- 44
- 90 613
Tero Taulavuori
Registrace 2. 01. 2020
Sähköauto ja asuntovaunu - BE-ajokortti (pikku-e)
Asuntovaunun myynti pois on ollut mielessä, mutta raaskiiko siitä luopua? Pitääpä ainakin testatata miten sähköauto soveltuu asuntovaunun vetämiseen ja katsoa myöhemmin, että tuleeko sille käyttöä.
Autona VW ID.4 ja vaununa tälle autolle juuri sopivan painoinen Solifer Goldie 530. Kokonaismassa vaan menee näillä sähköautoilla vaunua vedettäessä helposti yli 3500 kg:n ja silloin tarvitaan BE-ajokortti.
En sitten aikoinaan älynnyt vaihtaa ajokorttia, että olisin saanut pikku-e:n automaattisesti, niin jouduin nyt hakemaan uutta ajokorttia. Tässäpä on koostetta uuden ajokortin hakemisesta.
Kiitos kuvauksesta Tarjalle!
Autona VW ID.4 ja vaununa tälle autolle juuri sopivan painoinen Solifer Goldie 530. Kokonaismassa vaan menee näillä sähköautoilla vaunua vedettäessä helposti yli 3500 kg:n ja silloin tarvitaan BE-ajokortti.
En sitten aikoinaan älynnyt vaihtaa ajokorttia, että olisin saanut pikku-e:n automaattisesti, niin jouduin nyt hakemaan uutta ajokorttia. Tässäpä on koostetta uuden ajokortin hakemisesta.
Kiitos kuvauksesta Tarjalle!
zhlédnutí: 1 813
Video
Sähköauton lataus vaihtovirtalaturilla
zhlédnutí 1,1KPřed měsícem
Meni tovi ennen kuin latasin auton kaupallisella vaihtovirtalaturilla (AC Type 2). Kesälomareissulla ajossa VW ID.4. Kiitokset Tarjalle kuvaamisesta :)
Sähköautolla viikonloppureissu 1000 km
zhlédnutí 3KPřed 2 měsíci
Kävimme viikonloppuna sellaisen reilun 1000 km:n reissun. Keräsimme kokemuksia sähköauton eri latausmahdollisuuksista ja reissulla käytetystä latausajasta. Autona VW ID.4. Kiitokset Tarjalle kuvaamisesta :)
Sähköauton ensimmäinen pikalataus
zhlédnutí 1,3KPřed 3 měsíci
Jatkan tässä perehtymistä sähköautoiluun tällä vuoden 2024 mallin VW ID.4:llä. Ensimmäiset 1000 km ovat nyt takana ja ilman ongelmia on mennyt. Useat sähköautoilijat sanovat, että aika vähän autoa tulee ladattua tien päällä, jos on mahdollisuus kotilataukseen, mikä lienee totta. Ensimmäinen pikalataus tuli mulle tuossa hiljakkoin. Pitääpä sitten jossain välissä perehtyä enemmänkin eri pikalatau...
Sähköauton lataaminen kotona - millä teholla?
zhlédnutí 868Před 4 měsíci
Uuden sähköauton ensimmäinen latauskerta kotona. Käytännön asioiden lisäksi kiinnosti, että millä teholla lataus toimii. Pääsulakkeet ovat 3 x 25 A ja käytössä on kuormanhallinta. Kiitokset Tarjalle ja Artulle kuvaamisesta, joka vaati hieman kärsivällisyyttä :)
Sähköauton kotilatausasema
zhlédnutí 508Před 4 měsíci
Sähköauton kotilatausasema on nyt hankittu ja sen asennuskin jo tehty, joten tässä on hieman dokumentaatiota asiasta. Kiitokset Artulle ja Tarjalle kuvaamisesta :)
Sähköauton kotilaturin valinta
zhlédnutí 655Před 5 měsíci
Sähköauton kotilautausaseien valikoima on melko runsas. Latureita on myytävänä moneen tarpeeseen. Lisäksi tarjolla on enemmän vaihtoehtoja, joissa on mukana erilaisa ratkaisuja sähkönkäytön kuormanhallintaan sekä sähkön hinnan huomioimiseen latauksessa. Vertailin omakotitaloon sopivia latureita ja tein valinnan itselleni sopivasta laitteesta. Jos näistä vertailuista on mullekin hyötyä, niin eik...
Sähköauton valinta
zhlédnutí 4,2KPřed 6 měsíci
Kävipä sitten eräänä päivänä, että tuli tilattua sähköauto. Sähköauton valitseminen omia tarpeita vastaavaksi vaatii kyllä pähkäilyä. Meneekö valinta täysin tunteella vai onko siihen järkiperusteita? Pitääpä tässä dokumnetoida tätä sähköautoiluun siirtymistä omalta osaltani ja mukava, jos tästä olisi katsojillekin hyötyä. Eikun tilaamaan ja seuraamaan miten tässä käy...
Aurinkopaneelit - Osa 9: Pörssisähkö vai kiinteähintainen sopimus?
zhlédnutí 1,8KPřed 7 měsíci
Samalla kun vertailin aurinkopaneelien tuottoa kahden kesän osalta, niin pähkäilin, että millainen sähkösopimus kannattaa tehdä. Pörssisähkösopimuksessa on mahdollista saada edullisia tunteja, mutta toisaalta kiinteähintaisella sopimuksella välttää rajuimmat hintapiikit. Millaisilla pörssisähkön ja kiinteän sähkösopimuksen hinnoilla menisi ns. puntit tasan?
