Ahdistunut sukupolvi: Ălypuhelimet, tytöt ja pojat (Kaisu Paulanto) | Puheenaihe 524
VloĆŸit
- Äas pĆidĂĄn 5. 08. 2024
- đ Puheenaihe Kauppa: puheenaihe.myspreadshop.fi
â€ïž Tilaa kanava: czcams.com/users/puheenaihefi?... (Ilmaista!)
â¶ïž JAKSO
MistÀ voidaan pÀÀtellÀ, ettÀ nuoret ovat ahdistuneita? Miten sosiaalipsykologian professori Jonathan Haidt kÀsittelee nykytilannetta kirjassaan Ahdistunut sukupolvi?
Miten tyttöjen ja poikien ahdistus eroaa toisistaan ja millÀ keinoilla ahdistusta voitaisiin ennaltaehkÀistÀ ja hoitaa?
Studiossa kliininen neuropsykologi Kaisu Paulanto. Jakso on kuvattu 27.6.2024.
â AIKALEIMAT
0:00 Ahdistunut sukupolvi
6:18 Haidtin teesit
7:46 Pojat vs tytöt
10:59 Itsediagnoosit
20:15 Lokerointi ja psykologinen turva
28:00 Fokus
39:30 KÀnnykÀtön koulu
47:56 Miesten ja naisten arvot
56:02 Nuoret miehet
1:00:47 Nuoret tytöt
đïž VIERAS
Kaisu Paulanto: x.com/kaisupaulanto
đ” JUONTAJA
Leevi Leivo: x.com/leivoks
đ PUHEENAIHE
Discord: / discord
Instagram: / puheenaihefi
X: x.com/puheenaihefi
Spotify: spoti.fi/3xlNSgm
Apple: apple.co/3jfB2ey
RSS Feed: anchor.fm/s/91bd59c/podcast/rss
đ„ TUOTANTO
Puhemedia 2024
#ahditus #psykologia #puheenaihe
SyytÀ en tiedÀ, mutta nÀin nelikymppisen perspektiivistÀ vaikuttaa siltÀ, ettÀ nykynuoret ovat henkisesti heikompia. Se nÀkyy mm. monenlaisissa valituksenaiheissa, jotka vielÀ minun nuoruudessani katsottiin kuuluvan normaaliin elÀmÀÀn eikÀ kukaan olisi kehdannut niistÀ valittaa. Monet hyvÀt perinteiset arvot on hylÀtty ja se nÀkyy merkityksettömyytenÀ, heikkona psyykeenÀ, lyhytjÀnnitteisyytenÀ, itsekritiikittömyytenÀ jne. Onneksi sain elÀÀ nuoruuteni 90-luvulla, jolloin ihmisiltÀ vielÀ vaadittiin asioita, ja meistÀ tuli suhteellisen tÀysipÀisiÀ lamasta ja muista koettelemuksista huolimatta - tai ehkÀ juuri niiden vuoksi.
EsimerkkejÀ kiitos
En tyrmÀÀ vÀitettÀsi, mutta esimerkit kiinnostaisi. Ainut mikÀ nyt tulee mieleen on opintotuki, ja se on kyllÀ saatanan sÀÀlittÀvÀÀ kitistÀ ilmaisesta rahasta.
ââ@@alexi4860tuskin kukaan opintotuesta mitÀÀn kitise vaan opintolainasta mikĂ€ on 6,5k per opintovuosi ja se pitÀÀ kiireellĂ€ maksaa korkojen kera takaisin. Ei ole ennen valmistunut ammattikoulusta porukkaa siten, ettĂ€ on jo 19 vuotiaana armeijaan mentĂ€essĂ€ tai parikymppisenĂ€ n.20k velkaa ja työllisyys ei nĂ€ytĂ€ lupaavalta. Se laina on pakko ottaa koska opintotuki on alle 300e niin sillĂ€ ei kukaan mitÀÀn vuokria ja ruokia maksele.
NÀin 25-vuotiaana sanoisin, joka on saanut lapsuuden elÀÀ ylÀ-asteeseen saakka ilman Àlypuhelimia ja sitten niitÀ alkoi ilmestymÀÀn vÀhitellen kaikille, ettÀ Some/Àlypuhelin on isoin ongelma, ettÀ porukalla on ongelmia. Onneksi ite sain vasta ensimmÀisen Àlypuhelimen 9:nellÀ luokalla, enkÀ ikinÀ ole noissa tiktokeissa yms ollu.
