Tasauspyörästön lukko ja ristilukko - miksi yksikin sutiva pyörä pysäyttää?
Vložit
- čas přidán 20. 01. 2020
- Videon esittäminen julkisesti, esimerkiksi koulutuksessa, vaatii luvan. Ota yhteyttä sivulla / apksfi olevaan sähköpostiosoitteeseen.
Tasauspyörästön lukko auttaa etenemisessä haastavissa olosuhteissa, ja se löytyykin lähes jokaisesta kuorma-autosta. Lisäksi telivetoisissa autoissa on ristilukko. Videossa kerron näiden ammattikuljettajan kannalta keskeisten osien toiminnan periaatteesta. Myös käyn läpi voimansiirtoa yleisesti, ja tutuiksi tulee mm. käsitteet puikko- ja napaperä.
Voit törmätä myös käsitteeseen "vetopyörästö", jolla tarkoitetaan osaa hammaspyöristä, johon kardaaniakseli liittyy akselikotelossa ja jonka osa tasauspyörästö on. Pidän kuitenkin kaikkia akselikotelon sisällä olevia osia tasauspyörästönä. Sen hammaspyörät muuten muuttavat yhä välityssuhteita.
Ps. ääniraita on huonolaatuinen, koska nauhurissa oli väärä asetus, ja sen huomasin vasta liian myöhään.
Seuraa Instagramissa: / akipouta - Auta a dopravní prostředky
Moro! Siistiä tarjota teille taas video ja vieläpä aiheesta, joka itseä kiinnostaa paljon! Kerro, ajatko tai ajaisitko kuorma-autolla, jossa on ristilukko? Millaisissa tilanteissa käytät lukkoa?
Eihän teliveto oo teliveto ilman ristilukkoa
@@VilleWilen Asioita jotka riippuu mistä roikkuu? 😁
Minun ajokkini on scania s650 eläinkuljetusauto. Käytän ristilukkoa maatilojen pihoissa jos on vähänkään liukasta tai pehmeää ja vetelää. Ja kun tiet on pieniä ja arvaamattomia, niiin kytken ristilukon jo heti kun käännyt sille pikkutielle. Sen oppii aika hyvin näissä hommissa milloin on syytä käyttää ristilukkoa. Ja esim vetävien pyörien painon siirto ei toimi jos ei ole kytketty ristilukkoa päälle
Ajan 76t yhdistelmää, r650 koukkuautoa, 4-akselista jossa teliveto lakisääteisesti oltava. Ristilukkoa käyttänyt lähinnä liukkailla pihoilla talvella ja ennen jäisiä mäkiä ihan valtatiellä.
Kyllä niitä lukkoja tarvitaan sellaisessakin autossa joka pysyy asfaltilla. Ennen vanhaan nimittäin on tässä maassa ollut tapana että maa on ainakin puoli vuotta lumen, jään ja loskan peittämänä. (Täällä etelärannikolla Suomen Rivierassa tämä muinoinen pitämys meinaakin jopa unohtua ja meikäläinen on jokaisen räntäsateen jälkeen kuin sika luistimilla.) Jakeluautollakin olisin jäänyt useamman kaupan pihalle ilman pyörästön lukkoa. Nyt öljyä kuljettaessa taas tehtaiden pihat ovat täynnä yllätyksiä. Lukko tarjoaa tehokasta apua.
Akille taas isot kiitokset hyvästä työstä. Jos saan suositella: olisit ehkä voinut vielä lisätä pikkasen actionia, esimerkiksi ajaa kippiauton kiinni hiekkakasaan ja sitten elegantisti lukon nappia kääntäessä... noh, saisikin heti tehtyä seuraavan episodin, aiheena raanan käyttö :)
Hyvää tietoa. Jokin yksinkertainenkin kuvitus havainnollistamiseksi olisi ollut jees
Kiitos, hyvää uutta tietoo saaty
Jos toisen puolen rengas on liukkaalla alustalla ja toinen pitävällä, avoin tasauspyörästö nimenomaan antaa KAIKEN voiman sille liukkaalla alustalla olevalle eli sutivalle renkaalle ja pitävällä alustalla olevalle ei mene voimaa ollenkaan tai vain vähän.
Kun lukko kytketään, voima jakautuu tasan molemmille puolille. Pitävän alustan puolelle menee siis puolet kardaania pitkin tulevasta voimasta, joka monesti riittää saamaan auton liikkeelle, tai pysymään liikkeessä kun liukas kohta tulee.
