vaihteleva työ, hyvÀ palkka, vÀhÀn vastuuta, hyvÀt edut jne. Olen sitÀ ikÀluokkaa, jonka mielestÀ työ on jotain sellaista, mikÀ vaan pitÀÀ tehdÀ, jotta pÀÀstÀÀn tavoitteeseen, vaikkei se aina niin herkkua olekaan. Onko meillÀ varaa siihen, ettÀ työt jÀtetÀÀn tekemÀttÀ siksi, ettÀ ei oikein huvita tai se ei ole oikein kivaa?
KĂ€rjistetty esitys tilanteesta: czcams.com/video/QXWNChoIluo/video.html
MitÀ tekisit tÀlle "viihteellistymiselle"? Ja mistÀ "tavoitteesta" oikein puhut? Onko meillÀ tÀssÀ maailmassa jokin tavoite?
TÀssÀ Ainossa huomaa sen kun on fiksu ja perehtynyt asiaan sen sijaan ettÀ yrittÀÀ kuulostaa fiksulta ja tietÀvÀltÀ
Ei kaikkea voi tietenkÀÀn googlaamalla hoitaa. Esim. matematiikan perusjutut, ynnÀilyt ja suhteet voi mennÀ kyllÀ ilman mitÀÀn opiskelujakin. Mutta pidemmÀlle mennessÀ pitÀÀ kyllÀ opiskella ja spekuloida nÀitÀ asioita. Esim. calculuksen osalta nÀin, se on teoreemojen todistelua ja sellaista. Toki voihan nÀitÀ opiskella ilman kouluakin, kun on hyviÀ kirjoja sellaisieen. NÀitÀ erilaisia kaavoja kyllÀ saa aika paljon valmiinakin ilman opiskelua, ja niitÀ on laskimissakin. Mutta nÀiden kaavojen kÀyttÀminen on hataralla pohjalla, jos ei ymmÀrrÀ mistÀ ne tulevat.
DigiÀ digi ja digissÀ
Opettajan auktoriteetti ja oikeudet, ryhmĂ€kuri, kasvatus, vaatimustaso, vanhempien aika. Ălypuhelimet ja digitalisaatio, koulu-uudistus.
SiinÀ muutamia esimerkkejÀ tiivistettynÀ.
Minulla oli haasteita 80-luvulla peruskoulussa, mutta lulemaan opin ekaluokalla ja sujuvasti viimeistÀÀn 2 luokalla. Reppu oli raskas kun kaikki pÀivÀn kirjat kannettiin kouluun ja illoin meni usein tunteja lÀksyissÀ. Add tai adhd oli tuntematon kÀsite vaikka yhtÀlailla meitÀ hajamielisiÀ oli tuolloinkin. Mutta kouluun piti suhtautua vakavasti ja lÀksyt piti hehdÀ vaikka itku kurkussa koska muutoin tuli huutia niin kotoa, kuin koulustakin. 3 luokalla englannin opettaja ope jÀtti lÀksyjÀ tarkastamatta joten niitÀhÀn jÀi tekemÀttÀ. Kunnes ennen joulua tarkasti ja joululoma meni sitten kirjojen ÀÀressÀ.. siis koko loma.
Tokaluokalla vanhempi naisopettajamme kÀvi kylÀssÀ jokaisen n. 30 oppilaansa kotona. Se oli hÀnellÀ tapana. Opettajalle puhuttiin asiallisesti, luokkakoot olivat suht isoja, mutta kaikki istuivat omilla samoilla pulpeteillaan joka tunti rauhallisesti hiljaa ja ryhmÀtyötkin tehtiin suht rauhallisella volyymilla. Ei tarvittu kuulosuojaimia. HÀiriköiviÀ oppilaita ei ollut tai jos tÀllÀistÀ ilmeni oli nurkkarangaistus normi. Toki itsekin jouduin kerran koulun jÀlkeen tuijottamaan pistettÀ taululla ja kerran kirjoittamaan riitapukarini kanssa vihkoon 100x kauniilla kaunolla "en enÀÀ koskaan hÀiritse tunnilla". Tuo kaikki oli selkeÀÀ ja turvallista. Ja lapset tarvitsevat selkeyttÀ opittua tapaa edetÀ lÀpi koulupÀivÀn. Rahaa tuohon kaikkeen oli kÀytössÀ takuulla vÀhemmÀn kuin tÀnÀpÀivÀnÀ, mutta puutetta ei ollut mistÀÀn.
