Polkupyörän pinnojen oikea kireys - mittaus ja dokumentointi
Vložit
- čas přidán 15. 02. 2021
- Miten polkupyörän pinnan jännitys mitataan? Mikä on oikea jännitys? Miten mittaus kannattaa dokumentoida? Videolla näihin kysymyksiin on vastaamassa myös Kiekkokuiskaaja Jukka Rouhe.
Videolla käytetty pinnan kireysmittari on Park Tool TM-1. Park Tool Wheel Tension App:n löydät osoitteesta www.parktool.com/wta
Tilaa Velogin CZcams-kanava nähdäksesi lisää vastaavanlaisia videoita - ei maksa mitään! bit.ly/velogisub
Haluatko tukea kanavaa ja saada siltä lisäominaisuuksia? Tilaajana voit liittyä kanavan jäseneksi: bit.ly/velogisti
Tilaa myös Velogin Sisärenkaan maksuton uutiskirje sähköpostiisi: bit.ly/sisuri
"Onneksi pyörä on keksitty" paidat ja muut Velogi tuotteet: bit.ly/velogishop
Hieman eri valikoima uudessa kaupassa: bit.ly/velogimerch
Tekemällä ostoksesi ao. affiliate-linkkien kautta tuet Velogin toimintaa - hinta on sinulle silti sama!
Wiggle: tidd.ly/668b848d
Chain Reaction Cycles : tidd.ly/2DVdZFz
Wahoo: bit.ly/wahoovelogi
#OnneksiPyöräOnKeksitty #Titaniumthumbs - Auta a dopravní prostředky
Minä tein juuri ensimmäisen kiekon puhelimen mikrofonilla ja kitaranviritysapplikaatiolla. Eli kaikki mahdollisimman lähelle soimaan samaan taajuuteen (Hz -näytön mukaan).
Ja kun pinnat on vireessä, myös pyörähifistit saa lisää tekemistä ja parempaa perstuntumaa ajamiseen kuin koskaan 😋 Mutta tärkeintä että harrastus saa uutta parannettavaa, jottei tunne olevansa jo lajinsa huipulla. Hyvä video 👍👌
Aivan huippu video. Lisää vain näitä.
Erittäin hyvä video!😊
Menee kyllä hifistelyn puolelle. Pinna-avaimella ja sormenpää momentilla kohtuu kireälle, mitä sormen nokilla helposti menee. Sitten aletaan rihtaamaan ja kiristetään puoli kierrosta heiton keskeltä, sekä kahta viereistä samalle puolelle vetävää pinnaa. Perinteistä 3 yli ristiin tyyliä ei tarvitse laittaa hirveän kireällä, koska silloin kiekon jousimaisuus kärsii ja siitä tulee liian kova ajaa.
Hyvä video.!!
Nyt oli kyä niiiiiiiiiiiin hifiä että! Joo, taas oppi uutta eli kitoooooooos molemmille Mestareille ni ja Jukka o kaimansa Kuoppamäen kauan kadoksissa ollut kaksoisveli ni ;D
Kerran vetelin red cyclinging (todennäköisesti paskalla) vastavalla mittarilla pinnat sopivaan kireyteen... Sen jälkeen oli vanne aivan hirveän näköinen: soikea, ei keskellä, eikä todellakaan suorassa! No tulipahan ainakin toivottavasti keskimäärin sopivaan kireyteen, oli nimittäin aavistuksen löysyyttä pinnoissa.
Tieto lisää tuskaa. Nyt varmaan tuntuu joka mutkassa, miten kiekko muljuaa alla ja kohta romahtaa... Ei vainenkaan, tämän tason harrastajalle riittää vähän rahvaanomaisempi lähestymistapa. Smoke on the water sopii tosiaan paremmin tyynen järven rannalle, eikö? :-)
Jaksaa aina naurattaa nuo sun videoiden otsikot + kuva! 🤣👍
Jos ei Deep Purple smoke on the water sovi referenssiksi pinnan kireyden testaukseen niin jos sitten vaikkapa samaisen yhtyeen fireball, vaatii jo vähän sorminäppäryyttäkin 😀
Kiitos mielenkiintoisista videoista. BTW, se säätöruuvin kiertäminen on virittämistä. Kalibrointi on mittarin vertaamista tiedettyyn suureeseen. :)
Riippuu onko vertailu (Jukan) vaaka kalibroitu (primääri)punnuksella
Menee jo tieteen puolelle! Voikohan sitä enää rauhallisin mielin ajaa, kun miettii noita pinnajännityksiä....😉
niin miettimään vähän pistää.
