Hyvä video. Sivu huomautus että ppa mitataan ns rinnan korkeus läpimitasta eli noin 130cm puun juurenniskojen yläpuolelta. Välillä mietin noita enska mittauksia kun niissä usein lasketaan runkolukua/ha vaikka jossain kohteissa ois syytä käyttää mieluummin ppa mittausta. Ja toisaalta monet enskat on nykyään niin huonoja että mieluummin jättää "vain" 800 hyvää runkoa per hehtaari kuin 1100 huonoa runkoa. Eli ainakin minun mielipide on että mieluummin hyvillä puilla hiukan harvaksi kun paska puilla ohje arvoihin.
Kiitos taas hyvästä videosta👍. Ite toivoisin että pikkukoneet ruotsin mallin mukaan yleistys meilläkin. Saatais ajourat pienemmiksi. Ja toivoisin että arvostettaisiin metsureita ensiharvennuksilla. Teettettäis metsurityönä pienet enska kuviot eikä tuijotettais aina hintaa. Kyllä se maksaa itsensä takaisin myöhemmin moninkertaisesti. Ja metsureille vaihtelua raivuille.
Suomen verotus kannustaa siihen, että kalustoa hommataan liian vähän tai sitä ei uusita riittävän tiheästi. Yrittäjälle helpompaa että sopimattomalla kalustolla ajetaan, pystytään tunnit laskuttamaan asiakkaalta. Virossa ja ilmeisesti Ruotsissakin kalustohankintoja pystyy verotuksessa vähentämään, niin sitten se kalustokin on oikeanlaista.
Itse teetin yhdellä kuviolla enskan ns pienemmillä koneilla. Ongelmapa tulikin 2. Harvemnuksessa... nyt on sitten 6m leveät ajourat. Arvaappa harmittaako. Jos ois enska tehty oikeilla koneilla olis 2 harvennukseen mahtunu koneet samaan uraan. Nyt piti ottaa uran reunasta ns "rivi" pois että mahtu kulkemaan. Eli kannattikko tehdä ahtaat urat enskaan? Ei varmasti kannattanu.
Juuri noin vaan huvittavaa kommentissasi, että teetettäisiin metsureilla??? Suomessa ei ole ehkä juurikaan enää ns. Muutamaa kourallista enempiä olevia yhtiöiden palkkametsureita eli metsurit, jotka nykyään toimii on suurimmalta osalta lienee yrittäjä metsureita?!? Ja niilläpä ei ainakaan voi ns. Enää niin tai noin sanoen ns. Teettää edes pieniäkään harvennuksia puoli- ilmaisiksi!!! Ainakin sen verran tiedän tuolla noita nykyisiä yrittäjä status metsureita jotka mahdollisesti ennen olleet palkka metsureita ja silloin tehneet niitä ja noita ns. paskaharvennuksia puoli- ilmaiseksi!!! Tiedänhän minä tuossa moto yrittäjiäkin, jotka ns. sitä mieltä, että yhtiöissä olisi tullut säilyttää palkkametsurit vaan tilit oli silloin ennenkin pieniä eikä ne ole niiden metsureiden yrittäjä aikoinakaan juuri kohentuneet [ Päin vastoin pienentyneet? ] ja monet nuijat metsänomistajat kun ei yhtään ymmärrä, että varsinkin ns. Näreiden/ kuusien karsimisessa iso homma vaikka kuvio pienikin!!!! Eli Koivikoiden ja männiköiden harvennuksissa pääsee hyvinkin paljon helpommalla kuin veistää paskoja pieniä kuusi ropseja 1m lumessa!!! Sillä monet yrittäjämetsurit sanookin, että antaa vain motojen tehdä..... Raha usein korjaisi tilannetta ja kovastikin mutta kun metsänomistajat nuukia ja heidänkin tilit Eh: sta pieniä niin vaikuttaa sille, että se kelpaakin se motohakkuu heillekin paljon paremmin kuin se, että jos metsuri haluaisi työlleen Oikeaa, puhumattakaan Kunnon hintaa...!!!! Asia sama kuten myös noitten ns. Pien- tai ainakin Pienempien Metsäkoneiden kanssa eli moni ei ymmärrä, että jo aikanaan Valmetilla oli pienharvesterit 701/ 711 ja ne totesi siellä [ Tutkimuksiin perustuen ], että sellaisten hajoaminen lopullisesti alkaa jo n. 7000h jälkeen kun taas ns. Isot ja keskikoisetkin Metsä-koneet kestää hyvinkin kepeästi n. 20 000h ja vielä sen ylikin h työtunnit [ Riippuen miten käytetään ja pidetään ]!!! Siitä aiheesta oli tuossa taannoin Metsälehdenkin jossakin verkkokeskustelussa, että tuolla ei vissiin ketään metsäkoneyrittäjiä nykytaksoilla, jotka olisi pärjännyt [ Ainakaan ns. Hyvin noilla pienillä/ pienemmillä koneilla!!! ] Eli mukavahan se on aina välistä hehkuttaa noita asioita vaan harvemmassa ne, jotka enemmän maksaa ]!!!
