Hienoo jäläkee tuo harvennus...hyvä että joku tekee tuollaista.......
Před rokem
No sano muuta! Välillä tai aika useinkin tuntuu, että onko tässä mitään järkeä, kun koneetkin on keksitty! Tämä kuusikon hakkailu lähti ajatuksesta, että kuitupinoon kelpaavat tuhopuut kerään hankintapinoon ja vähän muuta, mutta pikkusen aina lähtee homma lapasesta laajenemaan :)
@ On siinä järkeä, kaikkea ei tarvi mitata heti suoraan rahassa. Ensinnäkin tuo on oikein mukavaa hommaa, hyvää hyötyliikuntaa ja talvessa saa ihan mukavasti siistiä jälkeä aikaiseksi ilman isoja ajouria ja puustovaurioita. Kuusenjuuret säästyy kun ei teloilla kalveta montaa kertaa. Olen tosin esittänyt saman kysymyksen muutamia kertoja, mutta aina todennut että jatketaan.
Před rokem
@@handsaw4017 Joo ei kannata mitata rahassa tätä 🙂 Enemmän muita hyötyjä.
Hyvännäköistä tuoretta kangasta. Onko noin 50 vuotiasta?
Před rokem
Kuusikko on tietääkseni vuonna -67 istutettu. Eka virallinen harvennus tehtiin vasta 2010.... 10 vuotta myöhässä... Sen takia tuolla on suht paljon edelleen kaikenlaisia tuhoja.
Sairaat ja vikaiset pois ekana. Sitten katson puiden latvoja, kokoa ja tilajärjestystä. Latva pitää olla "hyvä", puu ei saisi olla huomattavasti pienempi kuin valtapuusto ja puilla/latvoilla pitää olla tilaa levittäytyä sivuille mielellään joka suuntaan.
Lupsakan olosta savottahommaa. 261 tuntuu olevan laajassa suosiossa Stihleistä, ei vissiin turhaan. Oliko laippa pihkassa päivän jälkeen? Tuntuisi ettei se pihka niin suuri kiusa pakkasilla onneksi ole kuin kevväämmällä. Hyvä aika touhuta kuusikossa siis.
Před rokem+1
261 on ihan hyvä peli. Sanoisin, että pykälää tai kahta pienempi saha riittäisi tuohon hommaan, esim. 201 tai 241. Päivän kun tuota möykkyä kantelee, niin tietää kannelleensa. Jos hakkuu olisi sellaista, että kaksi tukkia lähtisi per puu, niin 261 olisi elementissään. Minun HQ543:lla saa lähes saman aikaan kuin 261:llä tuollaisessa harventamisessa, ja se vie huomattavasti vähemmän bensaa. Kilon kevyempi kantaa. Ei ollut laippa pihkassa. Sahan muoviosiin pihka tarttuu aika tehokkaasti. Nyt on hyvä kaadella kuusia ja mäntyjä, kun ei tarvitse kantokäsittelyä tehdä.
@ ite otin erreyksissäni 241:n tontin perkuuseen kun piti ottoo 362 ja taisin videollakin sanoa että ei kyllä toisaalta harmittanut yhtään. 241 on kyllä ihan kiva saha, mutta sillä tulee sitten kyllä raja vähän vastaan. Tai ei se nyt edes tule vastaan, mutta tälleen juuri aloitelleena sunnuntaisahurina se on vähän kinkkisempää ja teknisempää kuin isommalla. Itelle otin tuon 362:n ajatuksella, että metsään tuskin tulee lähdettyä pitkää päivää usein tekemään ja tehokkaammalla saa yksittäisiä isompia tiputella mukavammin sekä katkoa huudattelematta ihan niin äärirajoillaan. Mutta kyllä sen painon tosiaan huomaa kun siirtyy 241:sta taas 362:n kahvaan. Toki siinä kasvaa paukku käsivarsissa kiitettävästi jos suhailee pitkää päivää turhankin isolla 😁
Před rokem+1
@@Ponttiaika 362:sta minäkin mietin vakavissani ja olisin ostanutkin, mutta sattuivat olemaan loppu. 261:ä sitten oli, joten tyydyin sellaiseen. Minun hommiin 362 olisi ollut jo liian iso. Sunnuntai- tai satunnaissahuriksi minäkin itseni luokittelen. Tällaisia täysiä hakkuupäiviä tulee about 7-10 kpl vuodessa. Yhden viikonloppurupeaman jälkeen saa seuraavan viikon palautella kipeytyneitä paikkoja 🙂
@ 261 on ihan varmasti hyvä ja ammattiluokan 50-kuutioisissa on kyllä jenkaa tarpeeksi. Mullekin olisi ollut sellaisella paljon käyttökohteita, mutta 241 kaveriksi siinä oli omasta mielestä turhan vähän eroa, joten hyppäsin sitten pykälällä. Joidenkin mielestä meni överiksi ja toisten mielestä jäi vielä vajaaksi. Omasta mielestä osui kyllä sinänsä kohdilleen. Hauskinta on noiden jälkeen hurutella MS180:lla ja yllättyä kun se ei paina mitään eikä kuulosta miltään.