Mistä vaan saadaan kyllä vaikeaa. 😜
Juu. Ei riitä meikäläisen koulutuspohja, kun ei ole tullut lukiota käytyä eikä luettua pitkää matikkaa. No, en ole noista pinnojen newtoneista ollut koskaan selvillä. Ei ole mikään vanne koskaan levinnyt, ja heitot olen jättänyt osaavien oiottaviksi. Itse en ala kiekkojen kanssa puljaa. ☺
Tieto lisää tuskaa. Kaikesta voi voida pahoin ja ressata😁 tai näin mää aattelen. Hyvin ne renkaat kestää, huonolla tuurilla nöyrtyy alle. Mutta hyvähän se on pitää niistä myös huolta😂 Jos ei ite nii viee liikkeeseen, tosin kun ite käytin xxl huollossa ja sanoin erikseen että eturengas vippaa ja se pitää huoltaa, sain pyörän takaisin huollosta ja etu rengas vippaa edelleen, ei xxl:llässä oo erikois osaamista rihtaukseen, ne oli vähän pyöritelleet pinnoja ja siinä se oli. Mittasin omalla pinnankireys mittarilla ja totesin että ei ne ole mitenkään tasa jännityksessä etes😂 käsillä puristaenkin tunsi miten pinnat oli joissakin kohin löysät ja joissaki kireät😊 xxl oulu 😂😂👍 teen itse. Jospas saisin näillä neuvoilla paremman renkaan☺😅
Nuo vaa'at ei paljon kiinan marketissa maksa. Pari tuntia puutöitä ja oma kalibraattori on kasassa :) Hommaan saa kummasti motivaatiota kun päättää rakentaa itse yhden vannesatsin. Vielä ehtii ennen kuin asvaltti lämpeää.
🤯huhuh. olipa asiaa. Mitenhän sitä on pärjätty tähän asti yli .65v, lähes ongelmitta monen näköisillä mankeleilla. Onko toivoa uskoa, että pyörähuollossa tehdään tuo asia oikein ja kunnolla. Vois kuvitella että varsinkin sähköpyörässä tarve on vielä suurempi. 🤔
Mikäs sanoo, että se riistavaaka on oikein kalibroitu :)
Kävin paikallisessa pyöräpajassa eilen ja sillä oli lappu seinällä että asiakaskontaktin jälkeen kaikki pinnat desinfioidaan. Luulisi että olisi parempi putsata koko pyörä tai ainakin nipat ja kiekot samalla.
nyt on kunnon propellihattu meininkiä
Itselläni oli joskus Park Toolin rihtauspenkki ja samanlainen pinnankireys mittari kuin tässä videossa. Heti alkujaan oli fiilis että Park Toolin mittari ei ole tarkka vaan vaatii jotain vertailukohtaa vaikkapa DTSwissin ammattimaisiin mittareihin. Tuollainen Jukan tekemä jännityspenkki on tietysti se varmin tapa testata mittarin tarkkuus. Tämäkin video hyvin kertoo sen että uudessakaan fillarissa ei kaikki välttämättä aina ole niin kuin pitäisi. Toinen tarkistamisen kohde joka Velogin videoista löytyy on takavaihtajan korvake. Varmaan muitakin kohteita löytyy jotka uudessakin fillarissa on syytä tarkistaa.
Maailmassa monta on yli hilseen menevää asiaa. Mutta... varastokomerossani on Kulkurikympin originaali takakiekko ja työkalupakissa rihtausavain. Minä viritän siitä kiekosta rihtausavaimella soittimen itselleni. Muusikkotausta auttaa virityksessä, joten no problem :D Sahan soittajia varmasti löytyy mutta minä haluan olla eka Kulkurikympin takakiekon soittaja. Jos siitä irrottas vielä vitospakan ja tekis siitä perkussiokilkuttimen... voin luvata että perästä kuuluu :) :) :)
Se on vielä sanottava että onnistuin tässä iltapuhteena virittämään kulkurikympin vanhan takakiekon niin, että sieltä todella lähti se Smoke on the water.
