Hyvä ja selkeä video aiheesta. Erittäin mukava myös kuunnella selkeäsanaisia herroja. Harvennusmallit toiminee hyvänä ohjenuorana, siitä sitten metsänomistajan omien intressien mukaisesti suuntaan tai toiseen. Itse en ole vielä kohdannut sellaista urakoitsijaa joka liian harvaksi omaan silmään tekisi, päinvastoin, mutta tässä on taas omat tavoitteet metsänkäyttötarkoitukselle ohjaamassa.
Hyvä video ja asiaa,. Jo alussa oli maininta siitä TYÖN AIKAISESTA OMAVALVONNASTA joka on kaiken a ja å, se on turha rypistää jos on jo housuissa. Itse jos teettäisin niin tämän videon oppien mukaan olisi helppo tentata konekuski ennenkuin lastuakaan lentää.
Eli videon mukainen ensiharvennus tehdään aina jo käsitellystä talousmetsästä. Miten on käsittelemättömän metsän kanssa? (eli että käsipelillä on -20 luvulla tehty puunkaatoa)
Toki käsittelemättömiäkin metsiä voidaan hakata; ennakkoraivaus vain on silloin hyvän lopputuloksen saamiseksi välttämätön, tehtiin ainespuuta tai energiapuuta. Jos ei raivata, sit pitää vaan tyytyä heikompaan tulokseen.
Kyllä oli sekavaa sepostusta maallikko metsänomistajalle. Jos harvennukset menee pieleen, niin kukaan ei ole vastuussa, etkä saa korvauksia mistään. tuota ei ymmärtänyt varmaan kun alan ammattilaiset.
Jos avaat, mitä tarvii tarkentaa, ni tehdään video. Se on selvä, että tietty määrä ammattitermistöä on pakko käyttää, muuten ei asiaa voi esittää, kuten esim. Kasvupaikkatyyppi ja runkoluku.
@@duffekoiranen No olipa valaiseva kommentti. Tietenkin tuo on metsäkohtainen ja urakoitsijalla on syytä olla värkit sen metsän mukaan tai jättää tekemättä.
Meillä meni noin 15v sitten ensiharvennus kunnolla vihkoon. Parin hehtaarin pystykarsitun männikön hakkasivat noin 30% alle suositusten tiheyteen ja poistivat vieläpä lähes kaikki karsitut männyt. Korvaukseksi maksoivat puun hinnan tuplana ja lahjoittivat vielä kylkiäseksi 1000kpl kuusen taimia. Liekkö sitten asiallinen korvaus mutta jotain ainakin.
Kiitos asiallisesta videosta. Kun joidenkin metsänomistajien kommentteja täällä ja muualla lukee, niin tule mieleen että joidenkin pitäisi jättää metsät harventamatta. Väärin menee aina.
Kyllä nelimetriset ajourat on hyvät mutta mutkien kohdalla ne kasvaa yli viiden metrin. Ja varsinkin kun joutuu tekemään haaroja ja risteyksiä nii tallautuu leveältä alalta
Asetuksessa ei siitä nähdäkseni ole mainintaa. 15 cm ylimmän juurenniskan päältä on se vanha sääntö ja jos noita asetuksen muita raja-arvoja soveltaa, niin max 15 % runkoluvusta sais olla pitempiä ja suositus tietysti 5 %. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131308
Hyvä video. Viime kesänä tein juuri tuota työtä - opettajana paikallisen MHY:n neuvoja - kun oli tehty ykkösharvennus muutamilla kuvioilla. Speksiin meni mutta lähemmäs harvempaa päätä. Ajourapainumia oli kyllä luvattoman paljon vaikka oli talvella tehty hakkuu. Koneet oli sieltä järeämmästä päästä. Samoin korjuuvauriot meni yli suosituksen, iso ajokone oli rouhinut jääviä puita ajourien mutkissa.