Voima menee avoimessa tasan koska kun saavutetaan se voima, jolla sutivan pyörän saa pyörimään, tasauspyörästön kartiopyörä alkaakin pyöriä pitävällä olevan vetoakselin kartiopyörän ympäri, eli päästään korkeintaan siihen voimamäärään per vetari, jolla sutiva pyörä pyörii.
Kun tasauspyörästö on lukittu ja kartiopyörä ei voi jäädä pyörimään vetarin kartiopyörän ympäri, menee voimaa sutivan pyörittämiseksi vaadittu plus pitävällä olevan pyörittämiseksi vaadittu.
Riippuen päällä olevasta normaalivoimasta ja kitkakertoimesta (joka vaihtelee esim. pitävän 1:stä jään 0,3:een) saadaan lukitun tasauspyörästön enimmäisvoiman suuruus. Jos normaalivoima on esim. 2 000 newtonia per pyörä ja kitkakertoimet ovat 1 ja 0,3, voimaa menee yhteensä 2 000 + 0,3 * 2 000 = 2 600 eli per pyörä 77 % ja 23 %.
Lähde: czcams.com/video/_HOa0aRZYpw/video.html
@@Ymparistohuollonurho
Kyllähän minä ajattelin, että oot varmasti ottanu asiasta selvää ennen videon tekoa.
Mutta nyt tuli taas muistutus, miksi minä vaan käytän, huollan ja säädän (omien harrastevehkeiden) periä, enkä esim. suunnittele niitä.
Mun on pysyttävä yksinkertaisessa käsityksessä, että kun esim. nostan toisen puolen renkaan ylös tunkilla ja laitan vaihteen silmään ja nostan kytkimen, maassa oleva rengas ei ilman lukkoa pyöri ja ilmassa oleva pyörii -> "kaikki" voima menee ilmassa olevalle renkaalle, eikä auto liiku tunkin päältä. Vähän vastaavanlaisia tilanteita tulee, jos auto jää ristiriipuntaan.
Enempään en kykene mun päällä ja asia on ajateltava yksinkertaisemmin, ainakin toistaiseksi. Mutta ihminen on oppivainen, ehkä tämäkin vielä aukeaa kun asiaa ja fysiikkaa enempi mietin. :)
Kiitos mielenkiintoisista videoista!
@@Eerik2 Miksei voisi ajatella asian niinkin konkreettisesti. Voiman kulku voi fysikaalisesti ja matemaattisesti olla mitä on, mutta sitä ajattelee, että kun rengas on ilmassa, ei auto etene. Mukavaa että kommentoit 😄
Olen kuullu termin "keppiveto", joka on siis tuo "puikkoveto". Napaveto on tuttu, mutta "könttälukko" oli uus termi. "Velliveto" on hydrostaattinen (hydraulinen) voimansiirto ja "mehulinko" on momentinmuuntaja.
Kiinnostavia termejä, kiitos
Hyvä video todella tärkeästä aiheesta!
Usein tulee huomattua, että ammattikuljettajilta puuttuu tieto lukkojen käytöstä ja niiden toimintaperiaatteista, joka puolestaan aiheuttaa enemmän riski- ja vaaratilanteita liikenteessä. Totta kai kuljettajat, jotka lukkoja käyttävät päivittäin, osaavat toiminnan ja oikeanlaisen ennakoinnin, mutta sitten ne, jotka eivät tarvitse päivittäin, sormi menee suuhun turhan useasti. Vaikka ammattipätevyyksillä näitä käydään läpi, olisi mielestäni täysin paikallaan, että näitä harjoiteltaisiin myös enemmän käytännössä ja olisivat esimerkiksi osa pakollisia kertauspäiviä... Suomen talvet kun usein ovat aika runsaslumisia.
Moro Aki! Nyt on pakko korjata hiukan. Eli avoimessa perässä voima välittyy aina siihen pyörään kumpi pyörii helpommin, eli jos toinen rengas sutii niin sille pitävälle renkaalle ei mene käytännössä yhtään voimaa vaan voima karkaa sutivalle renkaalle ja siksi matka katkeaa,sitten kun laitetaan lukko päälle niin voima jakautuu 50/50 ja eteneminen on taas todennäköisempää.