Aurinkopaneelit - Osa 8: Lämpötilan vaikutus tuottoon
zhlédnutí 1,7KPřed 11 měsíci
Vertailin aurinkopaneelien pintalämpötilaa ja paneeleista saatavaa maksimitehoa keskenään.
Aurinkopaneelit - Osa 7: Vuosihyöty ja kokemuksia
zhlédnutí 710Před rokem
Nyt on tullut hieman reilu vuosi täyteen aurinkopaneelien käyttöönotosta. Koostin vuoden tuotot ja hyödyt yhteen. Listasin myös muutamia kokemuksia vuoden varrelta.
Pikakiinnitteinen tee-se-itse emit-rastirakenne
zhlédnutí 277Před rokem
Kehittelimme omatekoisen rastitolpan suunnistukseen. Rastipukkeja ja -tolppia on kehitelty hyvinkin monnenmoisia. Useimmissa versioissa emit-leimasimien asentamiseen tarvitaan työkaluja. Tämä malli, jota testataan mm. Tornionlaakson rastipäivillä, voisi toimia pienemmissä kisoissa ja harjoituksissa. Isompiin kisoihin kannattaa varmaan tehdä lyhyempi tolppa ja kiinnittää rastilippu virallisen oh...
GPS ja suunnistus - Osa 9: O-Track
zhlédnutí 113Před rokem
O-Track on selaimella ja kännyköissä toimiva sovellus, jossa on selkeä käyttöliittymä ja hyvänä lisänä 2DRerun-linkin muodostuminen automaattisesti. Tällaiset videot on julkaistu teemalla "GPS ja suunnistus": Osa 1: QuickRoute Osa 2: GPS Orienteering Osa 3: Routegadget 2 (Reittihärveli) Osa 4: 2D/3D Rerun Osa 5: Livelox Osa 6: Rastit.fi Osa 7: Control Orienteering Analysis Osa 8: Catching Featu...
Aurinkopaneelit - Osa 6: Lumenpuhdistuksen hyöty ja paneelien minimimäärä
zhlédnutí 2KPřed rokem
Yritin saada selville sekä aurinkopaneelien lumenpuhdistuksen tuomia hyötyjä että paneelien minimimäärää, jolla tuotanto olisi tasaista. Asennuksen vuosipäiväkin lähestyi, joten sen kunniaksi on tässä vielä yksi osa ennen vuosikoostetta.
Aurinkopaneelit - Osa 5: Lumenpudotusta katolta
zhlédnutí 1,1KPřed rokem
Kevättalven aurinko laittoi pohdiskelemaan, että saisiko aurinopaneelien päältä poistettua lunta, kun sitä oli kertynyt melko paljon. Siitäpä sitten toimeksi ja katsomaan, miten maaliskuun osalta paneelien tuoton kävi.
Ilmalämpöpumpun vuosituotanto ja sähkönsäästö
zhlédnutí 3,6KPřed rokem
Ilmalämpöpumpun vuosituotanto ja sähkönsäästö
Aurinkopaneelit - Osa 4: Nollatuotantopäivä
zhlédnutí 1,6KPřed rokem
Aurinkopaneelit - Osa 4: Nollatuotantopäivä
Aurinkopaneelit - Osa 3: Kesän kokemuksia
zhlédnutí 6KPřed rokem
Aurinkopaneelit - Osa 3: Kesän kokemuksia
Aurinkopaneelit - Osa 2: Paneelien ilmansuunnat
zhlédnutí 7KPřed 2 lety
Aurinkopaneelit - Osa 2: Paneelien ilmansuunnat
Ilmalämpöpumpun vaihtaminen uuteen - kannattiko?
zhlédnutí 8KPřed 2 lety
Ilmalämpöpumpun vaihtaminen uuteen - kannattiko?
GPS ja suunnistus - Osa 8: Catching Features
zhlédnutí 110Před 2 lety
GPS ja suunnistus - Osa 8: Catching Features
GPS ja suunnistus - Osa 7: Control Orienteering Analysis
zhlédnutí 288Před 2 lety
GPS ja suunnistus - Osa 7: Control Orienteering Analysis
GPS ja suunnistus - Osa 4: 2D/3D Rerun
zhlédnutí 157Před 3 lety
GPS ja suunnistus - Osa 4: 2D/3D Rerun
GPS ja suunnistus - Osa 3: Routegadget 2 (Reittihärveli)
zhlédnutí 160Před 3 lety
GPS ja suunnistus - Osa 3: Routegadget 2 (Reittihärveli)
GPS ja suunnistus - Osa 2: GPS Orienteering
zhlédnutí 119Před 3 lety
GPS ja suunnistus - Osa 2: GPS Orienteering
3:57 Kannattaa pitää tuo tappi tuossa vasemmalla puhtaana lumesta ja jäästä, se siellä jäätyy jos luukku ei aukea. Tuossakin on lunta selvästi sen tapin päälle sen, kun työnnät kiinni niin helposti jäätyy ja sitten sen tapin moottori rikkoontuu, kun se väkisin yrittää työntää luukkua auki.