CZcamsa selatessa löytyi männikön harvennuksesta hyvä video, no konetta siinnä varmaankin näytettiin. Onko linkin harvennusjälki sopivata vai liian voimakasta? czcams.com/video/OFyUcPOqE0A/video.html
Lisää kommentti… RS 1 minuutti sitten Jonkin verran pitäisi keskustella että onko harvenusmallit oikein. Äkkiseltään oikea tapa olisi arvioida puuston koko 15 vuoden päästä katsoa että sopiiko runkoluku siihen. Äkkiseltään sanoisin että jos Jouni kävelytetään tuohon "järeään" ensiharvenusmetsään 5 vuoden päästä niin hän näkee harvenustarpeen eli seuraava harvenustarve tulee 5-10 vuotta liian aikaisin.
Tästä juteltiin tovi Markun kanssa, koska oma silmä ois ottanu metän harvemmaks, mutta pointti on juurikin ajourien vaikutuksessa; kuinka paljon ne syö (sen 20 %) kasvatusalaa, jonka reunavaikutus korvaa vain osittain. Harvennusmallit käsittääkseni perustuu ihan tutkimusdataan, miten saadaan metsästä eniten kasvua irti ja niitäkii käyriä on puotettu meikän metsähistorian aikana ainakii kerran eli nykyään veetään harvemmaks, mitä 20-30 v sitten. Mutta täähän on jokaisen metsänomistajan oma asia niin kauan, ku pystytään lakirajan yläpuolella.
Saisiko ammattilaiselta kommenttia ensiharvennuksella käytettävien hakkuukoneiden koosta ja vaikutuksesta esim. ajourien leveyteen, juuristovaurioihin, korjuuvauriohin.
@@duffekoiranen olen myyny pääasissa tukkia,mutta hakannu 25v monenlaisia harvennuksia.Jonkun verran kohteista sellasia että rajulla raivauksella kuntoon.Ja kyllä se kuitupuun eurokin kelpaa yhtälailla.
Jos maasto ei upota konetta niin moton koolla ei ole merkitystä lopputulokseen.ajokone ei tarviis olla älyttömän iso se tarvii sit tilaa mutkiin ja risteyksiin.ite 20vuotta metsäkoneella touhunneena sanoisin näin.
No jos on jätettävä niin tiheäksi ettei moton koura mahdu tekemään harvennusta kolhimatta kasvamaan jätettäviä puita niin on liian pientä ensiharvennusta.joku kolhu sattuu savotalle aina mut yhtälailla niitä sattuu pienelläkin koneella.ainoot ongelmat itselle on sattunu kun mennään tekemään alle 50litrasta puuta vaikka siemenestä kasvatettu männikkö mitä ei oo raaskittu raivata kunnolla tehty niin sanottu isäntä mallin raivaus.joka toinen risu jätetty raivatessa pystyyn ja vahvasti toivottu et kyllä se tuo 5cm paksu raippa muuttuu moton kourassa kuitupuuksi
@@magnus7866 tai sitten juuri päinvastoin. Iso koura jaksaa kantaa puuta pystyssä ja ohjata kaadettavaa puuta paremmin. Kone harvoin tekee metsässä vahinkoa. Taitamaton kuljettaja siitäkin edestä.
Kyl mitä omia mettiäni olen hakkauttanut, ja mitä olen muutenkin seurannut, niin kokooja se tekee ne korjuuvauriot pääsääntöisesti. Jos ennakkoraivaus ja taimikonhoito on tehty kunnolla ja niitä kahden-kolmen rungon tupsuja joista yksi tarttis jättää, ei ole, niin ei motolla juurikaan vaurioita aiheudu. Tietysti kesällä kun kaadettavan puun oksat kolhii jääntipuita, niin sellaisia joskus..
Hyvä video, nämä on ihan parhaita kun on oikeasti tietävä kaveri kertomassa asiasta.
Hyvä ja selkeä video aiheesta. Erittäin mukava myös kuunnella selkeäsanaisia herroja. Harvennusmallit toiminee hyvänä ohjenuorana, siitä sitten metsänomistajan omien intressien mukaisesti suuntaan tai toiseen. Itse en ole vielä kohdannut sellaista urakoitsijaa joka liian harvaksi omaan silmään tekisi, päinvastoin, mutta tässä on taas omat tavoitteet metsänkäyttötarkoitukselle ohjaamassa.
Jos kuskilla on silmä ja motivaatio kunnossa ei siinä muuta mittausta tarvita.Kone ei itse yhtään puuta valitse ja kaada.
Kiitos toivomastani videosta! Asiaa!!