Meitä hankintahakkoojia on muuten aika vähän jotka tekköö manumotolla (msahalla) Ite olen sahannut hankintana v.1990 lähtien per vuosi 150-500 m3 . Pikku vinkki Etämiehelle .. elä tie liian siistiä , tyhjee työtä sahata kaatolippoja pois.. mitat nykysin painomittoja . Ite huomanna mitoissa että painomitta tarkin . Pinomitta on aina arviota .
Před rokem
Moottorisahahankintahakkaajat on hyvin harvassa. Aika sissihommaahan tämä on. Mukavampi notkua kuntosalilla sisätiloissa. En tee sen enempää kuin mitä muu elämä ja etäisyys palstalla antavat myöten. Kaatolippa jää useimmiten kyllä kuitupölliin. Tarkka karsinta on jäänyt vähän siitä, kun ajan puut mönkkärillä ja ne pitää käsipelissä siirrellä/liuttaa pinoon. Oksat tökkii siinä hommassa. Kourakuormain jos olisi niin tekisin ilman mittaa vapaalla katkonnalla, mutta eipä tässä suurta tulostavoitetta olekaan 🙂
Good to see you wearing your rubber chainsaw boots again with your pants over the boots. would be good to see some more of that and some close up views of the pants over the boots.
Mitä jos tuosta olisi ottanut tukit pois nyt? Olisit saanut tukkia kaksi kertaa elinaikana ehkä.
Před rokem
Yläharvennusta tarkoittanet. Keskimäärin nuo rungot on vielä pieniä, joten tukkiprosentti jäisi aika matalaksi, jos nyt tekisi. Jos yläharvennus olisi ajatuksissa ja ohjelmassa, niin kannattaisi kasvattaa tuossa asennossa 10 vuotta ja sitten tehdä se. Ei nyt ihan poissuljettu ajatuskaan. Tosin, harvennukselta saa vain harvennustukin hinnan ja päätehakkuulta päätehakkuutukin hinnan pystykaupoissa. Hankinnalla saa mistä vaan hakkuutavalla tehdystä tukista hankintahinnan, joka ei hirveästi häviä pystyhinnalle.
@@petepee4301 Juu, niinhän se tässä minun systeemissä tapahtuu, kun mönkkärillä ne ajelen. Lumien sulettua. En kasaile pölkkyjä yhtään nyt hakatessa, vaan sieltä keräilen pölkyt sitten suoraan mönkijän kärriin ja ajan tienvarteen. Onhan siinä toinen "crossfittijumppa" tiedossa hakkuun lisäksi...
Pitääkö kuidut tehdä vielä jolekin virmalle mitalla katkoen. Täälä ainakin Metsäliitto ostaa vapaalla mitalla 2,70 - 5,50. Noilla mitoilla onnistuu kuidunteko energiapuukourallakin ihan hyvin. Energiapuukouralla ainakin itte harvenuksia teen, eikä mene paljon sahapensoo
Před rokem+2
Koivukuitu on 2,7-3,1 m välille satutettava. Saisi nuo kuuset katkoa vapaasti 2,7-5,5 m mutta koen saavani pöllit paremmin noin 3 metrisiksi, kun mönkkärillä niitä ajelutan.
Oon tykänny sinun videoista jo pitkään ihan sen takia ku olet semmonen rauhallinen, analysoiva ja selkeä kertoja. Olet aito oma itsesi ja semmonen fiksu maanläheinen mies. Tykkään tyylistäsi kovasti.. 👍🙂
Hyvä tulee.👍👍👍
📽👍👍
Hienoo jäläkee tuo harvennus...hyvä että joku tekee tuollaista.......