Tuuli ja vauhti tekee paljon. Meillä Audi e-tron vei kotiin ajettaessa muistaakseni joku 35 kWh vaunun kanssa, ja pidemmällä (270 km) reissulla sitten yli 40 kWh ja kovalla tuulella jo 50 kWh satasella. Keskiarvo taisi tupsahtaa jonnekin 46 kWh nurkille sillä reissulla. Muita matkoja ei ole vielä tehty, niin mielenkiintoista on nähdä miten kulutus tasaantuu. Normaalisti tuo Audin fatron riipaisee matkakulutusta sellaset 25-30 kWh satkulle, vauhdista riippuen. ID4 menee varmasti pienemmällä kun on uudempaa mallia.
Onko vaunu painavempi kin auto ? Vai onko vetoauto pakettiauto ? Tuolla yhdistelmällä ei painot varmaan ylity ? Eli ei tarvetta pikku e lle kun tuolla ajaa, tutkinnon vastaanotto virheellinen ? Ei pikkueetä voi ajaa yhdistelmällä jossa eei tarvetta kortillekkaan.
Tere, auton kokonaismassa on 2760 kg ja vaunun 1200 kg. Aika helposti menee yhdistelmän kokonaismassa sähköautoilla yli 3500 kg:n
@@terotee kiitos selvennyksestä, akut tuovat massaa aika paljon.
Sama homma täytyisi tehdä itsellä. Eikä tullut silloin haettua kortti, kun sen olisi saanut uuden kortin hinnalla, kun ajattelin etten koskaan vedä jarrullista kärryä.
Niinpä juuri. Eihän sitä aikoinaan arvannut, että henkilöauton massat olisivat joskus näinkin isoja
Bensa-autolla vetäessä mulla meni aikonaan noin 14. Autona V70XC ja vaunu oli Polar620.
Eli jos muuntaa 14 litraa bensaa kilowateiksi vastaa se n. 133 kWh/100 km kulutusta eli aika paljon pienemmällä menee sähköauto.
Lataushybridillä 300 km matkat meni 7 l/100 km akku täynnä lähdössä ja navi ohjasi bensa-/sähköpuolta. Akku tyhjänä sama 10 - 11 l/100 km, maastosta riippuen. Autona Volvo V90 T8 LR, vaunu 1300 Kg.
Jaaha...olet sitten aika nuori vesseli, kun ajokorttiuudistus kun tuli, niin B-kortillinen sai automaattisesti A ja BE kortin. Niin tuo ajokorttiasetus tuli voimaan 1. lokakuuta 1990, ja tuota aikaisemmin B-kortti muuttui A-BE-oikeudeksi.
Tere, ei niin nuori etteikö ABE:n olisi saanut, mutta kun en silloin ajatellut tarvitsevani. Hommasin sitten hieman myöhemmin EU-ajokortin, joka oli luottokorttikokoa ja siten kätevä. Olisi varmaan pitänyt vaan silloin ottaa pikku-e, mutta se on jossittelua...
Omassa ID:ssä latauskaapelin irrotus vaatii avaimesta avausnapin painamisen. Tosin puhelinsovelluksessa on vaihtoehto "AC-pistokkeen automaattinen vapautus", kun lataus päättyy.
Irrallinen vaihtovirtakaapeli jää kiinni autoon ja sen lukituksen saa avattua painamalla kaksi kertaa avaimesta avausnappia. Tuon lukituksen saa kyllä pois päältä auton asetuksista. Ymmärtääkseni ideana on, ettei kukaan voi varastaa kaapelia. Latauksenhan saa kuka tahansa ohikulkija lopetettua lataustolpasta.
Ok! Pitääpä vielä testata, kun tuntuu vaativan toisen lukituksen ja avauksen avaimesta
@@terotee Minulle automyyjä neuvoi tuon 'kaksoisavauksen' - on tuntunut toimivan. Ei taida löytyä ohjekirjasta tätäkään+ Auton mukana tuleva ohjelehtinenhän on lähinnä vitsi. Ja verkossa oleva sähköinen on kyllä todella surkea kokonaisuus myöskin - esimerkiksi asioita selventäviä kuvia on jostain syystä todella säästeliäästi - välillä todella hankala jäsentää uusia termejä sisältävää proosaa ilman kuvia. Kumma juttu miksi näin, aiempien volkkarien ohjekirjat ovat olleet todella täydellisä ja samalla selkeitä kokonaisuuksia. No - muuten olen kyllä ollut ID-4:een tosi tyytyväinen näin reilun parin kuukauden kokemuksen perusteella - mutta saas nähdä mikä on mieli talven jälkeen ... PS. Hyvän värinen auto sulla - meillä sama - vaimo valitsi 🙂
Jos latauskaapeli ei meinaa irrota niin painat kaukosäädöstä vain avaus nappia, ei tarvi ensin sulkea ja sitten avata riittää, että painaa vain avausta.
Kiitos vinkistä, tosin lukituksen avaaminen on yleensä vaatinut uudelleenlukituksen ja avauksen avaimesta. Pitääpä vielä testailla
@@terotee Enyaqissa ainakin lähtee suoraan avausnapista painamalla ja samaa MEB aslustaa näma on, että erikoista olisi jos vaati ovien sulkemisen ID:ssä.