Hyvä video ja asiaa,. Jo alussa oli maininta siitä TYÖN AIKAISESTA OMAVALVONNASTA joka on kaiken a ja å, se on turha rypistää jos on jo housuissa. Itse jos teettäisin niin tämän videon oppien mukaan olisi helppo tentata konekuski ennenkuin lastuakaan lentää.
Tää oli kyllä todella hieno video taas Jouni ja todella mielenkiintoista juttua metsän harvennuksesta ja mittaamisesta
Eli videon mukainen ensiharvennus tehdään aina jo käsitellystä talousmetsästä. Miten on käsittelemättömän metsän kanssa? (eli että käsipelillä on -20 luvulla tehty puunkaatoa)
Toki käsittelemättömiäkin metsiä voidaan hakata; ennakkoraivaus vain on silloin hyvän lopputuloksen saamiseksi välttämätön, tehtiin ainespuuta tai energiapuuta. Jos ei raivata, sit pitää vaan tyytyä heikompaan tulokseen.
Kyllä oli sekavaa sepostusta maallikko metsänomistajalle. Jos harvennukset menee pieleen, niin kukaan ei ole vastuussa, etkä saa korvauksia mistään. tuota ei ymmärtänyt varmaan kun alan ammattilaiset.
Harvennusten pieleen menemisistä voi olla monta mieltä. Niillä resursseilla mennään mitä urakoitsijalla on ja mitkä omistajan metsät
Jos avaat, mitä tarvii tarkentaa, ni tehdään video. Se on selvä, että tietty määrä ammattitermistöä on pakko käyttää, muuten ei asiaa voi esittää, kuten esim. Kasvupaikkatyyppi ja runkoluku.
@@duffekoiranen No olipa valaiseva kommentti. Tietenkin tuo on metsäkohtainen ja urakoitsijalla on syytä olla värkit sen metsän mukaan tai jättää tekemättä.
@@arijohansson3584 hyvin on sinulla hommat mennyt jos metsäsi on aina parhaan mahdollisen kokoisilla koneilla tehty
Meillä meni noin 15v sitten ensiharvennus kunnolla vihkoon. Parin hehtaarin pystykarsitun männikön hakkasivat noin 30% alle suositusten tiheyteen ja poistivat vieläpä lähes kaikki karsitut männyt. Korvaukseksi maksoivat puun hinnan tuplana ja lahjoittivat vielä kylkiäseksi 1000kpl kuusen taimia. Liekkö sitten asiallinen korvaus mutta jotain ainakin.
Kiitos asiallisesta videosta. Kun joidenkin metsänomistajien kommentteja täällä ja muualla lukee, niin tule mieleen että joidenkin pitäisi jättää metsät harventamatta. Väärin menee aina.
No joo, on niin mukava karrikoida. Kai viesti menee sillon paremmin perille. 😆😆
Kyllä nelimetriset ajourat on hyvät mutta mutkien kohdalla ne kasvaa yli viiden metrin. Ja varsinkin kun joutuu tekemään haaroja ja risteyksiä nii tallautuu leveältä alalta
Eikö kuulu kannon pituus valvontaan moton jäljiltä
Asetuksessa ei siitä nähdäkseni ole mainintaa. 15 cm ylimmän juurenniskan päältä on se vanha sääntö ja jos noita asetuksen muita raja-arvoja soveltaa, niin max 15 % runkoluvusta sais olla pitempiä ja suositus tietysti 5 %. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131308
Hyvä video. Viime kesänä tein juuri tuota työtä - opettajana paikallisen MHY:n neuvoja - kun oli tehty ykkösharvennus muutamilla kuvioilla. Speksiin meni mutta lähemmäs harvempaa päätä. Ajourapainumia oli kyllä luvattoman paljon vaikka oli talvella tehty hakkuu. Koneet oli sieltä järeämmästä päästä. Samoin korjuuvauriot meni yli suosituksen, iso ajokone oli rouhinut jääviä puita ajourien mutkissa.