Moro, ajatteleppas tilanne missä auton akselista toinen pyörä on jäällä ja toinen pyörä kuivalla asfaltilla, nyt lukko päällä tempaset kytkimen ylös ja vetoakseli katkeaa. Kummasta pyörästä katkesi akseli? Menikö voima tasan 50/50? Jos lukko olisi ollut auki molemmat vetoakselit olisi saaneet rytkäyksestä puolet kumpikin ja toisen pyörän luisto olisi rajoittanut maksimiväännön niin alhaiseksi että tuskin olisi huomannut edes hyttiin asti mitään.
"Voima" ei ole pyörimistä vaan vääntömomenttia. Jos lukko auki suttaat toisella pyörällä ja toinen puoli töröttää paikallaa molempien pyörien vetoakselissa vaikuttaa tasan sama vääntömomentti, eli voima jakautuu 50/50. Jos liukkaalla sutimiseen tarvitaan vaikka 100Nm vääntöä se sama vääntö on päällä myös siellä paikallaan olevassa pyörässä, se ei vaan saa mitään aikaiseksi.
Maanajossa aikalailla välttämätön.
Jännä video.
Kiitokset sulle että jaksat tehdä näitä!
Muunmuassa tänään mentiin sorapuolikkaalla erittäin jyrkkää mäkeä, kuorma päällä ja mäki oli aika mutainen. Ilman lukkoja ei olis tullut kuuloonkaan.
Kaskenoja Oy:n autot näkyvät komeasti kuvissa. Hienoa!
Täälä kun kyseenalaistetaan Akin puheita niin tasauspyörästön toiminnasta voi kaikki käydä lukemassa.
"Avoimen tasauspyörästön käyttö ei kuitenkaan ole aina paras ratkaisu. Koska avointa tasauspyörästöä käytettäessä molemmille akselin renkaille välitettävä vääntömomentti on aina yhtä suuri, ontasauspyörästön käyttäytyminenesimerkiksi vaihtelevissa pito-olosuhteissaongelmallista. Tilanteessa, jossa toinen rengas on pitävällä, kitkaisellapin-nalla, kuten asfaltilla,ja toinenliukkaallahyvin pienen kitkan omaavalla pinnalla, kuten jäällä, välittää tasauspyörästöpienimmän vaaditun vääntömomentin renkaiden pyörittä-miseen molemmille renkaille.Koska jääpinnalla olevan renkaan pyörittämiseen tarvittava vääntömomentti on pieni ja sama vääntömomenttivälitetään asfaltilla olevalle renkaalle,ei auto liiku eteenpäin vaan jääpaikalleenyhden renkaan pyöriessä tyhjääjääpinnalla"
www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=5&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwidhMONypznAhVF86YKHdp_DGwQFjAEegQIBBAB&url=https%3A%2F%2Ftrepo.tuni.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F123456789%2F27660%2FPokela.pdf%3Fsequence%3D4%26isAllowed%3Dy&usg=AOvVaw3SQmSEoW9J_1J7DzZ0ZaHf
Sisu fuller ja nousuteli
Vieläkö joku haluaa tapella vaiheliiterin kanssa.
Yleensä tuloo vasta lukko laitettua päälle kun on jo jumissa, koska tää 2 akselinen puolikas on vähän missä milloinkin jumissa 😂
Vieläkö nyky kuorma-autoissa käytetään kitkavetolaitteita? Siis sellainen, joka lasketaan telin väliin vetävän ja ei-vetävän akselin väliin jolloin vetävä pyörä siirtää rullalla voimaa taimmaiseen pyörään? Ennen oli yleisiä, onko teliveto korvannut?
Kyllä niitä käytössä vielä on. Mullakin on omassa työkalussa robsonit.. Näiden käyttö on kuitenki vähentyny aika kovasti, kun telivedossa on hinnat laskenu ja toisekseen näiden uusien massasääntöjen kautta nousuteliseen autoon ei saa täysiä 76 tonnin painoja. 68 tonnia saa nousuteliseen nimenomaan, jos on tuo kitkavetolaite asennettuna.