Terve, aiheeseen täysin liittymätön kysymys, lieneekö suvussa lääkäreitä?
22kW ja kaks tuntia tekee noin 40 kilowattituntia. Kun puhut vaihtovirtalaturista niin meinaatko että jostain saa tasavirtaa?
Isovirtaiset pikalaturit antaa suoraan tasavirtaa ja nuo vaihtovirtalaturit 22kW ja 11kW vastaavat kotilatausta.
Juu, maksimiteho, jota tuosta latausyksiköstä saisi ulos on tuo 22 kW. Auton sisäinen laturi pystyy muuntamaan tasavirraksi ja siten hyödyntämään maksimissaan 11 kW. Joissain autoissa pystyy lataamaan isommilla ja joissain pienemmillä vaihtovirtan tulotehoilla. Tuli nyt testattua kuitenkin
käytännöllistä että kallis ja painava tasasuuntajaaja on latauslaitteessa eikä autossa
@@pjsyrj Siis autossa on nimenomaan tuo pienitehoinen tasasuuntaaja eli tässä näkyvä iso pömpeli on vain virtaa ulos työntävä laite ja itse laturi on autossa. DC virralla ladatessa itse laturi on siinä pömpelissä ja auto vain vastaanottaa virtaa.
Kannattiko?
Kyllä vain kannatti. Vanhan pumpun hyötysuhde taisi olla jo melko alhainen, enkä ehkä oikein tehokkaasti sitä käyttänytkään. Tein vuositason vertailun hyödyistä tässä videossa: czcams.com/video/iyeTFeUoYJY/video.htmlfeature=shared
Ihan vinkkinä, että ei kannata odottaa kovia tehoja kun noin suurilla prosenteilla aloitat latauksen. Menet laturille, kun akkua on 10% niin pääset sekä paremmalle käyrälle (latausteho säilyy korkeampana pidempään) että latausteho on korkeampi. Sitten lopetat latauksen viimeistään 70% kohdalla, koska sen jälkeen tehot putoavat merkittävästi.
Se on just näin yli yhdeksällä autolla kymmenestä. Sitten on sellaisia vinkeitä tapauksia kuin Audin fatron eli e-tron 50/55 joista ainakin viisvitonen kiihdyttää vain vauhtia 80 % SOC asti. Sillä on se ja sama mihin 10-80 % väliin törkkää laturiin, tehoa tulee auton puolesta aina n. 140 kW.
Kiitos tiedosta! Mie en ollut tuota ajatellutkaan, mutta toki hieman ihmetytti, kun samalla laturilla tuli niin kovin eri tehot kahdella eri kerralla.
@@jeesjees2 Erikoista, kun akkukemia on se mikä tuon latausnopeuden määrää, että miten Audi olisi pystynyt muuttamaan fysiikan lakeja. Toki tietysti autovalmistaja kohtaisia eroja on, kuin jotkut voivat ladata akkua isommalla riskillä, kuin toinen autovalmistaja, vaikka kyseesseä olisi saman akkuvalmistajan akku.
@@mr.wizeguy8995 Audi kuulemma on tehnyt sen änkeämällä akun täyteen kobolttia. Samoin Audin BMS ottaa varmasti enemmän riskejä akun eliniän suhteen. Materiaalien hinta ja suhde lienee kuitenkin se tärkein. Audi kun on uutena ollut tosi kallis auto.
Kiva kun liitin on sävysävyyn auton kanssa. 😁
Kiitos näille ohjelmille ! Jokainen saa aina vaan vakuutettua paremmin ja paremmin ettei ikinä sähköautoa.
Eipä kestä :) Toki on näissä patteriautoissa niin paljon hyviäkin puolia, ettei ainakaan kesäkeleillä polttomoottoriautoon takaisin vaihtaisi. Talvikeleistä on tosin vain vähän kokemusta
@@teroteejuu 2 talvea ID4 ja viime talvi ID5GTX. Ei ole todellakaan dinoja ikävä
Kerro ihmeessä lisää
Auton naviin määränpää ja asetukset oikein niin ei tarvitse muuta katsoa sen jälkeen
Juu, näin on, jos määränpäässä on myös latausmahdollisuus. Jos tarvitsee määränpäässä kulkea eikä ole mitään vakkarilatauspaikkaa, niin sitten pitää vähän enemmän suunnitella.
@@terotee niin sinne asetuksiin tosiaan voi laittaa paljonko haluaa että virtaa on akussa määränpäässä
Oletko kokeillut 'ABRP' appia reitin latausasemien suunnitteluun?
matka-ajossa syömiset ja lataamiset tulee yhteensi hintoinsa, diesel olis maksanu noin satasen
Toki latauksiin menee enemmän aikaa, kuin menisi tankkauksiin. Hieman suunnitelmallisuutta ja asennemuutosta vaatii toki. Laskin tuon reissun osalta, että dieseliä olisi aiemmalla autollani mennyt n. 120...130 eurolla hintatasosa riippuen. Jos olisin ladannut auton vain edullisimmilla paikoilla, niin kuudellaympillä olisi selvinnyt.. Halvemmalla kotisähköllä tai aurinkosähköllä ladaten olisi pudonnut vielä kymppi, jolloin latauskulut olisivat olleet n. 50 euroa.