Joka ikinen sukupolvi kautta aikain on hokenut samaa asiaa.
Mielenkiintosta! Ja tykkÀÀn tosi paljon tÀllasesta keskustelutyylistÀ normi haastattelutyylin sijaan. Haastattelija on myös perehtynyt asiaan ja tuo omia tulkintoja mukaan.
Jos nyt nuoriso töllöttÀÀ ruutuja, mutta vastapainona vanhemmat olkaa aktiivisia ja viekÀÀ nuoriso urheilemaan eri lajien pariin . SillÀ urheilemisella on tutkittua tietoa mistÀ on todella paljon hyötyÀ opiskelemisessa ja keskittymisessÀ.
Nykyihmisen henkinen kestÀvyys on viimeiset 30 vuotta ollut rajua alamÀkeÀ. Itse nÀkisin ongelman tiivistettynÀ siten ettÀ vaihtoehtoja on liikaa. Tai ainakin uskotellaan ettÀ niitÀ olisi vaikka niitÀ ei ehkÀ olekaan. Joka tapauksessa tuon takia nuoret on menettÀneet suhteellisuudentajun ja sitÀ kautta itsevarmuuden siitÀ mitÀ he pystyvÀt tekemÀÀn ja mitÀ he eivÀt pysty tekemÀÀn.
MeiltÀ puuttuu toivo siitÀ, ettÀ asiat tulee menemÀÀn paremmin tulevaisuudessa, ja ihmiset tuntee sen intuitiivisesti.
Monet sosiaaliset sopimukset on rikottu, kuten mahdollisuus ostaa oma koti, tulevaisuudessa elÀkeen saaminen, inflaatio muuttuu pahemmaksi, verot on korkeammalla kuin koskaan.
Mun Vaari osti 70-luvulla yliopisto lehtorin palkalla oman asunnon, hankki kaks lasta, auton ja lopuksi mökin. SillÀ oli varaa pitÀÀ vaimo kotona. Mun isoisovanhemmat rakennutti 3 taloa tehdas työlÀisten palkoista ja elÀtti kaks lasta. Tiukkaa oli, mutta toi oli mahdollista. Ei ole vittu enÀÀ. Ostovoima on romahtanut. ElÀkettÀ ei meille tulla vÀlttÀmÀttÀ enÀÀn maksamaan globaalin kehityksen vuoksi.
Eli mitÀ vittua varten tÀÀllÀ eletÀÀn?
SisÀllissodan jÀlkeen Suomen valtionjohto ymmÀrsi, ettÀ VenÀjÀn naapurina elÀvÀn pienen kansan on tehtÀvÀ maasta puolustamisen arvoinen myös vÀhÀosaisille. Stalin jÀtti sen varaan, ettÀ sisÀllissodan punaiset siirtyisivÀt Neuvostoliiton puolelle. NÀin ei kÀynyt. YksittÀiset poikkeukset eivÀt kaataneet kokonaiskuvaa.
Nyt ajatellaan, ettÀ maasta ei tarvitse tehdÀ puolustamisenarvoista vÀhÀosaisille. On halvempaa pyrkiÀ saamaan heitÀ taistelemaan lipun ja muiden kansallistunnusten kuin tulevaiauuden toivon puolesta. Jos vÀittÀÀ, ettÀ henkilö, joka ei koe rauhanajan elÀmÀÀnsÀ valoisana taistelee samalla sisulla kuin henkilö, jolla on menetettÀvÀnÀ yhteiskunta, jossa nÀkee tulevaisuuden toivoa saa kyllÀ olla melko naiivi.
†on olemassa myös hengellinen todellisuus. Ota koppi siitÀ. On Tie, Totuus ja ElÀmÀ.
Jos oot innokas ja energinen, heti on adhd. Jos laiskottaa eikÀ just tÀnÀÀn huvita, oot masentunut mutta huomenna taas huvittaa tai ei, sulla on kakssuuntanen.. Jatkuvasti pengotaan syitÀ ja haetaan diagnoosia siihen miks tÀnÀÀn tuntuu just tÀltÀ kun eilen tuntu toiselta ja huominen ahdistaa kun ei tiedÀ mikÀ fiilis huomenna on..