Olen nyt aikamiehenÀ toisinaan vetÀnyt lasten urheiluharrastustreenejÀ ja pakko sanoa ettei kÀy opettajia kateeksi. Ei mitÀÀn kÀsitystÀ auktoriteetistÀ, ryhmÀkurista, kÀyttÀytymisestÀ, kuuntelemisesta, kÀskyjen noudattamisesta, reippaudesta, epÀmukaavuuden kestosta. 5 minuutin teoriaosuus on liian pitkÀ jotta siihen jaksaisi keskittyÀ. Toki ei koske jokaista mutta noin yleisellÀ tasolla.
en tiedÀ mitÀ ruokaa mm lukiossa nykyÀÀn on mutta matikkaa ei tuntikausia jaksa keskittyÀ kasvisruualla. kymmeniÀ ja kymmeniÀ tunteja vaatii omaksua se asia. Toinen hyvÀ Leevin nosto on tuo stressaantunut pallo hukassa sijainen tai ilman rahaa kesÀn joutunut olemaan "sijainen" pÀtkÀsopimuksilla ei pysty samaan koska oppilaana vain stressaa opettajan puolesta ja opetus menee ohi... tÀmÀ korostuu mitÀ isompi luokkakoko... mutta karkeasti sekÀÀn ei korvaa ettÀ opettaja hyvÀllÀ itseluottamuksella pitÀÀ homman hanskassa. Helpottaa myös jos opettaja pysyy samana tai vain vÀhÀn vaihtelua mutta isossa koulussa voi olla joka kurssilla eri opettaja ja menee sitten aikaa totuttautua ko personaan tyyliin. Onkohan tilastoissa nÀhtÀvissÀ pienempien kaupunkien ja kuntien vaikutus tÀhÀn, toki helsingissÀ ja espoossa on pari huippulukiota mutta muut ovat sitten jopa maan keskiarvon alle.
BriteissĂ€ Pisatulokset on myös laskenutâ€oon menossa Lontooseen Opiskelee 2025
Tartteeko sitĂ€ TĂNĂ pĂ€ivĂ€nĂ€ laskea yhtÀÀn mitÀÀn ? Google antaa sulle laskimen ja myös haku toiminnot jotka varmasti pystyy 99% laskuista laskemaan ... laskujen ymmĂ€rtĂ€miseen voi olla satsaamista, mutta paskat tosta laskemisesta.
Mutta, katotaaks kuka yli neljÀkymmen vuotias pystyy hakemaan googlesta intergraali lakimen ja laskee jonkun laskun sillÀ ...
Tuleepa aiheesta mieleen vaalitentti, jossa ehdokkailta kysyttiin sukupuolten mÀÀrÀÀ ja ainoastaan 2 osasi vastata oikein.
Minulla on ollut oppimisvaikeuksia ja pari seikkaa on tullut mieleen aikojen saatossa. Laskimen vÀÀrinkÀyttö. Liian aikaisin lasketaan, varsinkin graafisella laskimella tehtÀviÀ, joita pitÀisi tankata kÀsin mekaanisesti. Syy on se, ettÀ itse matemaattinen tapahtuma pitÀisi saada filosofisena ajatuksena pÀÀhÀn, jotta sitÀ voisi soveltaa jatkossa.
Ja nykyÀÀn on helppo kysyÀ tekoÀlyltÀ ratkaisu tehtÀvÀÀn ja samalla mennÀÀn pahasti metsÀÀn. PitÀÀ kuitenkin huomauttaa, ettÀ nÀin oppimisvaikeuksien keskellÀ tekoÀly tai muu digitaalinen oppimisympÀristö on todella hyvÀ apuvÀline, jos sitÀ kÀytetÀÀn oikein.
Yksi asia on osallisena pitkÀjÀnteisyyden puutteeseen. Se on backspace nÀppÀin. Ja osin myös automaattinen tekstinsyöttö. Kun joudutaan keskittymÀÀn siihen, ettÀ kÀsi ja silmÀt toimivat ajatuksen kanssa, useampi osa aivoissa joutuu töihin.