@@terotee otitko laskelmissa huohmijoon latauspaikoilla mahdollisesti ostetut ylihintaiset syömiset?
Samalla lailla minä syön, ajan sitten dieselillä tai sähköllä.
Kyllä, mutta ruoka on investointi itseensä. Diseliä ostamalla hyötyy lähinnä valtio ja öljysheikit.
@@MrLMZET minä en, 500km matkalla syön omia eväitä ja käyn puskapissalla
Ihmistä jolla ei ole kotioloissa mahdollisuutta ladata niin onko pikalatauksiin turvautuminen onneton liikkumistapa ?
Latausmahdollisuus kotona ainakin helpottaa, kun auton voi ladata esim. yön aikana. Lataus on myös yleisesti ottaen edullisempaa kotona. Toisaalta, jos ei aja päivittäin paljon, niin eipä se varmaan ole iso homma käydä karran pari viikossa autolla latauspisteellä vaikkapa muun asioinnin tai jalkalenkin lomassa. Talvella, kun auton sähkönkulutus on suurempi, niin erikseen lataamaan lähteminen vaatinee hieman enemmän ennakkosuunnittelua, jottei virta pääse loppumaan. Tämä tosin vain arvailua, joten parempia asiantuntijoita löytyy varmasti.
Vuoden id5 omistaneena, minulla on luukku jäätynyt pari kertaa. Sulattelemalla sitten saanut auki. Toinen ilmiö oli että autopesun aikana luukku aukesi ja muoviläppä repesi irti. Tästä viisastuneena laitan ovet lukkoon, peilen käännön lisäksi, kun menen autopesuun.
Kiitos hyvistä vinkeistä!
Tuossa videolla oli että sähköasentaja oli asentanut vikavirtasuojan tuolle voimavirtapistorasialle, niin saakos tuon pistokkeella olevan laturin kytkeä sellaiseen voimavirtapistorasiaan jossa ei ole tuota vikavirtasuojaa? Suomessa hieman erilaiset määräykset kuin monissa muissa Euroopan maissa ja Suomessa vaaditaan kallis B-tyypin vikavirtasuoja jos laturissa ei ole tiettyjä suojausominaisuuksia.
Tämä latausasema on varustettu integroidulla dc-suojausmoduulilla, jossa on dc-tunnistuksen lisäksi ac-virheiden tunnistus. RCD A-tyypin vikavirtasuoja on asennettava. Näin lukee ohjekirjassa ja asentaja mainitsi, että selviää edullisemmalla vikavirtasuojalla. Kaippa se on sitten minimivaatimus ainakin Suomessa
Häätyy mennä pyörälle töihin aurinkoisina päivinä että auto saa virtaa paneeleista.
Niinpä, hauskempi ajella pyörällä aurinkopäivinä 😀 Saapi nähdä paljonko aurinkopaneeleista saa lopulta lataustehoja autonlataukseen asti hyödynnettäväksi. Kokeilenpa, jos pystyisi näillä vermeillä saamaan tiedon ulos
Aurinkosähköllä käyttöveden lämmitys päiväsaikaan suihkulle ja ruuanlaittoon - sähköauto saa nauttia halpaa virtaa yöaikaan.
Juu, riippuu toki siitä paljonko paneeleista kertyy ylituotantoa ja millä hinnalla sen saa myytyä. Kahden kesän keskiarvona mulla on tullut 1750 kWh myytäväksi ja kyllä siitä ainakin osa kannattaisi hyödyntää auton lataukseen. Saas nähdä miten käy
Olen käyttänyt Gridio-sovellusta, jolla voi automatisoida lataukset pörssisähkön edullisimpaan aikaan. Ei toimi ihan kaikkien autojen kanssa.
jos sähkö himmeli on hankittava nini kannattaa se lauturi laittaa pitkän jatkojohdon päähän vaikka kaupungintalon ja jonkin viraston töpseliin ettei tarvi niitä superkalliita sähkölaskuja maksella kuin mikäkin ääliö.
On pitkässä kuusessa että kWh-mittarista sais pörssisähkön kulloisenkin hinnan.
Totta, miten se mittari edes tietäisi mikä on kulloinenkin hinta. Eiköhän se hinta vastaisuudessakin haeta joltakin palvelimelta internetistä. Nyt seuraavana tulossa ensivuonna varttitase eli pörssisähkön hinta tulee vaihtelemaan 15 minuutin välein myös kuluttajalle.
Niin, täytyisi olla jokin hyöty sähkönmyyjälle tai siirrolle, että kehittäisivät ja tarjoaisivat sellaisia mittareita. Voipi tosiaan olla pitkässä kuusessa.
ei se uusimmille mittareille olis kummoinenkaan temppu jos joku maksaisi tiedonsiirron, kyse on siis rahasta
Joo näinhän se menee kaikki pois pörssisähköstä loppus se keinottelu sähkön hinnalla .
Tilasitko siis sellaisen tulevaisuuden id4:n jossa on akuston esilämmitys? Missään nykyisessähän ei ole esilämmitystä, vaan lämmitys alkaa vasta kun alat lataamaan.
Juu
Toivottavasti tilasit netin kautta (=peruutusoikeus). Tänään Enyaq laski hintojaan ja se nyt vaan on parempi painos ID.4:sta.