Ja tiedän tuossa Useampiakin entisiä palkkametsureita ja nykyisiä yrittäjämetsureita jotka myös metsäyrittäjiä ja kun itsekin kulkenut niiden ns. Matkassa niin kokemus, että jo tuohon yhteen n. 5m3 traktorikärrikuormaankin saa sahata 4- 6 tuntia!!! Ja vaikuttaa, että se hyvin riittää jo vanhemmille/ ns. vanhemmillekin metsureille ja Uusia hulluja ja sellaisia Tervekuntoisia hulluja ns. metsureita ei ole vissiin tullut tai tulossa, jotka ainakaan ja varsinkin talvisaikaan viihtyy metsässä 8- 12h päiviä että siitä nykytaksoilla ns. Tienaisi tai sitten jos tosissaan haluaa hintaa niin sitten metsänomistajat jättääkin palvelut käyttämättä ja sanookin, että jääköön sillein tai että hakatkoon moto leimikot sitten ns. Energiaksi!!! Eli nykyään Elämässä paljon muutakin kuin vain asua metsissä kylmissä toisin kuin joskus ennen/ entis- aikaan!!! Ennen saivat tehdä edes tuletkin siellä!!! Lisäksi nykyään Somet ja Netit [ CZcamst ] + Muukin liikunta/ Sosiaalinen Elämä!!!
Huipputärkeää asiaa jälleen ja helppo ymmärtää. Koneyrittäjä soittaa ilmeisesti joissain yhtiössä metsänomistajalle ennen aloitusta. Parempi jo siinä kohtaa sanoa joku sana tiheydestä. Itse sitten paikalle aloitukseen, kuten Jounikin sanoi. Varsinkin jos isompia aloja käsitellään.
Metsä teollisuus pitää korjuu hinat niinhuonoiba että yrittäjien on ajettava ylisuurilla kalustolla harvenuksilla ja valta konemerkit ovat teollisuuden kassa aja massa samaa tehokkuutta isommin nopeammin jäljestä välttämättä.
Todella hyvä video ja odottaen pitempää asia videota. Valitettavasti katsotaan liikaa sormien lävitse tuota liian harvaksi hakattua kone hakkuuta ja silloin ei tahdo kestää ns kovempi myrskyjä. Ikävä katsoa kun puut pilalla ja puoliks nurin ja eivät oikein kelpuuta mihinkään ja 1m 2m tumppeja lanssi täynnä kun kone mies säästelee sitten ketjua, kun muhat lentänyt juurakon mukana rungon ala osalle.
Siihen perusongelmaan ei oteta kantaa. Metsät on ylitiheinä lopettamassa kasvunsa. Tähän vaaditaan toimenpide jolloin vaihtoehtona on raivuri ja tukki rahaa tai Moto jolloin yhtälö on leveä ura, harva uran vieras ja "koskematon" uran väli. Jäävä puu kun on pientä niin uralla seisten voi relaskooppiarvo olla mielenkiintoinen. Tähän yhtälöön pitäisi yhtiöiden ottaa kiinni ja kapeemmilla koneilla tehdä kevyt energiahakkuu kapeilla urilla jolla saadaan metsä liikkeelle. Siitä 15 v niin sitten kunnon hakkuu kuiduksi. Muuten tulee Raiskio tai pysähtynyt metsä....
@@duffekoiranen juu ja tyyli väärä tai metsä soveltumaton. Ei puu anna siinä vaiheessa mahdollisuutta tavaralajimenetelmään vaan kyllä ne pitäisi energiaksi kaikki korjata.....
@@RS-sc7ro meiltä vaan moto myös aina harvennusta tehnyt päätehakkuun yhteydessä eihän harvennuksia muuten saa edes myytyä ensi syksyyn menessä taas on motolla töitä kunhan tulevat tekemään
Tähdätään rinnankorkeudelle. Ppa:ssa ei minun ymmärryksen mukaan tarvii välittää maaston kaltevuudesta, se tulee puun pituuden mittauksessa, ja siksi kannattaa mitata rinteen suuntaisesti, niin siitäkään ei tarvii välittää.
Silloin, kun ppa mitataan kaltevuutta vastaan tai kaltevuuden myötäisesti, käy ainakin kokemattomalle herkästi siten, että alarinteen puolella tähdätään liian korkealle runkoon ja ylärinteen puolella taas liian matalalle. Olin kerran valvojana metsätaitokisassa ja tuli tällainen asia esille tarkastuksessa. Mittasimme koealan uudelleen ja pohjapinta-ala pieneni. Meidän toteamus oli, että koealan tyvelikäs kuusikko oli mitattu ylärinteen puolelta systemaattisesti liian alhaalta. Tähtäyskohdan huomioimattomuus rinteessä ja kuusikon voimakas tyvelikkyys antoi liian suuren mittaustuloksen.
Itselläni 2.8 m leveä moto 11 m puomilla, vähän tuikkii,niin uraväli 23-25 m, mielestäni ajokoneitten leveys ainoa ongelma,rapakon takana valmistetaan 14t ajokonetta,mikä kalikat sisässä 2,45 m.Miksi Suomessa ei vaadita säädettävää kuormatilaa, kaikkee muuta hömppää kyllä?