DigiÀ osaa enÀÀ yhÀ harvempi ihminen. SyynÀ halvat kehitysalustat ja ylikorkealla tasolla olevat ohjelmointikielet. Korkean tason kielet on luotu helpottamaan ohjelmointitaakkaa, joka on aivan ymmÀrrettÀvÀÀ isoissa konstruktioissa. Se kuitenkin leventÀÀ harmaan alueen rajavyöhykettÀ, jolle yhÀ harvempi astuu ja itse raja muuttuu romantilliseksi fantasiapaikaksi, jossa joku on joskus kÀynyt ja enÀÀ siellÀ kÀy vain jotkut gurun tapaiset ihmiset.
tiedon etsimistÀ netistÀ? onnea vaan , tuntuu siltÀ ettÀ netistÀ oikean tiedon löytÀminen tÀnÀ pÀivÀnÀ on hankalampaa kuin koskaan, pelkÀstÀÀn se mitÀ olet touhunnut netissÀ aikaisemmin vaikuttaa saamiisi hakutuloksiin niin paljon ettÀ puolet tiedoista jÀÀ jo hakiessa pimentoon.
Siis saako oppilaat nÀpytellÀ tunnilla puhelinta?? KyllÀ meillÀ oli puhelimet aina kielletty ja opettajalle lÀhti takavarikkoon tunnin ajaksi jos ei uskonut. Monet kerrat oli omakin puhelin jÀÀhyllÀ
Erityiskoulussa sen takia korkeampi keskiarvo kun kokeet ja tehtÀvÀt ovat puolet helpompia. Itse kÀvin erityiskoulua 2-9lk eli lÀhes koko peruskoulun. En ehtinyt kauan olla kunnes palaveerattiin opettajan ja vanhempieni kesken ja ihmeteltiin, ettÀ paikkani ei olisi ollutkaan siellÀ.
Saldona loppujen lopuksi mm todistuksissa oli muutamat kerrat kĂ€yttĂ€ytyminen ja huolellisuus 10 ja lisĂ€mainintana âopettajan pikku apulainenâ sekĂ€ musiikki kerran 10. Liikunta 9 melkein aina. Muutkin aineet olivat 8 tienoilla. Ei mitÀÀn vaikeuksia oppia juurikaan. Kait sit jotain oli.. Sitten menin sĂ€hköalalle ja siellĂ€ sitten tulikin todella paljon matematiikan ja fysiikan laskuoppien kanssa hankaluuksia, koska en ollut koskaan nĂ€hnytkÀÀn niitĂ€ kaavoja ja yhtĂ€löitĂ€ mitkĂ€ olisivat normaalin peruskoulun matematiikan viimeisemmillĂ€ luokilla opetettu.
TÀhÀn perustan sanomiseni, ettÀ erityiskouluissa helpommalla saa korkeamman keskiarvon pÀÀttötodistukseen.
Myös pakko sanoa lopuksi, ettÀ pienemmÀt luokkakoot, enemmÀn opettajia ja nÀin ollen opettajilla syntyy parempi suhde oppilaisiin ja nÀin oppilaat oppivat kunnioittamaan vanhempia ihmisiÀ, sekÀ kuuntelee ja uskoo paremmin. Monta muutakin etua siinÀ, mutta pois nykyiset isot luokkatilat ja puhelimet pitÀÀ kerÀtÀ pois kun tunti alkaa. Kirjat niiden tilalle. Kannustimia pitÀÀ olla. Leirikoulut ja luokkaretket ovat tÀrkeitÀ ja ne tuovat tsemppiÀ taas koulunkÀyntiinkin.