Harrastan pyöräilyä, koska en ymmärrä numeroita ja kirjaimia hirveen hyvin, joten tässä suhteessa homma meni vähän yli hilseen... 😁
Jostain jäi mieleen se että ajajan paino on noin 15 % pinnojen kuormasta, jonka muodostaa niiden kireys. Kiekkoa kootessa se täytyy alustaa vasten sivusuuntaan painella jotta nippelit asettuvat kaikki hyvin. Ymmärrän noiden äärikevennettyjen kiekkojen suuremman tarkkuuden, mutta peruskiekot kestää niin huonoillakin kireyksillä että pahaa tekee. Jo nippeliavaimesta tuntee että aletaan olla aika kireällä. Itseni alle on yksi kiekko romahtanut. Syy oli joko pitkää minua vaivannut piittaamattomuus tai ilkivalta?
Kiekkojen rihtaamista auttaa nippuside haarukan putkessa osoittimena.
how about temperature change? what happens when going from +20C => -15C
The spoke tension increases a bit, no practical effect in real life.
Satuitteko testaamaan miten hyvin mitattu arvo korreloi kitaravirittimen hz lukuun? eli voisiko kitaraviritintä käyttää hyväksi kunhan ensimmäinen mittaus on tehty oikealla alueella olevalle pinnalle. Eilen rihtasin ensimmäistä kertaa maantiepyörän kiekot, homma onnistui hienosti edellisen tekemäsi videon perusteella.
Taitaa vaihdella pinnatyypeittäin, joten herzeistä ei taida saada yleispätevää asteikkoa.
@@Velogi Joo, vanne kohtasia eli tarviaa tuo tensiomittarin kuitenkin.
Huomasi kyllä, että tähän aiheeseen oli paneuduttu enemmän kuin edelliseen Zwift-aiheiseen kokonaisuuteen.
nyt ollaan syvällä
Semmonen maininta tosta apista, että ne jää muistiin mutta vain jos otat sen urlin talteen, sitä ei saa enää edes Park Toolin asiakaspalvelun kautta haeuttua jos unohtaa. Tohon mittariinhan myydään erikseen kalibrointityökalu, eikä edes kovin kallis. Se on sellanen metallitangonnäköinen putikka, joka laitetaan tohon pinnan tilalle ja sen pitää näyttää tiettyä lukemaa. Mullakin ollut jo haaveena jos omat kiekon tässä rakentelisin. Aina mietin että "Sitten talven aikana". Noh toukokussa mietin "ai niin kiekon kasaus unohtui, no kaivampa kaapista Fulcrumit."
Mitäs jos tuohonkin on joku mystinen täysin järkevä syy, miksi kiekko tulee tehtaalta noilla kireyksillä? Meinaan vaan että miksi tähtitiede ei jatkuisi vielä pidemmälle kuin mihin tämä video yltää.
Mitataanko litteiden pinnojen kireys sivulta vai edestä/takaa?
Vai onko sillä väliä? Luulisi että paljonkin kun vertaa isompaan lattarautaan. Mulla ei sellasia ole, alko vaan askarruttaan.
Litteät pinnat voit kuvitella viivoittimeksi (tai lattaraudaksi), taipuu vain yhdestä suunnasta. Edestä/takaa, ei sivulta (jos ymmärsin kysymyksesi oikein).
Tuli hommattua tuollainen Park Toolin pinnamittari ja alkoi epäilyttää sen näyttämät lukemat tämän videon jälkeen. Olisiko Jukka Rouheelle mahdollista lähettää tällainen kalibroitavaksi tai olisiko tietoa missä muualla tällainen onnistuisi? Kiitos hyvistä videoista!