Ja relaskooppimittauksessa tärkeä että tähdätään rinnankorkeudelle puuhun eli 1.3 m. Kesällähän se tulee luontaisesti mutta talvella saattaa mitata liian ylhäältä.
Tää oli kyllä todella hieno video taas Jouni ja todella mielenkiintoista toi että miten puu mitataan ja katsotaan pinta alaa ja nää on todella mielenkiintoista katsoa
Valtion talousmetsien harvennus etelä/keski-lapissa, ei varmasti häviä liiallisessa hakkuussa muulle maalle ja monesti miettii että, eikö olisi ollut sama vetää aukoksi ja kyseesä on nuoret metsät. Kerran tästä juttelin MH työnjohtajan kanssa ja hän sanoi että, pakko ottaa näin harvaksi jotta jotain jäisi kulujen jälkeen.
"Keppigeometria" onnistuu, se on aika selvä. Mutta toi relaskoopi, miten siinä lasketaan/huomioidaan puiden etäisyys mittaajasta? Jos on koivu ∅20cm niin on aika iso ero jos etäisyys on 10 metriä, 25 metriä vai 50 metriä? Tähän on varmasti selitys, ehkä se vielä selviää... Kiitos tästä, taas oli mahdollisuus oppia uutta 👍🏼😋!
Ensiharvennus nimikkeellä useat isommat firmat eivät leimaa ollenkaan tukkia. Tämän takia eh leimikoiden keskitilavuus on todella pientä. Vähänkin järeämmät ensimmäiset harvennukset ostetaan usein nimikkeellä muu harvennus tai vastaava (firmasta riippuen), jotta sinne voidaan hinnoitella tukkia. Pienestä litrakoosta johtuen PPA mittaus ei oikein sovi mielestäni ensiharvennuksen tarkasteluun. Runkolukumittaus on parempi.
No onhan paljo etämetsänomistajiakin jotka tekevät metsäkauppansa esim. metsänhoitoyhtistyksen kautta siellä nyt liene harvennustiheys hallussa, vai eikö harvennuksia ole valvottu. Jälestäpäin harvennuksia kun ei tiheämmäksi saa.
Jos ammattilaiset tulee metsää hakkaamaan niin ei siinä tarvi metsän omistajan tietää mitään. Jos meni vituiksi niin syy on motokuskin aika pitkälti. Toinen vaihtoehto voi olla se että onko lähtökohta ollut mikä? Susipuita on turha kasvattaa
Tuos ei auta kun yhtiön maksaa urakoijal parempi taksa että hommais pienempii koneit ensharvennuksee.tai parempi vaihtoehto,jättää risukot enerkia kohteiks.vituttaa tehä 40 litrast enskaa
@@kiuruvedenmetsola3978 ei vaan millää virmal ole semmost taulukkoo.yks vaihtoehto olis viel,tehtäs tuntitaksal ensharvennukset mitkä on vähäkii huonoi,ja ei niit tarvis kenenkää etes ostaa
Joskus 2 harvennuksella kävin konemiehen puheilla niin vastaus oli etten ota käskyjä muilta kuin korjuun esimieheltä.Elikkä kyseinen henkilö pitää olla mukana metsässä.
@@Moment313 Ei se ihan näin mene. Kauppakirjassa sanotaan mitä ja miten hakataan. Jos hakkuu täyttää ne kriteerit niin eipä siinä ole mo:lla paljon sanomista. Tietysti seuraava kauppa usein jo firmoilla mielessa, joten kompromisseja kannattaa firmojenkin tehdä.
Todellakin kun on kalliit vehkeet tekemässä ja viivan alle pitää jäädä jotain vähän kaikille osapuolille niin helposti menee enemmän puuta nurin. Yhdessä kohteessa metsän omistajalle huomautin että kuski vie kaikki 1. laadun puut ja jättää polttopuuhun enään kelpaavaksi pystyyn ellei hän puutu asiaan! Hän onneksi puuttui.
@@juharopponen6281 ainakin itse laitan kauppakirjaan ehdon paljonko on jäävä runkoluku hakkuun jälkeen ja millaisia runkoja hakataan. Sille se on sama tuleeko liian vähän kiintoja, kunhan metsä jää tuottavaan kuntoon harvennuksen jälkeen.
Morjens. Jounilla näkyy olevan semmoinen tietämys että kannattais harkita opetus työtä metsä alalta ja ennen kaikkea on selkeä ja ymmärrettävä ulos anti että tietämätön alasta suap ymmärryksen.
Yksi iso syy tuohon se, että yhtiöt ohjeistavat kuskeja harventamaan aina alarajalle isomman kertymän takia. Kuskille tulee heti huomautusta isommilta herroilta jos on ajateltu metsänomistajaa ja jätetty alarajaa tiheämmäksi. Tähän yhdistettynä isojen ajokoneiden vaatimat leveät urat johtaa huonoon lopputuloksen. Motojen koko ei ole ongelma, mutta ajokoneet pitäisi olla harvennuksilla pienemmän pään koneita. Eli yhtiöiden asenne harvennustiheyteen pitäisi muuttua ja pienempiä ajokoneita niin päästään parempiin lopputuloksiin.