EipÀhÀn tuostakaan asiasta mitÀÀn tule jos ei myös tehdÀ jotain, eikÀ vaan keskustella. PitÀisi uskaltaa ottaa askeleita takaisinpÀinkin. Toki 15 vuotta takaperin maailma oli hiukan erilainen tietoteknisen kehityksen kannalta. Mutta ei ne perusasiat ole loppujen lopuksi muuttuneet mihinkÀÀn. ihmiset oppii lukemaan ja kirjoittamaan ihan samoilla tavoilla kuin peruskoulun alkuaikoina 70-luvulla. Ja lapset tarvitsee raitista ilmaa ja unta ihan samoin kuin silloinkin. Liikunta on tÀrkeÀÀ, mutta sekin pitÀÀ suorittaa henkilökohtaisten resurssien pohjalta. Onneksi siitÀ ei taideta enÀÀ todistuksiin numeroa antaa. Mutta vÀlitunnit ulkona ovat terveellisiÀ myös ylÀkoululaisille. Alakoululaiset menee ulos mielellÀÀn. YlÀkoululaiset mieluiten seurustelee toistensa kanssa. Mutta ulkoilmaa silloinkin voi nauttia.
Kuuden Laudaturin kirjoittaja ei selviydy 50 luvun matematiikan ylioppilaskokeesta. TĂ€llainen koe oli tehty joitakin vuosia sitten.- vaatimustasot tippuneet samanaikaisestti.
Tuo keskusjohtoisuus. Ainoa tapa löytÀÀ paras menetelmÀ on antaa kaikkien kukkien kuksia.
Moraalin romahdus suurempi murhe=)
Tietysti taustalla vaikuttaa paljon myös poliittinen propaganda. Aivan sama ideologia joka toimi esimerkiksi alaikÀisten sukupuolen vaihtamisen kannatuksena ja jota enemmistö eduskuntapuolueista kannatti viime hallituksessa, niin samalla tavalla on haluttu luoda vastaavia rajattomia luokkahuoneita ja antaa pÀÀtösvaltaa yhÀ nuoremmille. Toisaalta siinÀ samassa on vÀsÀtty silti feminismioppaita pakolliseen opetusohjelmaan.
MissÀ liberalismi, siellÀ ongelma.
Onpas viisas ja jÀrkevÀ tutkija... onko tÀllaiset tutkijat vÀhemmistössÀ tutkimusmaailmassa, kun mikÀÀn ei muutu.
Olikos se tÀmÀ sama nainen joka "hiljennettiin" ihan pari vuotta sitten kun hÀn yritti ottaa tÀmÀn ongelman esille? Loppui tutkimusrahojen saanti tai jotain vastaavaa?
Sekin on mielenkiintoinen juttu. (NÀin jÀlkikÀteen taaksepÀin katsoessa pystyn löytÀmÀÀn asioita joiden perusteella nÀyttÀÀ, ettÀ Suomen koulua ja nuorisoa on yritetty tahallaan saada saamattomaksi ja huonommaksi mitÀ ovatkaan)
Mutta jÀtetÀÀn arvailut sikseen, hieno lopetus. "Katsotaan mitÀ tehtiin silloin 2000-luvun alussa, kun koulu oli vielÀ hyvÀssÀ jamassa". HyvÀ vieras, toivottavasti tulee toistekin.
MÀ oon sitÀ mieltÀ, ettÀ matematiikka on aine, jossa on todella tÀrkeÀÀ, ettei jÀÀ jÀlkeen... Muissa kouluaineissa voit tavallaan hypÀtÀ ympÀriinsÀ ja oppia erilaisia aiheita, jotka ovat enemmÀn sisÀllÀ, tÀyttÀen tiedon aukot myöhemmin. Matematiikassa kaikki tavallaan rakentuu itsensÀ pÀÀlle. Luulen, ettÀ monet opiskelijat pitÀvÀt matematiikkaa erittÀin vaikeana, koska heillÀ ei ole erittÀin vankkaa ymmÀrrystÀ aiemmin opituista asioista ja niin uusista asioista on vielÀ vaikeampi poimia. Jotta voisit "selviytyÀ" matematiikasta, sinun on todella palattava siihen kohtaan, jossa ymmÀrryksesi alkaa muuttua luonnosmaiseksi, ja mentÀvÀ sieltÀ, mutta tÀlle ei ole paljon tilaa lukuvuoden aikana.
Samaa mieltĂ€ . Huono koulupohja niin uuden ammatin opiskelu vaikeutuu kokemusta on ,đ€Źhuonolle pohjalle on vaikea rakentaa.
Jos luku- ja kirjoitustaito on ala-arvoista, on sen kehittÀmisen aloittaiminen vanhemmalla iÀllÀ sen verran raskasta, ettÀ varsinkin nuoret miehet tuppaavat luovuttamaan mieluumin kuin aloittamaan.