Se on varmaan makuasia
Missä KIA
Jäi vähän paitsioon ja koeajamattakin. Päteviä pelejä varmaankin
Pitkään jatkuva pakkanen vahingoittaa sähköautojen akkuja pysyvästi ja lyhentää niiden käyttöikää huomattavasti. Pakkanen aiheuttaa myös sen, että akut purkautuvat nopeammin, ei ainoastaan ajon aikana (vielä enemmän lämmityksen ollessa päällä) vaan myös silloin, kun ajoneuvot ovat pysäköitynä. Jos lämpötila laskee liian alas, sähköauton litiumioniakun sisällä oleva elektrolyyttineste muuttuu viskoosimmaksi. Tämä hidastaa kemiallisia reaktioita, jotka ovat vastuussa elektronien siirtymisestä. Tämä hidastuminen vaikuttaa sähköajoneuvon toimintasäteeseen latausta kohden ja siihen, kuinka nopeasti se voidaan ladata. Monet tällaisten sähköajoneuvojen omistajat pidättäytyvät suurelta osin ostamasta sähköautoja tulevaisuudessa tämän talven kokemustensa jälkeen. Ja ne, jotka ainakin harkitsivat ostoa, todennäköisesti lannistuvat nykyisistä kuvista, joissa näkyy sähköautoja, jotka ovat jäätyneet tien varrelle.
Juu, eihän ne ikuisia ole nuo akut. Saas nähdä millaista kennostuspalvelua tms. tässä lähivuosina alkaa ilmaantumaan
Lopullinen tappio se täälläkin levittelee huuhaataan. Kuin sinä jaksat?😂
@@Kimppikoo mikä tuossa on huuhaata ? Kun patteriautoilijalta loppuu vastaukset niin sitten alkaa selittely
Höpsistä. Kunnollisessa sähköautossa akuston lämpötilan hallinta pitää huolen ettei kennojen lämpötila pääse liian alhaiseksi. Lämpötilaa myös nostetaan latausta varten ja pikalataukseen reilummin, jotta voidaan ladata nopeasti. Oma kokemukseni on osoittanut sähköauton olevan paras talviauto. Tietenkään mikään teknologia ei ole täysin ongelmista vapaa
@@KeiKeiFI patteriauto vallankumous ei oikein edennytkään. ihmiset ovat huomanneet, että ne ovatkin epäkäytännöllisiä, kalliita ja erittäin vikaherkkiä, ja uuden patterin vaihtohinta on keskimäärin 20.000€, joka on täysin järjetöntä.
Mikä oli tuon Volvon malli?
V70, kunhan ei tule ikävä...
mielestäni näyttää kyllä xc40
Käytössä oleva auto oli V70 ja vaihtoehtona XC40 👍@@anttiauer5881
Ahaa, mulla on nyt pesuun mennessä V70 :) Se sähköauto, jota olin myös harkinnut ja oli kuvissa, on juurikin XC40
Onnittelut valinnasta. Itellä on nyt reipas puoli vuotta takana sähköautoilua, kun heinäkuun puolivälissä tuli pihaan käytetty ID.4 gtx. 2021 vuotinen ja 18tkm ajettuna. Lämmitettävä tuulilasi on ollut kyllä tarpeen tänäkin talvena, kun muutamana päivänä sadellut alijäähtynyttä vettä. Hyvin pysyy lasi sulana.
Sehän on varmaan kuin uusi
@@terotee ei tuo uudelle häpeä.
Milloin tulee se valittu auto?
Voi mennä huhtikuulle
Mistäs kohtaa yy n tuulilasi lämpee? En oo vielä huomannu vai ihan alareunastako?
Luullakseni koko alalta pitäisi olla eikä vain alarenasta. Pitää sitten perehtyä, kun auto saapuu.
Yyssä mahtaa olla tuulilasin lämmitin vain alaosassa pyyhköiden kohdalla. Vaan esilämmitys mallia jämerä. Parinkympin pakkasessakin sulatus-toiminnolla vesi valuu kuin hanhen selästä
Mielenkiintoisesti perusteltu valinta ja hyvät perusteet oli. Aika suuressa painossa lämmitettävä tuulilasi jota ei kovinkaan moni muu ole painottanut noin paljoa sähköauton valinnassa. Sähköautossa monelle painaa paljon auton esilämmitys joka voidaan ajastaa/käynnistää kännykkä apista jotta auto on kesälämpotilassa liikkeelle lähdettäessä, niin ei tarvitse lämmittää erikseen tuulilasia.
Kaippa tuo lämmitettävä tuulilasi toiveena on tullut nykyisestä autosta. Tosin siinä on vastuksellinen versio ja varmaankin tehokkaampi kuin tämä uuden jonkinlainen hopeakalvollinen versio. Saas nähdä miten toimii. Luulisi kuitenkin olevan sähköautossakin hyvä ja ei tarvitse ehkä lyhyessä ajossa niin paljon muuta lämmitystä. Kannattaa toki ennen ajoa lämmittää, jos on latauksessa.
@@terotee Totta, pakkasjakso Suomessa sen verran pitkä ja viileä että hyödyllinen se on. Sähkärissä on sekin hyvä juttu että ohjaamon lämmityksen/ilmastoinnin voi jättää päälle kaupassa käynnin ajaksi niin ei kerkee lasit huurtua sillä aikaa.