Medikalisaatio hoitaa sairaan yhteiskunnan oireita, ylipÀÀtÀÀn kysymys ettÀ onko nykyihmisen elÀmÀ keskimÀÀrÀisesti merkityksellistÀ vai keskivertoisesti merkityksetöntÀ olisi aika hedelmÀllinen tarkasteltavaksi =)
Helppo elÀmÀ tuottaa ?
Tosi hyvĂ€ jaksođđ Mielenkiintoistađ
Ihana haastateltava. Ei saarnannut tai tyrkyttÀnyt itseÀÀn esiin.
HyvÀ jakso ja hyvÀ vieras!
Ammattilaiset keskustelevat oikeista ja mielenkiintoisista sekÀ erittÀin tÀrkeistÀ asioista, mutta on melko hÀiritsevÀÀ heidÀn "niinku, niinku" tÀytesanoja. " niin niin" Voisitteko kiinnittÀÀ huomiota argumentaatioon!!!
Kivaa pohdiskelua đđ§ Kaisu lla ja LeevillĂ€.. đ€âïž
Vahvuudesta ja kovuudesta on tehty "teoksista". Nuoret ovat pehmeitÀ kuin pumpuli. PehmeÀt ja heikot eivÀt pÀrjÀÀ elÀmÀssÀ.
TÀÀ oli kiva kuunnella ja ajatuksia herÀtti! MerkitystÀ ihmiset hakee varmaa just, eli kun se yhtenÀiskulttuuri uskonnon, markkinatalouden, kansallisen identiteetin ym. kanssa murtunut niin sitten on tarpeen rakentaa uusia narratiiveja. Ja kun kaikki muuttuu hirveellÀ kyydillÀ niin se turvan rakentaminen ottaa vÀhÀn sairaalloisia muotoja.
FOMOsta olisi mielenkiintoista kuulla lisÀÀ: mistÀ ilmiössÀ on syvemmin kyse
Hideo Kojima videopelissÀÀn Metal Gear Solid 2 selittÀÀ mikÀ on ongelma. Dataa on liikaa ja ihminen ei kykene seuloman punaista lankaa kaiken sen sotkun seasta.
HyvÀ keskustelu!
MikÀ osa on lasten pelottelulla? Vuosia sitten peloteltiin ettÀ jÀÀkarhut kuolee kun pohjoisnapa sulaa ja nyt kyseenalaistetaan onko lapsella "oikeanlaiset" pissavehkeet. JÀÀkarhuista kerrottiin muistaakseni jo tarhaikÀisille?
Psykologin ulosanti vÀlillÀ epÀselvÀÀ, mutta muuten hyvÀ ja mielenkiintoinen vieras sekÀ haastattelu.
Ei osata kÀsitellÀ tunteita, heti pitÀÀ olla joku diagnoosi ja sen verukkeella sitten saa toilailla ja kÀyttÀytyÀ omalla tyylillÀÀn.. vanhemmat ei ole lÀsnÀ tai keskustele eri tunnetiloista lapsen kanssa, antaa lapsen itse pÀÀttÀÀ ja siinÀ sitten ollaan
Musta tossa yhessÀ kohtaa, missÀ puhuitte siitÀ, ettÀ jos sairauden takia tarvitsee puhelinta, niin sittenkin joku vanha Nokian nÀppÀimistö puhelin, ei ollu jÀrkee⊠Voisitteko tarkentaa sen logistisia lÀhtökohtia? Miten semmoinen toimisi? Eikö nimenomaa Àlypuhelimien terveysÀppien voimalla voida yhÀ enenevissÀ mÀÀrin tutkia omaa terveyttÀ?
PÀivÀ 327: once again pyydÀn Tuukka Kurua vieraaksi puheenaiheeseen
JÀÀtÀvÀn kankea haastattelu.