Se tÀrkein kysymys eli MIKSI kaikki on tutkimustiedon vastaisesti jÀrjestetty ei kysytty
Suomen koulujÀrjestelmÀn paras saavutus on ollut kÀytÀnnössÀ 100% lukutaito.
Tosin sekin taitaa olla jo romuttunut...
26:02 kuulostaa ihan perus asiantuntija duunilta avokonttorissa lmao
No nyt irvailen jaanteeksi siitĂ€, mutta mikĂ€ idea oli tĂ€mĂ€ OLIO-OHJELMOINTI? Nuorille muksuille yritetÀÀn tuputtaa ohjelmiston interface-logiikkaa. Toimiko inkluusio? Minun taustastasini on kolme eri ohjelmointikieltĂ€, mutta kas kun ammatinini ydin oli geometria ymmĂ€rtĂ€misineen ja soveltamisineen. EgyptilĂ€iset tikkuineen ja köysineen ja köysimatematiikaLLA 3000 vuotta sitten eivĂ€t olleet kaukana minun opimistasosta. PitkĂ€llĂ€ tikulla ja köydĂ€lle teistĂ€ jokainen pystyy todistamaan maapallon PYĂREĂKSI. Moniko teistĂ€ oikeasti osaa tikulla ja köydellĂ€ todistaa itse tuon? Todistaminen on eri asia kuin tiedon hakeminen eri lĂ€hteistĂ€. Moni ei ymmĂ€rrĂ€ edes mitĂ€ todistaminen tarkoittaa.
Ainosta opetusministeri!!!
Eri ihmiset oppivat eri ajassa. Toiset oppivat nopeammin, toiset hitaammin. Mutta kaikki oppivat.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivÀt keksimÀÀn mieluumin syitÀ, miksi ei kannata edes yrittÀÀ lukea ja opiskella, kuin pyrkisivÀt etsimÀÀn motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitÀ tekemÀÀn"
"KyllÀ minÀ palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillÀ"
TekosyissÀ on usein taustalla ajatus, ettÀ opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittÀminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun kÀytÀnnönosaamisen vÀlillÀ ja "sekÀ ettÀ" sijaan olisi valittava "joko tai".
VÀhemmÀn luovuttaja-asennetta, enemmÀn aikaa itsensÀ motivoimiseen.
MATUT? SiinÀ syy jota ongelmaa ei myönnetÀ vihervasemmistoideologilassa jota nyky opettajat opettavat.
vihaan kirjottaa kÀsin, etenkin kaunolla. kaunolla pilattu koko kÀsiala
Söis
Onpa fiksu nuori Nainen, miksi vaan 12k katselua, eikö terveen jÀrjen ÀÀni enÀÀ kuulu vai eikÀ sitÀ siedetÀ.
Ratkaise yhtÀlö
MitĂ€ on neliöjuuri xÂČ = neliöjuuri 75ÂČ
Kaikki opetusmateriaalit löytyvÀt netistÀ. Opiskella voi vaikka itsenÀisesti, eli jos olisi yhtÀÀn halua niin materiaalia löytyy. MissÀÀn muualla maailmassa ei ole nÀin vÀhÀn kotitehtÀviÀ kuin Suomessa.
Lopetetaan vain suoraan kaikki koulut siis. IhmisethÀn voi opiskella itse netistÀ. SÀÀstyy valtavasti rahaa, kun voidaan antaa opettajille ja muille turhille koulutustyypeille kenkÀÀ.
MitÀ vÀliÀ, tekoÀly tulee eikÀ tarvi ostata enÀÀn vanhaan malliin.
TekoÀly on ihmisten yllÀpitÀmÀ. Tuo esittÀmÀsi vÀite on valitettavasti tyypillinen esimerkki varsinkin nuorten miesten yleistyneestÀ tavasta keksiÀ tekosyitÀ, miksi ei edes kannattaisi yrittÀÀ opiskella vaan luovuttaa.
Suomesta ei kannata tulla hakemaan enÀÀ koulutuspuolella mitÀÀn muuta kuin opettajakoulutusta.
