Raivattu vs Raivaamaton taimikko. Onko eroa?
Vložit
- čas přidán 14. 05. 2023
- Uudistimme entistä peltoamme / niittyämme reunustavat lepikot vuonna 2012 kuuselle. Lepikko oli sitonyt maaperään hyvin typpeä mutta antoi myöskin vesakkohaastetta.
Kävimme pari kolme kertaa raivaamassa kuusentaimille tilaa ja kuuset kiittivät kasvamalla. Yhdeltä taskukokoiselta alalta jätimme raivauskertoja välistä ja kuuset jättivät kiittämättä.
Esimerkkinä oleva kuusikko on meidän parhaiten vauhtiin lähtenyt kuvio. Yleensä lähtevät paljon hitaammin. Jopa surullisen hitaasti.
Loistava video Paavo! Kiitos metsäaiheisista videoista!
Kiitoksia. Tulee taas kesällä lisää metsäpuolta kun pääsee pajan hämärästi lisää metsään. Pitäisi saada kyllä pajasta sinne metsään mukaan myös kone. Sitä vääntänyt nyt.
Hyvää perinteistä puupeltoa. Suosisin myös lisäksi lehtipuita kuusten joukossa karikkeen tuottajina sekä maan liiallisen happamuuden estäjinä. Kesällä tulisi hyvin puolivarjoisuutta ja lehdet kosteuttaisi pienilmastoa. Eli pointtini on ettei asioiden tarvitse olla poissulkevia keskenään. Koen myös, että pelkästään oksimisella saisi korjattua rungollisia epämuodostumia sekä paremmin hyödynnettyä liiallisen raivauksen tyhjäksi jättämää tilaa. Kun tuntuu siltä mitä vanhemmaksi yhden puulajin metsät kasvaa niin sitä suurempi alttius on sairauksille ja korostuu entisestään havupuilla. Kiitos videosta ja kivaa kesää!
Tuossa ehtii vielä koivut nousemaan vauhtiin mukaan. Ovat pannahiset älyttömän nopeita alussa kasvamaan verrattuna kuuseen, että ei voi lähteä alusta kasvattamaan samassa vaiheessa. Tuo kuvio on sellainen kapea nauha koivikon ympärillä, keskellä oleva niitty on istutettuna koivulle joten koivut heittävät lehteä kyllä tuonne alle. Meillä on aika paljon äestyksellä syntyneitä sekametsiä, mutta istuttamalla sellaisia on todella vaikea saada aikaiseksi. Tulemme tekemään tulevaisuudessa entistä enemmän sekametsiä juosteina eli suuremmat kuusikot pilkotaan 20m leveillä koivunauhoilla. Katkovat tauteja, levittävät lehtiä ja muutenkin auttavat kasvussa. Sitten kunhan koivut tulevat 20 vuotta etukäteen kaatoon nauhoihin voi istuttaa kuusta.
Hyvä että olet kiinnostunut metsän hoidosta muun työn lisäksi.😉👍✌Sanon taas kallein metsä on hoitamaton metsä. Käytiin tänään katsomassa noin 100hehtaaria 20-25v istutettua tehty kaikki hoitotoimenpiteet nyt ne ovat ensiharvennusta vailla viimeistään 2v päästä .Siellä olisi monella oppimista ainakin Ollikaisella paikka on Mynämäen Yläneen ja Vehmaan alueella ovat Yhteis metsiä alueet noin 7000 heh.
Tekisin enemmän jos olisi aikaa. Metsänhoito on se mitä oikeasti haluan tehdä. Tykkään myös koneiden rakentamisesta. Jos olisi 200 hehtaaria velatonta metsää ja lapsien koulua ei tarvitsisi pohtia niin viettäisin aikani metsässä ja uuninpankolla elpymässä metsätöistä. Tai saisi niitä hehtaareita olla enemmänkin - loppuisi tekeminen kesken.
@@puuntuottaja Kiitos kyllä elämässä on monta asiaa mitä pitää ottaa huomion elämisen vaiheessa.Metsän ostaminen on tänä päivänä kannattavuuden
Terve. Mikä on se aine jota ruiskutetaan taimille etteivät eläimet tykkää syödä taimia?