Kovasti kun tuntuu sinulla tarvetta olevan puhua, niin haluaisin kuulla mielipiteesi siitä, että mitä se metsälle aiheuttaa, ja onko se mielestäsi järkevää vai ei, jos joku omistaa pienen metsäpläntin, ja hän jättää sen muuten täysin luonnon armoille, mutta käy sieltä harventamassa sopivaksi katsomiaan puita oman torppansa lämmityskäyttöön. Ja muutkin voivat mielellään vastata. Muuta ei ole tässä takana kuin se, että kiinnostaisi tietää erilaisista taustoista tulevien ihmisten kommentteja ja mielipiteitä aiheeseen liittyen.
Sellainen tarkennus, että kooksi jos vaikka määritellään vaikka noin puolta hehtaaria lähentelevä pläntin koko ja ainakin reilusti alle hehtaarin mennään.
Jokainen tekee omaisuudellaan, mitä haluaa, mitäpä siihen muilla sanomista. Yksittäiset puuyksilöt tietysti joutuu kilpailemaan keskenään, ken saa eniten valoa ja ravinteita ja kilpailussa hävinneet kärsii ja/tai kuolee pois, niinkuin tietysti kaikki puut ennenpitkää, kun ei ne ikuisia ole.
@@kiuruvedenmetsola3978, oli vähän odotettu vastaus siltä taholta, ja ymmärrän pointtisi ihan täysin. Mutta näitä näkemyksiä monelta laidalta on kiva kuulla, että osaa muodostaa oman mielipiteensä ilman tunnepohjaa ja tietämättömyyttä. Ei varmaan ketään kiinnosta, mutta se on fakta, että puuta tarvitaan, ja että se on hyvin ekologinen materiaalivalinta moneen asiaan, mutta harvasyistä puuta kasvavat puupellotkaan eivät ole sitä luonnon monimuotoisuutta, eikä sellaisella puulla ole arvoa esim. kaikissa puusepän jutuissa yms. Joka asiaan en suosittele kultaista keskitietä, mutta näissä metsäasioissa välillä tuntuu, että sitä pitää suositella, kun on usein kaksi ääripäätä, joista toinen haluaisi hakata koko Suomen aukeaksi, ja toinen ei tajua, että se hirsimökki on hyvinkin ekologinen ratkaisu puulämmityksensä kera, ja että muutama risu täytyy sen vuoksi taittaa, eivätkä metsät siitä tuhoudu.
Ei varmaan löydy, mutta kokeillaan kepillä jäätä. Olen itse polttopuuni tehnyt lihasvoimin, kunnes kolme vuotta sitten jouduin tapaturmaan. Ensi kesänä on tarkoitus muuttaa takaisin taloon, missä jouduin onnettomuuteen. Ajattelin aloittaa klapisirkkelillä, kun en ole vielä täysin parantunut ja kunto ei ole vielä kohdillaan, mutta jos myytävänä on sopivaa sellaista, niin saa tarjota.
Pois mettästä. Kun mittaus nyt ennen harvennusta oli 29 ja suositus jäävälle puustolle oli noin 18 neliötä. Näitten erotus, 11 neliötä, ajetaan tien varteen.
@@ellukana3683 katsotaan muunnostaulukosta. Mitattu ppa - jäävä ppa = poistuva ppa -> myytävät kuutiot. Jotenkin sillein se männöö. Kertokoot ne joilla on parempoo tietoo🫡
Hyvä video. Sivu huomautus että ppa mitataan ns rinnan korkeus läpimitasta eli noin 130cm puun juurenniskojen yläpuolelta. Välillä mietin noita enska mittauksia kun niissä usein lasketaan runkolukua/ha vaikka jossain kohteissa ois syytä käyttää mieluummin ppa mittausta. Ja toisaalta monet enskat on nykyään niin huonoja että mieluummin jättää "vain" 800 hyvää runkoa per hehtaari kuin 1100 huonoa runkoa. Eli ainakin minun mielipide on että mieluummin hyvillä puilla hiukan harvaksi kun paska puilla ohje arvoihin.
Joo, voihan sen pieniläpimittasessa tehä runkoluvunkii perusteella, se on monelle helpompi tapa mitata. Ei se lopputulosta miksikään muuta.
Ihan helvetin hyviä videoita teet. Kiitos.
Kiitos taas hyvästä videosta👍. Ite toivoisin että pikkukoneet ruotsin mallin mukaan yleistys meilläkin. Saatais ajourat pienemmiksi. Ja toivoisin että arvostettaisiin metsureita ensiharvennuksilla. Teettettäis metsurityönä pienet enska kuviot eikä tuijotettais aina hintaa. Kyllä se maksaa itsensä takaisin myöhemmin moninkertaisesti. Ja metsureille vaihtelua raivuille.
Suomen verotus kannustaa siihen, että kalustoa hommataan liian vähän tai sitä ei uusita riittävän tiheästi. Yrittäjälle helpompaa että sopimattomalla kalustolla ajetaan, pystytään tunnit laskuttamaan asiakkaalta. Virossa ja ilmeisesti Ruotsissakin kalustohankintoja pystyy verotuksessa vähentämään, niin sitten se kalustokin on oikeanlaista.