Lapsilla vain oikeuksia ei velvollisuuksia, Kiinassa ensimmÀiseksi koulussa nÀytetÀÀn videot, opiskele / ÀlÀ opiskele ja kummastakin mitÀ siitÀ aiheutuu! PitÀisikö Suomessa laittaa koulut maksullisiksi ettÀ ymmÀrrettÀisiin tÀmÀ hienous ilmaisesta koulutuksesta. Kaikilla on samat lÀhtökohdat, opetus ei ole huonompaa eikÀ parempaa vÀhvÀvaraiselle tai hyvÀvaraiselle. Eli "oikeus opiskella samanikÀisten kanssa" otettava pois, jÀtetÀÀn luokalle niin kauan ettÀ osaavat. Omaan aikaan piti osata lukea, kirjoittaa ja laskea, muuten ei pÀÀssyt ensimmÀiseltÀ luokalta. Nyt hallitus asettanut tavoitteeksi ettÀ 9 vuoden koulutuksen jÀlkeen kaikki osaisivat lukea ja kirjoittaa! PÀhkÀhullua touhua!
Fiksu nainen tÀmÀ Aino. HÀnestÀ tuli aikanaan nuorin tuplatohtori Suomessa.
MINULLA on ratkaisu đđđ€ŁLISĂĂ RAHAA đ€ź
Tai sitten lapset on tajunnut et lukeminen ja kertolasku riittÀÀ, loput nÀiden kahden asian jatkamista. Opetusta voisi jotenkin muutenkin viedÀ varmaan vÀhÀn kÀytÀnnönlÀheisempÀÀn suuntaan. Ilmeisesti myökÀÀn, opettaja, luokkahuone/työvÀlineet ja ruoka (oppilaiden kotona) ei ole parantunut, vaikka yritystÀ ilmeisesti on ollut. Tuo ulkopÀnttÀys nyt on ihan piimeetÀ, lÀÀkÀrit ei todellakaan pyri ulkoa pÀÀnttÀÀmÀÀn, vaan tarkoituksena opiskella miten ihmiskeho toimii, siinÀ nyt vaan tuppaa olemaan monta palasta, ettei ihan ihmisen elinikÀ riitÀ sitÀ opiskelemaan kokonaan. Siksi sitÀ on rajattu alueittain.
Yksi sana vielÀ: ilmiölÀhtöisyys
TÀytyy se vielÀ sanoa, ettÀ oppiminen vaatii aina rauhallisen tilan. Kun heikkojen oppilaiden ja hÀiriköiden osuus luokassa lisÀÀntyy, niin tottakai myös parhaiden oppilaiden oppimistulokset kÀrsivÀt.
HyvÀ esimerkki nuo kertotaulut muistamisen tÀrkeydestÀ. Parhaat shakinpelaajat esimerkiksi opettelevat aivan kasapÀin avauksia, kombinaatioita, hyökkÀysideoita ja loppupelejÀ ulkoa. TÀmÀ tukee heidÀn ajatteluaan, ja he kykenet soveltamaan osaamistaan kÀytÀnnössÀ uusissa ottelun aikana ilmenevissÀ tilanteissa. Matematiikka, historia ja mikÀ vaan on tÀysin sama homma.
Erityisluokista piti hankkiutua eroon sen vuoksi, ettÀ ne tÀyttyiviÀt lÀhes poikkeuksetta suurimmaksi osaksi muista kuin kantasuomalaisista. Uhkasi kÀydÀ niin, ettÀ edes toisen polven maahanmuuttajat eivÀt oppisi kunnolla kotimaisia kieliÀ. LisÀksi oli huoli, ettÀ he eivÀt integroituisi yhteiskuntaan, koska olisivat keskenÀÀn jollain erityisluokalla peruskoulussa.
Ratkaisu on ymmÀrrettÀvÀ, mutta kantasuomalaisen oppilaan kannalta katastrofaalinen: hÀiriökÀyttÀytyjÀt tuotiin osaksi perusluokkia. Kylkeen saatiin koulukÀynnin avustajia yms, mutta PISA-tulokset osoittavat, ettÀ tÀmÀ ei ole toiminut. Kantasuomalaiset lapset laitetaan kouluun töihin opettamaan suomenkieltÀ, ja kaikkien oppiminen kÀrsii.