Kysypä Jukalta instan dm:llä @titaniumthumbs
ParkToolin mittaria pitää ohjeitten mukaan käyttää lappeellaan. Olen tehnyt samanlaisen kalibrointipukin, jopa sama vaaka. Testasin oman Parktoolin ja huomasin, että se näyttää erilailla eri asennoissa. Mittaus tehdään videolla niin kuin pitääkin, mutta Jukan kalibroitipukki ioli pystymallinen, eli jos mittari kalibroitiin siinä, se meni pieleen.
Terve Kari.
Hyvä huomio liittyen pinnajännitysmittarin käyttöasentoon ja sen sijaan, että kyseessä olisi vahva mielipide, pidän erityisesti siitä että huomiosi on perusteltu mittaamalla. Jos kalibroitu pystyasennossa ja käytetään vaaka-asennossa, tulokset heittävät.
Jos käytännössä kuitenkin kalibroidaan pystyasennossa ja mitataan pystyasennossa, pitää kalibrointi paikkansa. Päähuomio kuitenkin, että asennolla on väliä.
@@TitaniumThumbs totta, mutta jos kalibroi pystyssä, on muistettava pitää sama puoli ylöspäin.
Jos kiekko on tip top tikissään, suora ja pinnat oikeissa kireyksissään, ja kaikki tehty supertietellisesti; kuinka hyvin ja kuinka pitkään kiekko pysyy tikissään eikä tarvitse alkaa rassaamaan ?
Eiköhän se riipu ihan siitä millaista ajoa kiekoilla on ja siten kuinka isoja voimia sen osasiin kohdistuu.
Tipahdin jälleen pulkasta täydellisesti. Ei tosin ole mittauslaitettakaan ja matikasta muistan vain ohmin lain..
Ikäni pyöräillyt, koskaan tähän asiaan puuttumatta. Olenko tehnyt väärin, onko peli menetetty...?
Sulla on ollut vain laadukkaasti kasattuja kiekkoja. Jos pinna menee poikki, se on viimeistään merkki.
Onko Jukka Rouheella tai Velogilla kommenttia pyörän säilytyksestä riiputtamalla vanteesta? Äkkiseltään ajattelisi, että tulee pistekuorma suuntaan, jota ei ole suunniteltu vanteelle, mutta onko tällä käytännön merkitystä?
Itse en olisi tuosta huolissani - pyörän omapaino on kuitenkin pieni suhteessa kiekon osien mitoitukseen ja voimat vaikuttavat aina kehän molemmin puolin. Mutta mitä sanoo @TitaniumThumbs?
Minulla on tuon tyylinen SuperB merkkinen pinnamittari. Se kyllä näyttää eri lukemia samalle pinnalle eri mittauskerroilla. Sekin vaikuttaa mittaustulokseen, millä nopeudella vapauttaa mittarin kädestään. Sitten omassa mittarissani oli vielä mekaanista kitkaa, joka aiheutti epätarkkuutta mittaustulokseen, kun öljysin pintoja niin sain lähempänä toisiaan olevia mittaustuloksia samalle pinnalle. Vähän harmitti, että suhteellisen kallis mittaustyökalu oli noin heikkolaatuinen.
Minullakin on Super B -pinnamittari, ostettu heinäkuussa 2022 Pirkkalan Motonetista. Minun mittarini antaa riittävän tarkasti samoja lukemia samasta pinnasta, ja riittävän tarkasti on, että lukemat toistuvat noin puolen asteikkoyksikön tarkkuudella. Yritän toistaa liikkeet aina mahdollisimman samanlaisina: 1) laitan mittarin keskimmäisen leukatolpan pinnan vapaana olevan pinnaosuuden puoliväliin 2) laitan mittarin vaakatasoon 3) annan leukatolppien tarttua kunnolla kokonaan 4) vapautan otekahvat aina samalla tavalla määrätietoisen nopealla liikkeellä (jotta oma ote ei ehtisi tehdä kitkaa lukeman muodostumiseen). Tuohon viimeiseen kohtaan 4 varmaan vaikuttaa mainittu öljyäminen. Voihan olla että Tuomo T:n mittarissa on tosiaan ollut mekaanista kitkaa enemmän kuin minulla.