Hyvä kommentti👍
Itse teetin yhdellä kuviolla enskan ns pienemmillä koneilla. Ongelmapa tulikin 2. Harvemnuksessa... nyt on sitten 6m leveät ajourat. Arvaappa harmittaako. Jos ois enska tehty oikeilla koneilla olis 2 harvennukseen mahtunu koneet samaan uraan. Nyt piti ottaa uran reunasta ns "rivi" pois että mahtu kulkemaan. Eli kannattikko tehdä ahtaat urat enskaan? Ei varmasti kannattanu.
Juuri noin vaan huvittavaa kommentissasi, että teetettäisiin metsureilla??? Suomessa ei ole ehkä juurikaan enää ns. Muutamaa kourallista enempiä olevia yhtiöiden palkkametsureita eli metsurit, jotka nykyään toimii on suurimmalta osalta lienee yrittäjä metsureita?!? Ja niilläpä ei ainakaan voi ns. Enää niin tai noin sanoen ns. Teettää edes pieniäkään harvennuksia puoli- ilmaisiksi!!! Ainakin sen verran tiedän tuolla noita nykyisiä yrittäjä status metsureita jotka mahdollisesti ennen olleet palkka metsureita ja silloin tehneet niitä ja noita ns. paskaharvennuksia puoli- ilmaiseksi!!! Tiedänhän minä tuossa moto yrittäjiäkin, jotka ns. sitä mieltä, että yhtiöissä olisi tullut säilyttää palkkametsurit vaan tilit oli silloin ennenkin pieniä eikä ne ole niiden metsureiden yrittäjä aikoinakaan juuri kohentuneet [ Päin vastoin pienentyneet? ] ja monet nuijat metsänomistajat kun ei yhtään ymmärrä, että varsinkin ns. Näreiden/ kuusien karsimisessa iso homma vaikka kuvio pienikin!!!! Eli Koivikoiden ja männiköiden harvennuksissa pääsee hyvinkin paljon helpommalla kuin veistää paskoja pieniä kuusi ropseja 1m lumessa!!! Sillä monet yrittäjämetsurit sanookin, että antaa vain motojen tehdä..... Raha usein korjaisi tilannetta ja kovastikin mutta kun metsänomistajat nuukia ja heidänkin tilit Eh: sta pieniä niin vaikuttaa sille, että se kelpaakin se motohakkuu heillekin paljon paremmin kuin se, että jos metsuri haluaisi työlleen Oikeaa, puhumattakaan Kunnon hintaa...!!!! Asia sama kuten myös noitten ns. Pien- tai ainakin Pienempien Metsäkoneiden kanssa eli moni ei ymmärrä, että jo aikanaan Valmetilla oli pienharvesterit 701/ 711 ja ne totesi siellä [ Tutkimuksiin perustuen ], että sellaisten hajoaminen lopullisesti alkaa jo n. 7000h jälkeen kun taas ns. Isot ja keskikoisetkin Metsä-koneet kestää hyvinkin kepeästi n. 20 000h ja vielä sen ylikin h työtunnit [ Riippuen miten käytetään ja pidetään ]!!! Siitä aiheesta oli tuossa taannoin Metsälehdenkin jossakin verkkokeskustelussa, että tuolla ei vissiin ketään metsäkoneyrittäjiä nykytaksoilla, jotka olisi pärjännyt [ Ainakaan ns. Hyvin noilla pienillä/ pienemmillä koneilla!!! ] Eli mukavahan se on aina välistä hehkuttaa noita asioita vaan harvemmassa ne, jotka enemmän maksaa ]!!!
Ja tiedän tuossa Useampiakin entisiä palkkametsureita ja nykyisiä yrittäjämetsureita jotka myös metsäyrittäjiä ja kun itsekin kulkenut niiden ns. Matkassa niin kokemus, että jo tuohon yhteen n. 5m3 traktorikärrikuormaankin saa sahata 4- 6 tuntia!!! Ja vaikuttaa, että se hyvin riittää jo vanhemmille/ ns. vanhemmillekin metsureille ja Uusia hulluja ja sellaisia Tervekuntoisia hulluja ns. metsureita ei ole vissiin tullut tai tulossa, jotka ainakaan ja varsinkin talvisaikaan viihtyy metsässä 8- 12h päiviä että siitä nykytaksoilla ns. Tienaisi tai sitten jos tosissaan haluaa hintaa niin sitten metsänomistajat jättääkin palvelut käyttämättä ja sanookin, että jääköön sillein tai että hakatkoon moto leimikot sitten ns. Energiaksi!!! Eli nykyään Elämässä paljon muutakin kuin vain asua metsissä kylmissä toisin kuin joskus ennen/ entis- aikaan!!! Ennen saivat tehdä edes tuletkin siellä!!! Lisäksi nykyään Somet ja Netit [ CZcamst ] + Muukin liikunta/ Sosiaalinen Elämä!!!
Aivan loistava ja ajankohtainen tietopaketti. Kiitos
Huipputärkeää asiaa jälleen ja helppo ymmärtää. Koneyrittäjä soittaa ilmeisesti joissain yhtiössä metsänomistajalle ennen aloitusta. Parempi jo siinä kohtaa sanoa joku sana tiheydestä. Itse sitten paikalle aloitukseen, kuten Jounikin sanoi. Varsinkin jos isompia aloja käsitellään.