No sano muuta! Välillä tai aika useinkin tuntuu, että onko tässä mitään järkeä, kun koneetkin on keksitty! Tämä kuusikon hakkailu lähti ajatuksesta, että kuitupinoon kelpaavat tuhopuut kerään hankintapinoon ja vähän muuta, mutta pikkusen aina lähtee homma lapasesta laajenemaan :)
@ On siinä järkeä, kaikkea ei tarvi mitata heti suoraan rahassa. Ensinnäkin tuo on oikein mukavaa hommaa, hyvää hyötyliikuntaa ja talvessa saa ihan mukavasti siistiä jälkeä aikaiseksi ilman isoja ajouria ja puustovaurioita. Kuusenjuuret säästyy kun ei teloilla kalveta montaa kertaa. Olen tosin esittänyt saman kysymyksen muutamia kertoja, mutta aina todennut että jatketaan.
@@handsaw4017 Joo ei kannata mitata rahassa tätä 🙂 Enemmän muita hyötyjä.
Hyvännäköistä tuoretta kangasta. Onko noin 50 vuotiasta?
Kuusikko on tietääkseni vuonna -67 istutettu. Eka virallinen harvennus tehtiin vasta 2010.... 10 vuotta myöhässä... Sen takia tuolla on suht paljon edelleen kaikenlaisia tuhoja.
miten valitset mitkä puut pois ja mitkä jää?
Sairaat ja vikaiset pois ekana. Sitten katson puiden latvoja, kokoa ja tilajärjestystä. Latva pitää olla "hyvä", puu ei saisi olla huomattavasti pienempi kuin valtapuusto ja puilla/latvoilla pitää olla tilaa levittäytyä sivuille mielellään joka suuntaan.
Lupsakan olosta savottahommaa. 261 tuntuu olevan laajassa suosiossa Stihleistä, ei vissiin turhaan. Oliko laippa pihkassa päivän jälkeen? Tuntuisi ettei se pihka niin suuri kiusa pakkasilla onneksi ole kuin kevväämmällä. Hyvä aika touhuta kuusikossa siis.
261 on ihan hyvä peli. Sanoisin, että pykälää tai kahta pienempi saha riittäisi tuohon hommaan, esim. 201 tai 241. Päivän kun tuota möykkyä kantelee, niin tietää kannelleensa. Jos hakkuu olisi sellaista, että kaksi tukkia lähtisi per puu, niin 261 olisi elementissään. Minun HQ543:lla saa lähes saman aikaan kuin 261:llä tuollaisessa harventamisessa, ja se vie huomattavasti vähemmän bensaa. Kilon kevyempi kantaa.
Ei ollut laippa pihkassa. Sahan muoviosiin pihka tarttuu aika tehokkaasti. Nyt on hyvä kaadella kuusia ja mäntyjä, kun ei tarvitse kantokäsittelyä tehdä.
@ ite otin erreyksissäni 241:n tontin perkuuseen kun piti ottoo 362 ja taisin videollakin sanoa että ei kyllä toisaalta harmittanut yhtään. 241 on kyllä ihan kiva saha, mutta sillä tulee sitten kyllä raja vähän vastaan.
Tai ei se nyt edes tule vastaan, mutta tälleen juuri aloitelleena sunnuntaisahurina se on vähän kinkkisempää ja teknisempää kuin isommalla.
Itelle otin tuon 362:n ajatuksella, että metsään tuskin tulee lähdettyä pitkää päivää usein tekemään ja tehokkaammalla saa yksittäisiä isompia tiputella mukavammin sekä katkoa huudattelematta ihan niin äärirajoillaan.
Mutta kyllä sen painon tosiaan huomaa kun siirtyy 241:sta taas 362:n kahvaan.
Toki siinä kasvaa paukku käsivarsissa kiitettävästi jos suhailee pitkää päivää turhankin isolla 😁
@@Ponttiaika 362:sta minäkin mietin vakavissani ja olisin ostanutkin, mutta sattuivat olemaan loppu. 261:ä sitten oli, joten tyydyin sellaiseen. Minun hommiin 362 olisi ollut jo liian iso.
Sunnuntai- tai satunnaissahuriksi minäkin itseni luokittelen. Tällaisia täysiä hakkuupäiviä tulee about 7-10 kpl vuodessa. Yhden viikonloppurupeaman jälkeen saa seuraavan viikon palautella kipeytyneitä paikkoja 🙂
@ 261 on ihan varmasti hyvä ja ammattiluokan 50-kuutioisissa on kyllä jenkaa tarpeeksi. Mullekin olisi ollut sellaisella paljon käyttökohteita, mutta 241 kaveriksi siinä oli omasta mielestä turhan vähän eroa, joten hyppäsin sitten pykälällä. Joidenkin mielestä meni överiksi ja toisten mielestä jäi vielä vajaaksi.