Muistelen että jossakin videossasi käytit jotain, mutta enpä löytänyt sitä videota. Ja mistä sitä
ainetta mökkiläinen saa? Kiitos jo etukäteen 😊
Trico ( viljelijanberner.fi/trico-10l-hirvikarkoite ). Jos tuota tarvitsee metsätalous käytöön niin MHYn kautta saa huomattavasti halvemmalla hintatuettuna vaikka ei olisi MHYn jäsen.
Ei vesomisen kannalta vissiin oo optimaalisin ajankohta.... kerkiää tälle suvelle vesoa joka kannosta viis uutta alkua. Vai onko näin?
Ymmärrän kyllä ajankäytön ongelmat ja kelit kyllä parhaat kun vielä viileä eikä otökät häiritse.
Vesomista on ei kannata pelätä. Se vesoo kuitenkin. Keväällä tekee kaksi kertaa enemmän kuin kesällä joten ei kannata odottaa turhaan juhannusta. Teemme keskikesällä paksumpaa taimikkoa joka antaa jo varjoa tekijälle ja pitää heinät kurissa.
😀😀
Tuli aikoinaan ostettua maata ja sen mukana tuli myös taimikoita. Niitä nyt parinkymmenen vuoden aikana raivattu, jopa viisi kertaa, ihan tosi, niin en jätä jälkipolville muuta, kuin pystyssä olevaa metsää. Mutta en ostanutkaan rahankiilto silmissä. Ihan näkysää hommaa se raivaaminen tilhillä, mutta ennemmin katselen ihan oikeaa metsää, mitä puupeltoa. Vaan kyllä nykyään näkyy helevetin paljon kuvioita, jotka parturoinnin jälkeen jäävät oman onnensa nojaan. Se oli virhe, kun uudistamiseen ei enää tarvitse varata rahaa.
Kyllä mekin olemme käyneet samoilla kuvioilla monta kertaa. Kun tekee itse niin ei tule työnjohtokustannusta. Jos elämä suo niin tavoitteena jättää noi 2012 istutetut kuusikon yli 400m3 metsinä.
Viimeviikolla kävin perkaan loppuja mitkä jäi edelliskesältä (istutettu 2017) Kyllä oli vajaassa vuodessa vahvistunut kauhee risukko ja taimet oli kärsinyt.. Haapaa, pajua,pihlajaa,leppää..Paksuimmat ranteen paksuista.. Niin ja Strand terä raivurissa on parasta... (yllätyin kun 50% tehokkaampi pikkuraivurillakin)
Vesakolla on sellainen taikavuosi joka muuttaa kaiken. Katsoo että ei ole mitään kiirettä ja kohta vesakko on sitten villiintynyt kasvuun. V-klinga on kanssa ohuen vesakon kanssa kiva - jos vesakko alkaa taipumaan Strandin alta niin sitten V-klingalla hoitaa.
Tärkeää työtä, mikä helposti jää tekemättä.
Kauhean vaikea hahmottaa oikeasti raivauksen merkitystä. Tuolta kuviolta näkee selvästi mitä puunkasvulle raivaaminen merkitsee.
Terppa .
Meillä on yhdessä kohteessa varsinainen ongelma, rehevä maaperä . Pukkaa aivan tolkuttomasti vesakkoa . 5 hehtaarin suurunen ala, kuuselle istutettu, varhaisperkaus tehty 2 vuotta sitte ja taas on läpitunkematon vesakkopuska, kuusikon päällä 😢
Hermo meinaa mennä ku yhtenään saa olla raivaamassa !
Sama tuossa on. Multamaata. Kunhan kuuset pääsevät varjostamaan niin lehtipuu lopulta häviää kisan. Taimikkoon kannattaa mennä vasta kun risut haittaavat kasvatettavia puita.
Näinhän se on . Pitäs taas männä pusikkoa raivaamaa, mut jää kyll heinäkuu-elokuu taitteesee . Pitää hoitaa nuo klapihommat pois kuleksimasta .