Vanhemmista se kaikki lĂ€htee jos antavat nuorten tuijottaa ruutuja ja puhelimua jatkuvasti. HyviĂ€ muistoja omasta lapsuudesta kun ei ollut Ă€lypuhelimia. Tietokoneella kyllĂ€ pelattiin vĂ€lillĂ€ ja pleikkaria mutta eniten oltiin ulkona ja kiipeiltiin puissa ja pihapelejö konkkaa yms đ
NykyÀÀn ei saa puissakaan kiipeillĂ€ kun sekin voi olla vaarallista, saattaa tulla lastensuojeluilmo tai vaikka adhd-diagnoosi, ja luonto kĂ€rsii jne đ Jos 90-luvulla ja sitĂ€ ennen, haluttiin mennĂ€ kaveria hakea leikkimÀÀn, juostiin ovelle kysymÀÀn.. NykyÀÀn pitÀÀ kasvattaa pumpulissa niin pehmopĂ€itĂ€ tulee..đź
Kysyisin ennemmin yhteiskunnan odotuksin ristiriitaista informointi ja dynaamisuus estÀÀ terve pohdinnan. Kaikkien oltava samaamieltÀ. Arvot ja vapauden sekÀ vastuun arvostaminen , Kunniaan , intutiivinen viestinnÀn ymmÀrtÀminen. Nyt on ollut 3 vuotta pelottelua ja piiloutumita auttotÀÀrisen infon taakse ja vÀltelty tieteellistÀ tutkimuksien kerrontaa sekÀ ihmisen kohtaamista.
Kommmentointi spotifyssÀ pois pÀÀltÀ?? Podissa puhe oli nuorista, mutta haluisin tietÀÀ Kaisun ajatuksen sille et MikÀ saa ihmisen somemaailmassa tuottamaan OF sisÀltöÀ? Ovat hekin olleet nuoria.
Miten ajattelivat pÀrjÀtÀ, jos itÀnaapurissa kilahtaa lopullisesti? Itse olen asunut lastenkodissa Dallasissa sekÀ aikuisena Vietnamissa laittomasti korona-ajan.
Millon USA:n tapahtumista jaksoa?
MikÀhÀn siinÀ on nyt niin hauskaa, ettÀ ihmiset haluavat jonkun dgn?
Tuo aktivismiajattelu somen haittojen kitkemiseksi, on hiukan vaarallinenkin ajatus. Se helposti johtaa konflikteihin eri intressiryhmien vÀlillÀ. Usein hajottaa enemmÀn kuin yhdistÀÀ.
Miten vanhempien olisi pitÀnyt osata yhtÀkkiÀ valvoa kÀnnyköitÀ, kun ei ole mitÀÀn kokemusta valvonnasta saati koulutusta saatavilla siihen eikÀ mahdollisuutta vaikuttaa maailmaan? Olen yhtÀ lailla huolissani vanhusten liikkumattomuudesta tv:n toljotuksen takia ja keski-ikÀisten työssÀÀn sinnittelevien alkoholin kÀytöstÀ. Nykyvanhemmat sentÀÀn yrittÀvÀt hakea asiantuntija-apua, vaikkei sitÀ ole olemassa. Samat ahdistukset on olleet aina. NykyÀÀn ei lasten ahdistuksia vaimenneta vÀkivallalla, mikÀ on hyvÀ puoli tÀssÀ.
Ainahan nuoret on ollu jotenkin ahdistuneita, oli syy mikÀ vaan, mutta kyllÀ ne siitÀ tokenevat kun tulevat vanhemmiksi, turha niitÀ on paimentaa ja hoivata.
Helppo ratkasu jos jokainen vanhempi noudattaisi. Alle koulu ikÀiselle ei puhelinta ollenkaan. Alakoululaiselle puhelin ja vasta ylÀ asteelle Àlypuhelin.
Lapset leikkimÀÀn kylÀn lapsien kanssa ja kylÀilemÀÀn eri perheissÀ niin nÀkevÀt eri tapoja elÀÀ ja olla.
SekÀ se ettÀ kylÀ kasvattaa on ollut ainakin meillÀ pÀin tapana.
Ja yhtÀlailla siltÀ aikuiselta se puhelin ja Àlylaitteet pois silloin kun lapsi on aikuisen seurassa
Hesarissa oli vastikÀÀn jÀnnÀ artikkeli vapaasta tahdosta (tai oikeastaan sen olemattomuudesta), saisiko tuosta jonku juttelemaan paikan pÀÀlle? Kiitos!
Filosofia: Vapaa tahto, moraali, vastuu ja determinismi (Aku Visala) | Puheenaihe 301
czcams.com/video/J6G-ztgsd_k/video.html
@@puheenaihefi jaa siellÀ olikin jo, pitÀÀpÀs tsekata
MikÀ tÀÀ haidi on miten se kirjoitetaan?