Suurin haaste itsellä on nyt selvittää mitä lukemia tuo SuperB absoluuttisesti näyttää, eli miten suuri mittausvirhe siinä on esimerkiksi uusilla 2 mm pyöreillä pinnoilla, joita hankin erään kiekon uudelleen kalustamiseen.
Miten ns. normaali-ihmisen pitäisi homma hoitaa, siis pinnojen kireyden tarkistus ja kiristys? Jos ei edes satasen erikoistyökaluun voi luottaa.
"Soittamalla" pinnoja eli korvakuulolla.
Voiko ottaa korkeimman sävelen ja kiristää kaikki siihen?
Ilman mittariahan ei tiedetä mitä jännitystä se sävel edustaa. Sehän voi olla liian kireä eli korkea, jossa esim. vieressä on löysä pinna. Mieluiten ottaisin alempaa esimerkin. Tuolla videolla on enemmän taustaa: czcams.com/video/tu4Q2nuzffY/video.html&pp=gAQBiAQB
@@Velogi
Joo ku tämä justii on se ongelma, sävelkorvaa kyllä löytyy sen verran et saa pinnat samaan säveleen, mutta eihän siitä ole hyötyä jos ei tiedä mihin säveleen niitä virittää. Ja voishan sen mittarinkin vaikka ostaa, mutta jos edes satasen peliin ei voi luottaa niin tuntuu kovasti vaikeaksi menevän...
Ei sentään mitään vinkkejä markkinatukilaisille ”etulinjaan”. Joskushan pinnoja on kiristelty jakarilla, ja vaihdettu katkenneet pinnat vauhdissa. 😅
Onko hihnavedosta kokemusta, mielipidettä tai videota?
Ei ole videota (vielä) mutta kyllähän se ideana ihan hyvä on silloin kun välityssuhteen muutokset on toteutettu navassa tms.
Minä ajattelin, että parin kuukauden päästä kiristän omat renkaan pinnat, kun katsoin sen aiemman klipin sinulta. Tämän katsoin mielenkiintoaan ja vielä enemmän tulin ymmälle?. Tässähän pitäisi olla dip. inssin pyöräkoulun tietotaidot. Minullahan kiristyy omat pinnat, kun on niin vaikeaa koko pinnaus. Jotenkin epäilen, että eipä tällä vaikka oulun pyöräliikkeisiin kannata viedä rihlattavaksi. Sen toki tiedän, että pyssyissä on rihlat, ainakin kivääreissä ja tykeissä. Toki nopealla tykillä ammuttaessa rihlat ei ole käytössä lainkaan, vaan pitkä piippu ja ammuksen nopeutta nostetaan kuulemma piipussa matkan varrella, lisä latingeilla. ?. No, se siitä. Onneksi minulla on naapurissa muusikkomies, jonka pyydän kaveriksi kuunteleen pinnan sointia. Onko joku pinnan ääni liikaa basso sointinen. Tosin se arvelluttaa, että sen musiikki maku on aika rock henkinen ja minä vähän klassisempi ja vanhempikin olen. Ihan teiniä en kaveriksi pyydä.
Tässä videossa mentiin jo askel pidemmälle, next levelille. Käytännössä oman kiekon kestävyyttä parantaa jo paljon se, että rihtaa pinnat korvakuulolta tasajännityksiin. Pinnat saavat olla kireällä mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että pingatessa ne jo oikeasti soivat "ping" sen sijaan että kuuluisi matala "plom".
Polkypyörän pinnatekniikan dip. inssin tutkinto ois kyllä poikaa :)
Piti ottaa uudestaan pinnan kireys ohjeet, kun muutaman vaihdoin taakse tänään. Kertaus on opintojen äiti ja sitä vanhaa neuvoa noudatan. Sairastin koko kevään ja nyt alkaa kunto parantua. Plim plom (mutu) tuntumalla kiristin ja ajattelin käydä pienen lenkin, kuten aikanaan autoille tehtiin sisäänajo. Kevyellä kaasulla ja öljyt vaihdettiin jo 1000km jälkeen. Varmaan olisi nykyäänkin uusille autoille hyvä toimi. Vanteen oikaisun ja pinnan kireyden kun oikein voisi suorittaa, sanoisin itselle, että olen nyt pyörämaisteri. Aikanaan nuorena suoritin uimamaisteri tutkinnon.