Taitaa lähes kaikissa olla auton esilämmitys kuitenkin
Laitanpa tähän omani mielenkiinnosta, voimala 10 kWp , 2022 Oma käyttö 347€, myynti 1077€, 2023 Oma käyttö 402€, myynti 281€. Ostosähköä n. 7000 kWh vuodessa, tuotanto voimalassa n. 8200 kWh/vuosi. Omalla kohdalla se on selkeää 2022 oli 5 snt sopimus nyt taitaa olla kiinteä oliko 11 snt. Se mitä pörssillä voisi säästää on muutaman satasen, mutta se on pieni hinta jos saa yönsä nukuttua eikä kuole stressiin ennen aikojaan! 😂
Pörisähkössä ei ole mitään hyvää .Helvetinmoinen ressi ja kokoajan saa katsoo mikä on tuleva ja oleva hinta ja saa investoida turhia laiteita kalliila että saa edes jonkinmoisen hyödyn pörsisähkön halvoista hinnoista .Se vaiva ja työn määrä mikä tuossa tulee on järkyttävä .Jos kaikki suomessa sanoisi pörssisähkön irti olisi kiinteiten hinnat reilusti vielä nykystä halvemmat et melkeempä paluu takas entiseen .Vielä kun tuohon lisätään se uusi juttu joka paljastu halvan hinnan aikana niin pörssi sähkön käytäminen ei todellakaan ole halpaa .uskompa että ne jotka luuli - merkisellä hinnalla säästävän tossa vasta niin huomaavat että saavat maksaa sen moninkertaisesti .niilä joila sulake paloin oli tuuri .
Pörssisähkö reagoi niin paniikinomaisesti talvikaudella. Kylmää, ei tuule vai jostain muualta pienikin rasahdus ja hinta on heti 20c kwh. Ainakin tänä alkutalvena halvempi olisi ollut ottaa 9c toistaiseksi voimassa oleva ja kun keväällä kelit lämpenee, sitten pörssi taas. Pörssin moninkertaisia hintoja on vaikea kompensoida kulutusta vähentämällä.Tämä vain ajattelua ilman mitään paneeleita.
Pitkän päälle pörssisähkö on edullisempi koska silloin sähkönmyyjälle ei muodostu kuluja sähköjohdannaisten hankinnasta. Ero suurenee jos voi/jaksaa ohjata sähkönkäyttöä halvemmille tunneille. Ite nuuukana miehenä pysäytän lämmityksen kalleimpien tuntien aikana.
Jos on käyttöveden lämmitys sähköllä, niin helpoin asettaa se talvella lämmittämään vesi yöllä ja kesällä päivällä kun tulee sähköä aurinkopaneeleista.
Toki, jos on vesikeskuslämmitys ja mahdollisuus hyödyntää suhteellisen suurta varaajaa, niin silloin pörssisähkösopimuksesta voi saa lisäetua. Suoralla sähkölämmityksellä tuota pelivaraa on vähemmän ja tekemäni laskelma osuu silloin paremmin kohdilleen. Kulutusta ohjaamalla voi toki saada hieman etua sekä talvella että kesällä.
@@terotee myös suoran sähkölämmityksen voi pysäyttää kalleimmilta tunneilta, talo jäähtyy kokeilujeni mukaan noin asteen kolmessa tunnissa
@@pjsyrj Tuuhan pois kehä kolmen sisältä ja sano uudestaan montako astetta tunnissa jäähtyy kun lämmitys on pois päältä ja ulkona paukku -30 pakkanen
@@terotee Jos on suora sähkölämmitys niin käyttövesi yleensä lämmitetään jonkinlaisessa varaajassa. Jos tämän varaajan veden lämpötilan nostaa talviöinä ja kesäpäivinä halvan sähkön aikaan hieman normaalia korkeammaksi niin käyttövettä voi riittää koko päivän tarpeeseen. Tottakai lämpimän veden riittävyys riippuu kuinka suuri varaajan tilavuus on ja kuinka kuumaksi sen voi lämmittää halpojen tuntien aikana. Kesällä merkittävä osa sähkönkulutuksesta menee käyttöveden lämmittämiseen jos ei paljon käytä viilentävää ilmastointia ja sähköautoa.
Jollen ihan väärin muista niin tehon aleneminen johtuu siitä, että paneelin resistanssi nousee kun paneeli kuumenee.
Itsellä samankaltainen paketti nyt kolmatta kesää käytössä ja ihan samat havainnot todennut, kuin videossa. Invertterin näytöltä myös seurannut tehoja, niin huipputuoton aikaan kun sateen jälkeen aurinko tulee esiin on tehot reilu 5kW ja siitä noin minuutin aikana putoaa 500W kun paneeli nopeasti lämpenee.
Kiitokset hyvä päivityksestä. Tuo on kans minusta hyvä huomio että miksi kWh mittarissa ei näy vaihevirrat. Sais tehtyä kuormajakoa paremmaksi. Kysymys, onko sulla vesiboileri yö sähköllä? Se kannattaa varmaan kesäaikaan laittaa jatkuvalämmittäiseksi koska silloin hyötyy aurinkosähköstä itse siitä parhaiten kun spotti on halpaa.
