Onko kvanttimekaniikan epälokaalisuus totta? Paavo Pylkkänen, Elsi-Mari Borrelli ja Claus Montonen

Paavo Pylkkänen, Elsi-Mari Borrelli ja Claus Montonen: Onko kvanttimekaniikan epälokaalisuus totta? Luonnonfilosofian seuran teemailta 7.3.2023 klo. 17.00-19.45. Tieteiden talo, sali 104.
00:02:07 Paavo Pylkkänen: Einstein, Bohr ja Bohm epälokaalisuudesta. Paavo Pylkkänen lähestyy aihetta historiallisesta ja filosofisesta perspektiivistä.
00:42:39 Elsi-Mari Borrelli: Kvanttikietoutuminen luonnossa ja teknologiassa. Elsi Mari-Borelli kertoo kvanttikietoutumisen ilmenemismuodoista ja sovellusmahdollisuuksista teknologiassa.
01:11:57 Claus Montonen: Kvanttimekaniikka ON lokaalinen. Claus Montonen vakuuttaa, että kvanttimekaniikka on lokaalinen, siitä huolimatta, että aiemmin yhteenkietoutuneet hiukkaset ovat edelleen korreloituneita (lomittuneita).
01:43:01 Paneelikeskustelu ja yleisön kysymykset
Teemaillassa keskitytään kvantti-ilmiöihin, joiden tutkimuksesta Alain Aspect, Alain Clauser ja Anton Zeilinger saivat Nobel palkinnon vuonna 2022. Nobel-palkinnon uutisoinnissa puhuttiin paljon epälokaalisuudesta. Mutta mitä epälokaalisuus tarkoittaa? Mikäli se tarkoittaa sitä, että yhden hiukkasen mittaustapahtumalla on valoa nopeampi vaikutus toiseen hiukkaseen (missä hiukkaset olivat aiemmin yhteenkietoutuneita), on epälokaalisuus vain kysymys, ei fakta. On yleisesti hyväksyttyä, että aiemmin yhteenkietoutuneet hiukkaset ovat erilläänkin korreloituneita (lomittuneita). Mutta tästä ei seuraa, että niiden välillä on valoa nopeampi vuorovaikutus. Onko siis jotain syytä olettaa, että epälokaalisuus on totta?
------
Luonnonfilosofian seuran tarkoituksena on herättää ja ylläpitää luonnontieteiden ja niiden sovellusten synnyttämien filosofisten kysymysten harrastusta ja tutkimusta, toimia eri tieteenalojen edustajien yhdyssiteenä näiden kysymysten valaisemisessa ja edistää yhteistoimintaa heidän välillään. Seura on kiinnostunut eri tieteenalojen saavutuksista sekä teorioista jotka pyrkivät kuvaamaan todellisuutta ennakkoluulottomasti eri näkökulmista. Seura ei sitoudu kritiikittä vallitseviin paradigmoihin eikä fysikalistiseen viitekehykseen vaan on avoin perustelluille vaihtoehdoille, joissa ilmaistaan selkeästi ja kokonaisvaltaisesti teorian metafyysinen ydin eli sen taustaoletukset, sekä sen empiirinen kattavuus eli mitä se ennustaa tai selittää.
Päämääränsä toteuttamiseksi Seura järjestää keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia sekä konferensseja. Seura kokoontuu syys- ja kevätkaudella esitelmä- ja keskustelutilaisuuksiin joka toinen tiistai, yleensä klo. 18:15-20:00 Tieteiden talon salissa 505 tai 104, osoitteessa Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki. Yleisöllä on näihin tilaisuuksiin vapaa pääsy. Seura järjestää myös laaja-alaisia poikkitieteellisiä symposioita, luentosarjoja ja teemailtoja.
Mitä on luonnonfilosofia? Luonnonfilosofian keskeinen tehtävä on muodostaa ymmärrettävä todellisuuskuva: ymmärtää todellisuutemme olemusta ja käyttäytymistä, ja ymmärtää ihmisen rooli siinä. Luonnonfilosofia toteuttaa tätä tehtävää pyrkimällä laaja-alaisesti analysoimaan ja ymmärtämään luonnontieteiden (kuten fysiikka, biologia, kemia, neurotieteet) teorioiden perustana olevia filosofisia lähtöolettamuksia (postuloituja luonnolakeja, aksioomeja, selittämättömiä selittäjiä), niiden käyttämiä matemaattisia ja muita malleja sekä teorioiden tuottamia tuloksia ja johtopäätöksiä todellisuutemme luonteesta. Luonnonfilosofisesta näkökulmasta filosofian ja luonnontieteen erillään oleminen ei ole maailman ymmärtämisen ja tieteellisen maailmankuvan kehityksen kannalta optimaalista. Luonnonfilosofiassa filosofia ja luonnontiede ovat yhdessä ja täydentävät toisiaan: filosofisella pohdinnalla ja analyysillä on paljon annettavaa luonnontieteiden perusteiden selvittämisessä; yhtä lailla, luonnontieteen tuloksilla on paljon annettavaa filosofialle.
www.luonnonfil...
/ luonnonfilosofia
• Luonnonfilosofian seura
#quantummechanics
#naturalphilosophy
#quantumcomputer
#interpretation