Metsolan auto bongattu tyrnävän torilla, Oliko mies naisten tansseissa☺😊
Kävin humpalla joo, hyvät oli menot, ei oo tullukkaa Tyrnävällä vähään aikaan käytyä.
@@kiuruvedenmetsola3978 Ja siellä näky olevan hyvä esiintyjäkin.
Metsä teollisuus pitää korjuu hinat niinhuonoiba että yrittäjien on ajettava ylisuurilla kalustolla harvenuksilla ja valta konemerkit ovat teollisuuden kassa aja massa samaa tehokkuutta isommin nopeammin jäljestä välttämättä.
Joo ja isäntä ottaa rahakkaimman tarjouksen ja se nyt näkyy.
Hyvä oli video👍 ja asia selkeästi esitettynä.
Sama mitta 📐 tanssilattian 🕺💃 suuntaan ja eiku oikeen paksusta paria silmäilemään.😊
Todella hyvä video ja odottaen pitempää asia videota. Valitettavasti katsotaan liikaa sormien lävitse tuota liian harvaksi hakattua kone hakkuuta ja silloin ei tahdo kestää ns kovempi myrskyjä. Ikävä katsoa kun puut pilalla ja puoliks nurin ja eivät oikein kelpuuta mihinkään ja 1m 2m tumppeja lanssi täynnä kun kone mies säästelee sitten ketjua, kun muhat lentänyt juurakon mukana rungon ala osalle.
Siihen perusongelmaan ei oteta kantaa.
Metsät on ylitiheinä lopettamassa kasvunsa. Tähän vaaditaan toimenpide jolloin vaihtoehtona on raivuri ja tukki rahaa tai Moto jolloin yhtälö on leveä ura, harva uran vieras ja "koskematon" uran väli. Jäävä puu kun on pientä niin uralla seisten voi relaskooppiarvo olla mielenkiintoinen.
Tähän yhtälöön pitäisi yhtiöiden ottaa kiinni ja kapeemmilla koneilla tehdä kevyt energiahakkuu kapeilla urilla jolla saadaan metsä liikkeelle. Siitä 15 v niin sitten kunnon hakkuu kuiduksi. Muuten tulee Raiskio tai pysähtynyt metsä....
Perusongelma motot liian isoja ensiharvenukselle
@@duffekoiranen juu ja tyyli väärä tai metsä soveltumaton. Ei puu anna siinä vaiheessa mahdollisuutta tavaralajimenetelmään vaan kyllä ne pitäisi energiaksi kaikki korjata.....
@@RS-sc7ro meiltä vaan moto myös aina harvennusta tehnyt päätehakkuun yhteydessä eihän harvennuksia muuten saa edes myytyä ensi syksyyn menessä taas on motolla töitä kunhan tulevat tekemään
@@duffekoiranen Ajokoneen koko ratkasee ajourien leveyden, ei motossa oo pankkoja raapimassa puita paskaks uran varresta.
Olisiko syytä mainita, mihin kohtaa runkoa relaskoopilla tähdätään, ppa:n ja pituuden mittauksessa sekä maaston kaltevuuden huomioiminen?
Tähdätään rinnankorkeudelle. Ppa:ssa ei minun ymmärryksen mukaan tarvii välittää maaston kaltevuudesta, se tulee puun pituuden mittauksessa, ja siksi kannattaa mitata rinteen suuntaisesti, niin siitäkään ei tarvii välittää.
Silloin, kun ppa mitataan kaltevuutta vastaan tai kaltevuuden myötäisesti, käy ainakin kokemattomalle herkästi siten, että alarinteen puolella tähdätään liian korkealle runkoon ja ylärinteen puolella taas liian matalalle. Olin kerran valvojana metsätaitokisassa ja tuli tällainen asia esille tarkastuksessa. Mittasimme koealan uudelleen ja pohjapinta-ala pieneni. Meidän toteamus oli, että koealan tyvelikäs kuusikko oli mitattu ylärinteen puolelta systemaattisesti liian alhaalta. Tähtäyskohdan huomioimattomuus rinteessä ja kuusikon voimakas tyvelikkyys antoi liian suuren mittaustuloksen.
Hyvä ajankohtainen asia . Kiitos
Itselläni 2.8 m leveä moto 11 m puomilla, vähän tuikkii,niin uraväli 23-25 m, mielestäni ajokoneitten leveys ainoa ongelma,rapakon takana valmistetaan 14t ajokonetta,mikä kalikat sisässä 2,45 m.Miksi Suomessa ei vaadita säädettävää kuormatilaa, kaikkee muuta hömppää kyllä?
Ja relaskooppimittauksessa tärkeä että tähdätään rinnankorkeudelle puuhun eli 1.3 m. Kesällähän se tulee luontaisesti mutta talvella saattaa mitata liian ylhäältä.
Totta, se jäi sanomatta.
Kiitos näistä asiavideoista. Ilman Jounia moni ei metsäalan ammattilainen olisi pihalla monesta tärkeästä metsänhoidollisista asioista.