tasauspyörästän lukko pelasti viime talvena kun jäi jumiin. 15min jumissa ja sitten lukon kanssa se lähti + laittoi vähäsen hiekkaa vetävien pyörien alle/sai sitä sinne lopultakin. Sen jumin jälkeen en menny laiturille ennen kuin kävin tutkimissa kengällä onko pehmeää lunta/paljonko sitä on. Usein potkin kengällä pahimmat pois että ei sitten tullut ongelmia. aikaahan siihen meni mutta mielummin käytti aikaa siihen että puhdisti sitä aluetta mihinkä peruuttaa kuin se että jäät jumiin pidemmäksi aikaa parhaassa tapauksessa :D
Kun viitsii nousta välillä autosta, niin voi kyllä välttyä usein ylimääräiseltä vaivalta 😎
@@Ymparistohuollonurho Juurikin näin. Eilen tuli juuri 12h työvuoro ja voin todeta, voimat oli ihan loppu mutta loppuun asti tein tarkasti työt koska päätin että asiakkaiden tyytyväisyys ja tavara ehjänä perille on se tavoite. Tulevaa talvea odotellessa saa nähdä millaiset myräkät tulee :D
Ai että
Volvon katkeavan telivedon konstruktiota tietämättä, mutta Sisussa kun veto katkaistaan kytketään vastaavasti pitkittäislukko päälle, muuten voima välittyy telille.
Vedonkatkaisija jota volvo käyttää telivetosissa autois Sisun keksimä ja patentoima
Moi aki! Oisko mahdollista tehdä video niistä jotka korjaavat rekkoja? Kannattaa kysellä volvo truks vantaalta.. T:Raskasta kalustoa korjannut 20v
Tutkitaan tätä vaihtoehtoa, kiitos ideasta!
Olisko hetki aikaa puhua sisun hydraalisesta nosto teli akselista
Joissakin kuorma autoissa on teräksiset rullat, jotka painetaan vetävien pyörien ja telipyörin väliin. Näin saadaan telipyörilläkin työntövoimaa.
Telikarhu?
@@Ymparistohuollonurho Robsonina ehken tutummin tunnettu. Aika heikosti videossa oli mitään muuta kuin päällipuolista kuvausta akseleista ym .....
Ei rakenne, yms juttuja räjäytyskuvin tai muine juttuineen .....
Ei sillä, kyllä mä ite nää jutut tiedän, yli 40v traktoreita ja monenaisia koneita ajelleena......
@@Ymparistohuollonurho Telikarhu ja robson on eri valmistajien käytännössä vastaavia laitteita. Puhutaan kitkavetolaitteesta tai telivetolaitteesta. Nousutelisistä autoistahan näitä löytää asennettuna. Hydraulisylinteri tosiaan painaa rullan vetoakselin ja nousevan akselin väliin jolloin vetoa välittyy myös nostettavalle akselille.
Iha pätevä selostus. Joo, ei yksipyörävetoisella mihkään pääse, kyllä lukkoja pitää olla.
missä kuorma-autossa on momentinmuunnin
Joissakin kuorma-autoissa on vaihteisto, jossa käytetään momentinmuunninta. Tällainen vaihteisto on esimerkiksi Allison, ja se on usein jäteautoisa ja paloautoissa. Myös armeijan Raskas-Sisuissa eli Raseissa on momentinmuunnin.
Hyviä videoita ja verkkosivuja Akilta jo vuosien takaa, kiitos. Muutama maininta telivetoisen auton vedonvapautuksesta ja akselin keventämisestä sisältyi videoon, tervetuloa Aki tutustumaan ko systeemin kehittäneen ja jo 1990-luvun puolivälistä eteenpäin valmistaneen/käyttäneen - ja edelleen käyttävän toimijan vieraaksi suomalaiseen Sisu kuorma-autotehtaaseen Karjaalle, yhteystietoa kommentoijalle löytyy mm sisuauto.com/myynti
Kiitos kutsusta 🤩 Otanpa yhteyttä
8x8 Vasta onkin peto menemään.
💪💪
Mitä enemmän etenemiskykyä, sitä pahemmin ollaan jumissa, jos ja kun jumiin joudutaan.
Jirppa -juu, yksipyöräveto on paras.
Melkosen häiritsevä toi liikenteen melu taustalla
Pahoittelut siitä, nauhurissa oli väärä asetus minkä huomasin liian myöhään.
@@Ymparistohuollonurho itseä ei häirinnyt ollenkaan. Sopi videoon omasta mielestä. Itselle selvää pässin lihaa nää asiat mutta jokatapauksessa hyvä video 👍
@@puukenkae kyllä näin on
Herra wikipedia.