Omasta mielestä osui kyllä sinänsä kohdilleen.
Hauskinta on noiden jälkeen hurutella MS180:lla ja yllättyä kun se ei paina mitään eikä kuulosta miltään.
Meitä hankintahakkoojia on muuten aika vähän jotka tekköö manumotolla (msahalla) Ite olen sahannut hankintana v.1990 lähtien per vuosi 150-500 m3 . Pikku vinkki Etämiehelle .. elä tie liian siistiä , tyhjee työtä sahata kaatolippoja pois.. mitat nykysin painomittoja . Ite huomanna mitoissa että painomitta tarkin . Pinomitta on aina arviota .
Moottorisahahankintahakkaajat on hyvin harvassa. Aika sissihommaahan tämä on. Mukavampi notkua kuntosalilla sisätiloissa. En tee sen enempää kuin mitä muu elämä ja etäisyys palstalla antavat myöten.
Kaatolippa jää useimmiten kyllä kuitupölliin. Tarkka karsinta on jäänyt vähän siitä, kun ajan puut mönkkärillä ja ne pitää käsipelissä siirrellä/liuttaa pinoon. Oksat tökkii siinä hommassa. Kourakuormain jos olisi niin tekisin ilman mittaa vapaalla katkonnalla, mutta eipä tässä suurta tulostavoitetta olekaan 🙂
Hankinta hakkuu on parasta mitä housut jalassa voi tehdä.
Komeata kuusimetsää kyllä harvennus on paikallaan10-15v päästä ehkä 1väliharvennus tai pääte.Jos yleensä saa hakata yhtään mitään.👍✌
15-20 vuoden päästä päätehakkuu onpi plani.
Good to see you wearing your rubber chainsaw boots again with your pants over the boots. would be good to see some more of that and some close up views of the pants over the boots.
Mitä jos tuosta olisi ottanut tukit pois nyt? Olisit saanut tukkia kaksi kertaa elinaikana ehkä.
Yläharvennusta tarkoittanet. Keskimäärin nuo rungot on vielä pieniä, joten tukkiprosentti jäisi aika matalaksi, jos nyt tekisi. Jos yläharvennus olisi ajatuksissa ja ohjelmassa, niin kannattaisi kasvattaa tuossa asennossa 10 vuotta ja sitten tehdä se. Ei nyt ihan poissuljettu ajatuskaan. Tosin, harvennukselta saa vain harvennustukin hinnan ja päätehakkuulta päätehakkuutukin hinnan pystykaupoissa. Hankinnalla saa mistä vaan hakkuutavalla tehdystä tukista hankintahinnan, joka ei hirveästi häviä pystyhinnalle.
@ Meinaatko jättää kevääseen puiden ajon ?
@@petepee4301 Juu, niinhän se tässä minun systeemissä tapahtuu, kun mönkkärillä ne ajelen. Lumien sulettua. En kasaile pölkkyjä yhtään nyt hakatessa, vaan sieltä keräilen pölkyt sitten suoraan mönkijän kärriin ja ajan tienvarteen. Onhan siinä toinen "crossfittijumppa" tiedossa hakkuun lisäksi...
@ Olisiko ollut mahdollista tehdä pitkänä kuituna kuuset ?
@@petepee4301 Kyllä, mutta lyhyitä helpompi käsitellä käsipelissä ja käyvät paremmin mönkijän kärriin.
Pitääkö kuidut tehdä vielä jolekin virmalle mitalla katkoen. Täälä ainakin Metsäliitto ostaa vapaalla mitalla 2,70 - 5,50. Noilla mitoilla onnistuu kuidunteko energiapuukourallakin ihan hyvin. Energiapuukouralla ainakin itte harvenuksia teen, eikä mene paljon sahapensoo
Koivukuitu on 2,7-3,1 m välille satutettava. Saisi nuo kuuset katkoa vapaasti 2,7-5,5 m mutta koen saavani pöllit paremmin noin 3 metrisiksi, kun mönkkärillä niitä ajelutan.
Oon tykänny sinun videoista jo pitkään ihan sen takia ku olet semmonen rauhallinen, analysoiva ja selkeä kertoja. Olet aito oma itsesi ja semmonen fiksu maanläheinen mies. Tykkään tyylistäsi kovasti.. 👍🙂
Kiitos kehuista 👍🙂
13 vuotta, saa katsoa työnsä jälkeä
Niinpä juurikin.