KIITOS oli asia video oikein tieto paketti. 👍😀
Tää oli kyllä todella hieno video taas Jouni ja todella mielenkiintoista toi että miten puu mitataan ja katsotaan pinta alaa ja nää on todella mielenkiintoista katsoa
Valtion talousmetsien harvennus etelä/keski-lapissa, ei varmasti häviä liiallisessa hakkuussa muulle maalle ja monesti miettii että, eikö olisi ollut sama vetää aukoksi ja kyseesä on nuoret metsät. Kerran tästä juttelin MH työnjohtajan kanssa ja hän sanoi että, pakko ottaa näin harvaksi jotta jotain jäisi kulujen jälkeen.
"Keppigeometria" onnistuu, se on aika selvä. Mutta toi relaskoopi, miten siinä lasketaan/huomioidaan puiden etäisyys mittaajasta? Jos on koivu ∅20cm niin on aika iso ero jos etäisyys on 10 metriä, 25 metriä vai 50 metriä?
Tähän on varmasti selitys, ehkä se vielä selviää... Kiitos tästä, taas oli mahdollisuus oppia uutta 👍🏼😋!
Ei sitä etäisyyttä huomioida mitenkään. Puu joko mahtuu relaskoopin hahloon tai ei. Iso kaukana oleva voi mahtua tai pieni lähellä oleva.
@@viltsu7657
OK 👍🏼! Kiitos selvennyksestä 😋.
Ensiharvennus nimikkeellä useat isommat firmat eivät leimaa ollenkaan tukkia. Tämän takia eh leimikoiden keskitilavuus on todella pientä. Vähänkin järeämmät ensimmäiset harvennukset ostetaan usein nimikkeellä muu harvennus tai vastaava (firmasta riippuen), jotta sinne voidaan hinnoitella tukkia. Pienestä litrakoosta johtuen PPA mittaus ei oikein sovi mielestäni ensiharvennuksen tarkasteluun. Runkolukumittaus on parempi.
No onhan paljo etämetsänomistajiakin jotka tekevät metsäkauppansa esim. metsänhoitoyhtistyksen kautta siellä nyt liene harvennustiheys hallussa, vai eikö harvennuksia ole valvottu. Jälestäpäin harvennuksia kun ei tiheämmäksi saa.
Minä katson näitä mainioita videoita 1,5 nopeudella.On muuten liian hidasta puhetta
No hyvä, että on ratkasu löytyny, nii ei vallan pitkästy.
Jos ammattilaiset tulee metsää hakkaamaan niin ei siinä tarvi metsän omistajan tietää mitään. Jos meni vituiksi niin syy on motokuskin aika pitkälti. Toinen vaihtoehto voi olla se että onko lähtökohta ollut mikä? Susipuita on turha kasvattaa
Olipas hyvä oppitunti!
Yksi hyvä oppitunnin aihe olisi metsätilallisen veroilmoituksen teko ja siinä huomioitavat asiat.
Tuos ei auta kun yhtiön maksaa urakoijal parempi taksa että hommais pienempii koneit ensharvennuksee.tai parempi vaihtoehto,jättää risukot enerkia kohteiks.vituttaa tehä 40 litrast enskaa
Taksataulukko pitää vaan olla oikeenlainen, tarpeeksi jyrkkä noissa pienissä.
@@kiuruvedenmetsola3978 ei vaan millää virmal ole semmost taulukkoo.yks vaihtoehto olis viel,tehtäs tuntitaksal ensharvennukset mitkä on vähäkii huonoi,ja ei niit tarvis kenenkää etes ostaa
Joskus 2 harvennuksella kävin konemiehen puheilla niin vastaus oli etten ota käskyjä muilta kuin korjuun esimieheltä.Elikkä kyseinen henkilö pitää olla mukana metsässä.
Kyllähän se on niin että metsänomistaja sanelee miten hakataan. Sille kuskille voi sanoa että homma loppuu just tähän jos ei usko isäntää.
@@Moment313 Ei se ihan näin mene. Kauppakirjassa sanotaan mitä ja miten hakataan. Jos hakkuu täyttää ne kriteerit niin eipä siinä ole mo:lla paljon sanomista. Tietysti seuraava kauppa usein jo firmoilla mielessa, joten kompromisseja kannattaa firmojenkin tehdä.
Todellakin kun on kalliit vehkeet tekemässä ja viivan alle pitää jäädä jotain vähän kaikille osapuolille niin helposti menee enemmän puuta nurin. Yhdessä kohteessa metsän omistajalle huomautin että kuski vie kaikki 1. laadun puut ja jättää polttopuuhun enään kelpaavaksi pystyyn ellei hän puutu asiaan! Hän onneksi puuttui.
@@kaukopussinen pystytkö selventämään mitä tarkoitat ykköslaadun puilla?
@@juharopponen6281 ainakin itse laitan kauppakirjaan ehdon paljonko on jäävä runkoluku hakkuun jälkeen ja millaisia runkoja hakataan. Sille se on sama tuleeko liian vähän kiintoja, kunhan metsä jää tuottavaan kuntoon harvennuksen jälkeen.
Ainoa peruste ostajan valinnalle on hinta, täällä kyllä jupistaan kaikkee, mutta hinta on ainoo 90%,minä ratkaisee,32 vuotta alalla
Suurimmalla osalla juurikin näin.