CZcamsa selatessa löytyi männikön harvennuksesta hyvä video, no konetta siinnä varmaankin näytettiin. Onko linkin harvennusjälki sopivata vai liian voimakasta? czcams.com/video/OFyUcPOqE0A/video.html
Lisää kommentti…
RS
1 minuutti sitten
Jonkin verran pitäisi keskustella että onko harvenusmallit oikein. Äkkiseltään oikea tapa olisi arvioida puuston koko 15 vuoden päästä katsoa että sopiiko runkoluku siihen.
Äkkiseltään sanoisin että jos Jouni kävelytetään tuohon "järeään" ensiharvenusmetsään 5 vuoden päästä niin hän näkee harvenustarpeen eli seuraava harvenustarve tulee 5-10 vuotta liian aikaisin.
Tästä juteltiin tovi Markun kanssa, koska oma silmä ois ottanu metän harvemmaks, mutta pointti on juurikin ajourien vaikutuksessa; kuinka paljon ne syö (sen 20 %) kasvatusalaa, jonka reunavaikutus korvaa vain osittain. Harvennusmallit käsittääkseni perustuu ihan tutkimusdataan, miten saadaan metsästä eniten kasvua irti ja niitäkii käyriä on puotettu meikän metsähistorian aikana ainakii kerran eli nykyään veetään harvemmaks, mitä 20-30 v sitten. Mutta täähän on jokaisen metsänomistajan oma asia niin kauan, ku pystytään lakirajan yläpuolella.
Saisiko ammattilaiselta kommenttia ensiharvennuksella käytettävien hakkuukoneiden koosta ja vaikutuksesta esim. ajourien leveyteen, juuristovaurioihin, korjuuvauriohin.
voiko tuon vaikeemmin selitää?
Voin avata, jos kerrot, mikä jäi askarruttamaan.
Näin teemme ja rahat juomme
Monesti aletaan harventaa juurikin tuossa videolla näkyvää metsää.Ohjeena vielä myyjältä että harvaksi vaan.Euroja pitää tulla.
Höpön löpön oletko paljonkin metsää myynyt ei niitä euroja kuitupuusta paljon tule
@@duffekoiranen olen myyny pääasissa tukkia,mutta hakannu 25v monenlaisia harvennuksia.Jonkun verran kohteista sellasia että rajulla raivauksella kuntoon.Ja kyllä se kuitupuun eurokin kelpaa yhtälailla.
Saas nähdä minkälaista jälkeä moto saa tänätalvena maillani ensiharvenuksella ovat liian isoja sellaisille
Jos maasto ei upota konetta niin moton koolla ei ole merkitystä lopputulokseen.ajokone ei tarviis olla älyttömän iso se tarvii sit tilaa mutkiin ja risteyksiin.ite 20vuotta metsäkoneella touhunneena sanoisin näin.
@@aapomartikainen318 väittäisin että moton koolla on merkitystä, kolhut ja muut lisääntyy kun hakkuupään koko surenee
No jos on jätettävä niin tiheäksi ettei moton koura mahdu tekemään harvennusta kolhimatta kasvamaan jätettäviä puita niin on liian pientä ensiharvennusta.joku kolhu sattuu savotalle aina mut yhtälailla niitä sattuu pienelläkin koneella.ainoot ongelmat itselle on sattunu kun mennään tekemään alle 50litrasta puuta vaikka siemenestä kasvatettu männikkö mitä ei oo raaskittu raivata kunnolla tehty niin sanottu isäntä mallin raivaus.joka toinen risu jätetty raivatessa pystyyn ja vahvasti toivottu et kyllä se tuo 5cm paksu raippa muuttuu moton kourassa kuitupuuksi
@@magnus7866 tai sitten juuri päinvastoin. Iso koura jaksaa kantaa puuta pystyssä ja ohjata kaadettavaa puuta paremmin. Kone harvoin tekee metsässä vahinkoa. Taitamaton kuljettaja siitäkin edestä.
Kyl mitä omia mettiäni olen hakkauttanut, ja mitä olen muutenkin seurannut, niin kokooja se tekee ne korjuuvauriot pääsääntöisesti. Jos ennakkoraivaus ja taimikonhoito on tehty kunnolla ja niitä kahden-kolmen rungon tupsuja joista yksi tarttis jättää, ei ole, niin ei motolla juurikaan vaurioita aiheudu. Tietysti kesällä kun kaadettavan puun oksat kolhii jääntipuita, niin sellaisia joskus..