Mitäs haittaa siitä on jos pinnat on liian kireällä, mutta vanne on suora ja keskellä (eli ei sivu- eikä pysytheittoa)?
Liika kireys saattaa aiheuttaa murtumia vanteeseen nippelien reikiin sekä esim. navan reikiin josta pinnat pujotetaan läpi.
Sain joku aika sitten käsiini tortorinväitöskirjan (!) jossa tutkittiin pinnojen kireyden vaikutusta kiekon kestävyyteen, tarkemmin sivuttais- eli lateraalikestävyyteen. Lopputulos oli, että kun pinnojen kireys kasvaa tarpeeksi, kiekon sivuttaisjäykkyys alkaa heiketä ja lopulta johtaa kiekon romahtamiseen. Eli kaikella on rajansa.
Käytännössä liian kireät pinnat kasvattavat riskiä jo aiemmin mainitulle pinnojen korkkaamiselle vanteen läpi mutta sen lisäksi kasvattavat riskiä sille, että navan laippa murtuu. Onpa kohdalleni sattunut takanapa, joka on liian kireiden pinnojen vuoksi kokonaan haljennut akselin suuntaisesti. Näistä erilaisista murtumisista useimmin olen nähnyt pinnojen korkkaavan vanteesta ja niinpä vannevalmistajien max jännitysrajoja on syytä noudattaakin.
Työlääksi menee jos haluaa itse kiristää pinnansa. Pitää ekaks rakentaa kalibrointiasema ja sitten tuurilla etsiä samanlainen pinna mikä omassa kiekossa on.
Sitähän se ei vaadi - kunhan saa mittarin jollakin pinnalla haminoilleen.
Jos kiekossa on minulle entuudestaan tuntemattomat pinnat, mittaan aluksi kaikkien pinnojen lukemat talteen (lukemahan on pinnan vääntymismatka/-pituus tässä vaiheessa), sitten otan yhden pinnan irti ja laitan sen ’kalibrointipenkkiin’ ja talletan exceliin mitä minun pinnajännitysmittari milläkin kgf arvolla näyttää. Sitten voinkin pyöräyttää excelillä mitatut arvot kgf arvoiksi.
Pitääkö mittari kalibroida aina uudelleen, jos pinnan tyyppi vaihtuu?
@@ArttuPekkarinen Pitää, minun mielestä. Tosin on myös mietittävä, miten tarkasti pinnat halutaan valmistajien ilmoittamiin arvoihin. Pinnajännitysmittarin säätämistä/kalibroimista pinnatyypeittäin perustelen sillä, että esimerkiksi DT Swiss Competition pinna ja Sapim Race pinna, jotka fyysisesti ovat täysin saman kokoisia, antavat hieman erilaiset lukemat vaikka jännitys olisi sama. Tämä johtuu valmistajittain vaihtelevista pinnojen metalliseoksista ja valmistustekniikoista.
Etenkin maastopyörässä joutuu ajoittain oikomaan vääntynyttä vannetta. Mahtaneeko tällaista kertaalleen vääntynyttä vanetta saada enää oikeaoppiseen kireyteen koskaan, kun on ensin väännetty vain suoraksi? Eli mahtaako oiottu vanne palautua riittävästi alkuperäiseen muotoon?
Ellei siinä lommoja tai vekkejä ole, niin kyllä.
mtb ajeluissahan vanteeseen tulee lommoja, joita voi koitaa varovasti oikoa vääntämällä pihdeillä tai naputtelemalla esim lautaa vasten. Eipä niistä lommoista juuri haittaa ole, jos vaan esim litkut vielä pysyy sisällä, joten mitä jättäisin lommojen oikomiset väliin.
Se sitten, että vanne heittää, on toinen juttu. Jo yhden pinna puuttuminen, tai todella löysällä oleminen, saa hiemankaan kapeamman alu-vanteen heittämään jo paljon, siis tyylin sentin. Yleensä tällaiset heitot saa rihdattua suoraksi, pinnat tasajännityksiin ja kiekon niin ollen kuntoon. Toisinaan vanne on sitten vääntynyt niin paljon, että se on mennyt yli elastisen rajansa (oikea termi ei tule nyt mieleen) ja on jäänyt kieroksi. Tällaisia vääntyneitä vanteita on vaikea saada suoraksi ja kunnollisiksi, koska pinnat täytyy kiristää toiselta puolelta todella kireälle samalla kun vastapuoli jää hyvin löysälle.