Morjens. Jounilla näkyy olevan semmoinen tietämys että kannattais harkita opetus työtä metsä alalta ja ennen kaikkea on selkeä ja ymmärrettävä ulos anti että tietämätön alasta suap ymmärryksen.
Oon minä tehny opetushommiakkii, ei tunnu se ihan omalta jutulta.
Yksi iso syy tuohon se, että yhtiöt ohjeistavat kuskeja harventamaan aina alarajalle isomman kertymän takia. Kuskille tulee heti huomautusta isommilta herroilta jos on ajateltu metsänomistajaa ja jätetty alarajaa tiheämmäksi. Tähän yhdistettynä isojen ajokoneiden vaatimat leveät urat johtaa huonoon lopputuloksen. Motojen koko ei ole ongelma, mutta ajokoneet pitäisi olla harvennuksilla pienemmän pään koneita. Eli yhtiöiden asenne harvennustiheyteen pitäisi muuttua ja pienempiä ajokoneita niin päästään parempiin lopputuloksiin.
Metsäyhtiöille velvoite jättää tietty määrä puita pystykaupoissa. Liiallisesta hakkuusta korvaus.
Niipä? Voippa olla että metsäkekusen toimihenkilöllä on menny kallitkoulut hukkaan...?
Kovasti kun tuntuu sinulla tarvetta olevan puhua, niin haluaisin kuulla mielipiteesi siitä, että mitä se metsälle aiheuttaa, ja onko se mielestäsi järkevää vai ei, jos joku omistaa pienen metsäpläntin, ja hän jättää sen muuten täysin luonnon armoille, mutta käy sieltä harventamassa sopivaksi katsomiaan puita oman torppansa lämmityskäyttöön. Ja muutkin voivat mielellään vastata. Muuta ei ole tässä takana kuin se, että kiinnostaisi tietää erilaisista taustoista tulevien ihmisten kommentteja ja mielipiteitä aiheeseen liittyen.
Sellainen tarkennus, että kooksi jos vaikka määritellään vaikka noin puolta hehtaaria lähentelevä pläntin koko ja ainakin reilusti alle hehtaarin mennään.
Jokainen tekee omaisuudellaan, mitä haluaa, mitäpä siihen muilla sanomista. Yksittäiset puuyksilöt tietysti joutuu kilpailemaan keskenään, ken saa eniten valoa ja ravinteita ja kilpailussa hävinneet kärsii ja/tai kuolee pois, niinkuin tietysti kaikki puut ennenpitkää, kun ei ne ikuisia ole.
@@kiuruvedenmetsola3978, oli vähän odotettu vastaus siltä taholta, ja ymmärrän pointtisi ihan täysin. Mutta näitä näkemyksiä monelta laidalta on kiva kuulla, että osaa muodostaa oman mielipiteensä ilman tunnepohjaa ja tietämättömyyttä. Ei varmaan ketään kiinnosta, mutta se on fakta, että puuta tarvitaan, ja että se on hyvin ekologinen materiaalivalinta moneen asiaan, mutta harvasyistä puuta kasvavat puupellotkaan eivät ole sitä luonnon monimuotoisuutta, eikä sellaisella puulla ole arvoa esim. kaikissa puusepän jutuissa yms. Joka asiaan en suosittele kultaista keskitietä, mutta näissä metsäasioissa välillä tuntuu, että sitä pitää suositella, kun on usein kaksi ääripäätä, joista toinen haluaisi hakata koko Suomen aukeaksi, ja toinen ei tajua, että se hirsimökki on hyvinkin ekologinen ratkaisu puulämmityksensä kera, ja että muutama risu täytyy sen vuoksi taittaa, eivätkä metsät siitä tuhoudu.
Ei varmaan löydy, mutta kokeillaan kepillä jäätä. Olen itse polttopuuni tehnyt lihasvoimin, kunnes kolme vuotta sitten jouduin tapaturmaan. Ensi kesänä on tarkoitus muuttaa takaisin taloon, missä jouduin onnettomuuteen. Ajattelin aloittaa klapisirkkelillä, kun en ole vielä täysin parantunut ja kunto ei ole vielä kohdillaan, mutta jos myytävänä on sopivaa sellaista, niin saa tarjota.
Isompi paha jos jääpi harventamatta kokonaan metsät.
Mistä se 11 neliötä hehtaarilta?
Poistuma.
Pois mettästä. Kun mittaus nyt ennen harvennusta oli 29 ja suositus jäävälle puustolle oli noin 18 neliötä. Näitten erotus, 11 neliötä, ajetaan tien varteen.
Mitenkäs tuo kuutioiksi muuttuu?
@@ellukana3683 katsotaan muunnostaulukosta. Mitattu ppa - jäävä ppa = poistuva ppa -> myytävät kuutiot. Jotenkin sillein se männöö. Kertokoot ne joilla on parempoo tietoo🫡
Kerrotaan pinta-ala keskipituudella
Olisko Jounista opettajaksi puualalle? Esim. ammattikoulu/ammattikorkea?
On tullut sekin kokeiltua monella tapaa. Ei ehkä kuitenkaa oo mun juttu.