MĂ€ tulin tĂ€tĂ€ samaa kysymÀÀn tÀÀltĂ€. Liekö jaksossa mainittiin jossain kohtaa koko nimi, mutta ei millÀÀn viitsisi alusta kuunnella jaksoa uudestaan. Kertokaa joku meille kuka on tĂ€mĂ€ Haidi, kiitos đâ„ EDIT: Descriptionissa olikin mainittu: Jonathan Haidt
@@mikko9420 Kiitos Mikko!
Todella ÀrsyttÀvÀÀ kuunnella kun haastateltava puhuu toimittajan pÀÀlle "niin" "joo" "mm" turhia toteamuksia. Sitten omalla puheenvuorollaan ei saa juuri sanottua muuta kuin "niinku" "tavallaan" yms tÀyteasanoja.
Koulujen pÀÀsyvaatimukset on ihan tÀhtitieteellisiÀ, monella ei ole mitÀÀn mahdollisuutta pÀÀstÀ alalle jolle haluaa. Joka on ihan kÀsittÀmÀtöntÀ. SehÀn automaattisesti rajaa jo suuren joukon nuoria hakeutumaan sellaisille aloille jotka niitÀ ei vÀlttÀmÀttÀ edes kiinnosta ja sen jokainen varmasti ymmÀrtÀÀ mikÀ siinÀ on lopputulos.
Sitten monesti myös miesvaltaiset alat on todella toksisia. SiellÀ on aina niitÀ mollaajia ja ylimielisiÀ egoja varmaan 80% työntekijöistÀ. Ei minkÀÀnlaista tunneÀlyÀ. Ei monella nuorella miehellÀ ole minkÀÀnlaista halua lÀhteÀ 8 tunniksi kuuntelemaan toisten vittuilua ja naljailua. Et saa istua tietyssÀ pöydÀssÀ kun ne on vaan tietyille suurille mestareille. Sitten siellÀ istutaan ruokatauolla jossain pukuhuoneessa yksinÀÀn syömÀssÀ.
KÀyttÀisivÀt senkin ajan mitÀ kÀyttÀvÀt siihen toisten alentamiseen, nöyryyttÀmiseen, vittuiluun ja oman egon pönkittÀmiseen niin siihen, ettÀ opettaisivat ja neuvoisivat niille nuorille ja muille aloittelijoille miten ne hommat tehdÀÀn ja varsinkin, ettÀ miksi ne tehdÀÀn niin kuin tehdÀÀn.
Koulujen pÀÀsyvaatimukset on just sitÀ luokkaa ettÀ saadaan paikat tÀytettyÀ. Ei jokainen voi olla korkeakoulutettu, ei me voida tasoa alkaa laskemaan.
Samahan se on teillÀ podcastaajilla, paljon kertyy kaikenlaista tietoa ja pyöritellÀÀn asioita mutta mihinkÀÀn varsinaiseen hyötyyn sitÀ ei itse saada vietyÀ.
Miksei mun poika MikkestÀ tullu kapteenia.... pelattiin 6v nappulaliigaa.
Ei niistÀ tuu mitn .... puu hedelmistÀÀn tunnetaan.
tÀyttÀ totta tuo nainen puhuu
Kuka dorka enÀÀ kÀyttÀÀ Àlypuhelinta?
On meitÀ muutama vielÀ.
Ălypuhelinta voi kĂ€yttÀÀ monella tapaa ja mÀÀrĂ€llisesti myös paljon tai vĂ€hĂ€n. IhmisestĂ€ itsestÀÀn kaikki on kiinni, ei laitteesta itsessÀÀn. VĂ€hĂ€n kun alkoholismi. Joku juo vĂ€hĂ€n ja toinen paljon. Kumpikin pÀÀttÀÀ itse oman kĂ€yttĂ€ytymisensĂ€.
MitÀ laitetta sinÀ kÀytÀt Eevaliisavirtanen?
poliisi tai joku sairaanhoitaja hmhah
Harmillista kuunnelka nĂ€itĂ€ joka vĂ€lissĂ€ ĂĂ, ĂĂ€, ÀÀ toistajia. Onko puhevika vai maneeri. ĂĂ€, ÀÀ, ÀÀ...