Paljonko Jukka Rouhe ottaa yhden fillarin kiekkojen pinnojen kireyden tarkastuksesta?
yleensä olen kavereiden kanssa sopinut, että aluksi tarkistan jännitykset (ja uusista (tehdas)kiekoista poistan esijännitykset). Jos kiekko ei tarvitse mitään huoltorihtauksia, eli pinnat ovat tasajännityksissä ja oikeilla kireyksillä, palautan kiekon eikä maksa mitään. Jos kiekko ei ole kunnossa, teen huoltorihtauksen. Tähän mennessä jokainen mitattu kiekko on myös huoltorihdattu... Talletan myös pinnajännityslukemat kiekosta ennen/jälkeen, on sitten helpompi katsoa miksi ja mitä on tehty.
Kiitos! Jukalta: Mistä olet ostanut oman mittarisi? Exell: Onko ostettavissa?
Mittaria ei sellaisenaan saa kaupasta, olen analogimittarin/heittokellon päivittänyt digimittarilla. Excel on myös omaa käsialaa ja siksi muutamine kiemuroineen minulle tuttu mutta siitä syystä ei myyntikelpoinen.
Nykyään niitä saa jo kaupasta, hae googlella "DT Swiss Tensio digital edition" Tosin en katsonut onko tietokoneliitännäinen
@@Mersuharrastaja saa kaupasta, kyllä. Ovat tosin kovin arvokkaita, varsinkin ne joissa on liitäntä tietokoneeseen. Täsmennänkin aiempaa vastaustani, että tätä minun käyttämää mittaria ei saa kaupasta, koska on mielenkiinnosta ja kustannussyitä tehty itse.
@@TitaniumThumbs itse tekeminen on hyvä ja positiivinen asia :)
Mites pinnoihin vaikuttaa kun Suomessa on nämä lämpövaihtelut voi olla jopa yli 60 astetta vuodessa.
Kyllä lämpötilan muuttuminen noin paljon vaikuttaa jo _hieman_ pinnojen kireyteen. Jos käytetään teräksen lämpölaajenemiskerrointa 12exp-6 yhden C asteen muutos muuttaa pinnan pituutta 12 mikrometriä. Tällöin esimerkiksi 270mm pituisen pinna pituus muuttuisi 0.19 milliä, mikä vastaa melkein puolta kierrosta nippelin kireydessä (yksi nippelin kierros on 0.45mm). Käytännössä tämä olisi suuruusluokaltaan alle 10kg jännityksen muutos. Noin suunnilleen.
Talvipyöräilyn harrastaminen tuo oman mausteensa tähän pinna asiaan.
Osaatko sanoa miksi sinulla on takakiekossa 2 erillaista pinnaa?
Rataspakan puolella on isommat voimat, joten tässä on valittu sinne erilaiset pinnat.
No nyt on pro meininkiä. Sit kun olis vielä tarpeeksi kireällä😅
Ymmärsinkö oikein, että tämä on rationaalista toimintaa vain jos omistaa maantiepyörän, jossa on keveyden/materiaalijäykkyyden suhteen äärimilleen viilatut high end -kiekot ja maasturin ja muiden pyörätyyppien kanssa ei ole niin väliä?
Ikävä kyllä problematiikka on kaikissa sama.
Tavallisetkin mtb/gravel kiekot joutuvat aika kovalle rasitukselle ja siksi myös niissä pinnojen tasajännitys on tärkeä, etteivät pinnat katkeile ennen aikojaan ja että pinnat ovat riittävän kireällä, jotta kiekko kestää erilaisissa rasitustilanteissa sortumatta alta. Eli kuten Velogin Risto jo kirjoittikin, kaikissa kiekoissa sama haaste.
@@TitaniumThumbs Ok, kiitos oikaisusta
extremely need english subtitles..... eh +(
Eka! ;O