Mutta että kuusta se on kyllä ehkä jaa a aika hienoo minusta että sitä on istutettu siitä pojot teille otukset tykkää kuusesta 😊
Meillä on tuohon viereen istutettuna monta hehtaaria koivua. Koivukin onnistuu nykyään Tricolla suojattuna vaikka meillä on melkoinen sorkkaeläin syömäpaine tiluksella.
Itse perkasin pari viikkoa sitten 3+ vuotta vanhan männikön, kyllä kannattaa. 👍
Taimikko antaa nopeasti palautteen. Katsoo eteen ja on vesakkoa ja takana kaunista taimikkoa. Henkisesti palkitsevaa puuhaa. Ja puut palkitsevat kasvulla.
Näitä videoita katsellessa tekee mieli itsellekin hankkia metsää 😅
Ei muuta kuin www.metsatilat.fi/ tutkintaan ja anoppilan läheltä (tai jostakin muualta) metsää hankintaan.
Lehtipuun aikana optimaalinen harvennusajankohta..
Aina on hyvä aika raivata. Tuota tekee keväällä samassa ajassa kaksi hehtaaria kuin keskikesällä hehtaarin. Molempi aika on parempi tehdä - kunhan vain tekee.
Ku oikein raivataan ni ainaskin metsälinnut häviää talousmetsä on metsälinnun tuho no molempi parempi jaa a toiset on kiiltävän perään toiset ajattelee monipuolisemmin
Kyllä tuolla on metsälintuja näkynyt ihan riittävästi. Monipuolisuuteen kuuluu myös kiiltävän ajatttelu.
Juuri toisinpäin. Metsäkanalinnuista ainoastaan pyy viihtyy tiheiköissä. Metsotiheydet ovat kaikista korkeimmat harvennetuissa talousmetsissä. Esim. Pohjoisen "Osaran-aukeat" ovat varttuneet nuorista tiheiköistä harvennetuiksi ja siellä on valtakunnan tihein lintukanta
Moi, tääl se vanha duunipaikan kyselijä ☺ kysyn tälläkertaa, että olisko mitään tehokasta konstia tappaa pajukot, ettei ne enää versoisi keväällä uutta, vaikea kulkuisessa maastossa ? Roundup on melko työläs silloin kun niitä on tontilla paljon, eikä tontti voi myllertää koneilla, esim. Kaivamalla niitä juurineen. 😓
Moi. Vanha kunnon Glyfosaatti jota myytiin ennen nimellä RoundUp taitaa olla se ainoa oikeasti toimiva ratkaisu. Eivät oikein muuten tahdo kuolla sitten millään vaikka niitä miten kurittaisi. Kannattaa huomata, että kaupan RoundUppi ei ole enää kuluttujille samaa ainetta kuin ennen. Nimi on on pysynyt samana mutta sisältö ei ole enää Glyfosaattia vaan pelargonihappoa. Ammattilaisille myydään edelleen Glyfosaattia joka sitten puree kuten ennenkin.
Se on kyllä harmillisin tilanne, kun 25-30 vuotta takaperin on istutettu päätehakattu kuvio, jolle ei ole sen jälkeen tehty MITÄÄN. Se on uskomatonta kuinka paljon tunteja sellaisen metsähehtaarin perkaamiseen menee. Lopulta metsänpohjaakaan ei enää näy, kun puuta on niin paljon maassa. Ja pystyyn jääneetkin sellaisia toivottomia tikkuja.
Joo, kokonaisuudessa kulut samat mutta metsä on heikkolaatuinen. Nopealla istutuksella samalla kokonaiskustannuksella kovaa kasvava laatumetsä pienemmällä hoidolla.
Ilman taimikon hoitoa ei ole uusia metsiä eikä mitään muutakaan.tarkka metsän hoito on ehdoton edellytys metsien tulevaisuudelle
Juu, metsien kasvu pohjautuu taimikonhoitoon. Kunhan lähtevät vauhtiin niin sitten homma on helppoa.