Terve, mulla on pieni n. 200 l varaaja poistoilmalämpöpumpun yhteydessä ja ilman ajastusta. Tosiaan, ei kannata olla yöajalle ajastettu lämminvesiboileri kesäaikaan, jos on aurinkopaneelit.
Uuden sukupolven mittareissa on rajapinta tiedonsiirtoon ja sitä kautta saa ulos valtavan määrän dataa. Uusia mittareita aletaan vaihtamaan Teron kotseudulla aivan yhtäkoska.
@@terotee Oliko PILPiä hommatessa tiedossa että sen teho riittää vain ilmanvaihdon esilämmitykseen TAI osittaiseen talon tai käyttöveden lämmitykseen talvella? Vai kävikö klassinen, että myyntimies lupasi että riittää kaikkeen edellä mainittuun?
Hommaas Shellyn EM3 niin näjet kuinka vaiheet kuluttaa, kuinka paljon myyt tai käytät 👍
Kiitos vinkistä! Pitääpä laittaa harkintaan, jos tässä innostuisi tarkemmin vaiheita seuraamaan...
miten muuten vaikuttaako siirron laskuun paljon ? nämä paneelit
Ei ole suoranaista vaikutusta siirron maksuun. Toki, kun kulutus pienenee, niin sitä kautta on hyötyä. Sulakekoko pysyy kuitenkin ennallaan. Ulosmyynnistä menee pieni provikka sähkönsiirtoyhtiölle.
Minusta jäi kyllä näyttämättä toteen, että pitäs olla vähintäinki 6 paneelia. Niillä asentajilla on monesti omia mielipiteitä jotka ei perustu mihinkään.
Terve, yritin katsoa vielä tarkemmin maksimitehoja. Samana päivänä viidellä paneelilla pääsi maks. 230 W/paneeli, kun kuudella 295 W:n keskiarvoon paneelia kohden. Nämä ovat tosin eri lappeella ja auringonsäteiden määrä voi olal hieman eri. Voi tuossa asentajien mainitsemassa kuudessa paneelissa olla jotain perää. Aiankin varjostumien kannalta hieman isompi ala on parempi. En sitten tiedä onko isompi paneelimäärä parempi vaihtosuuntaajan/invertterin kannalta, kun sinne saadaan suurempi virta.
@@terotee Invertereissä on minimijännite (käynnistysjännite) jolla invertteri lähtee käyntiin. Koska paneelit on sarjaankytkettyjä, niin suuremmalla paneelimäärällä säädaan tämä minimijännite pienemmällä auringonpaisteella. Toisekseen paneelien määrä voidaan 'ylimitoittaa' invertteriin nähden, jolloin voidaan valita hieman edullisempi invertteri. Haittapuolena tästä ylimitoituksesta on että maksimiteho leikkautuu silloin invertterin maksimitehoon voimakkaalla auringonpaisteella. Tämä leikkaantuminen kuitenkin tapahtuu vain huipputunneilla ja muilla tunneilla tulee etua suuremmasta paneelimäärästä.
Missä päin asustelet kun noin mahottomasti lunta noinkin myöhään keväällä?
Terve, eteläistä Lappia tämä on. Lunta satoi kevättalven aikana myös kohtuullisen runsaasti. Lisäksi suojainen paikka ja suhteellisen loiva tiilikattoa lisäävät lumen määrää. Tänään 7.5. on vielä aavistus lunta luoteispuolen lappeella :)
Yhdessä paneelissa kennot on sarjassa ja jos paneelin päällä osittain on varjoa tai lunta niin koko paneelin tuotto pienenee havaittavasti (siis suhteessa enemmäin kuin varjon osuus paneelin pinta-alasta), jopa niin ettö koko paneelin tuotto voi olla hyvin pieni vaikka vain paneelin yksi kulma olisi varjossa (tai lumen alla).
Terve, tällaista tietoa on näistä katollani olevista paneeleista: "Yksi paneeli käsittää itsessään kaksi ”erillistä paneelia”. Tarkoittaa vain, että paneelin yläosa ja alaosa toimivat itsenäisesti. Näin esimerkiksi varjostustilanteessa paneeli ei sammu kokonaan, vaikka osa siitä olisi varjossa."
@@terotee Tuollainen järjstely helpottaa tosiaan varjostusongelmaa huomattavasti.
@@user-hb8sq6ce9u Lisäksi nuo panelit näkyvät olevan sellaiset että myös pystysuunnassa on kolme lohkoa, siis yhteensä kuusi lohkoa ylä- ja alaosan kanssa.
Siinä on samat laakerit kuin rullaluistimen pyörissä.. Itse vaihtanut ihan itse.. Sitten ukkonen hajotti ulkoyksikön.. 70 erkillä käytetty ulkoyksikkö ja siirsin talliin koko paketin..Toiminut 7 vuotta vielä ..Tilalle hommasin Mitsun.. (on ihan eri luokkaa)
Tuon takia kantsii panelit laittaa maahan.. Helppo putsata..
Voi olla toimiva ratkaisu jossain paikoissa, mutta näin taajama-alueella usein ainoa paikka on laittaa paneelit katolle tilan ja lupienkin vuoksi. Tuleepahan samalla hyödynnettyä jo valmiiksi korkealla olevaa kattopinta-alaa :)
Hei! Nautin todella videostasi! Ja haluaisin puhua kanssasi yhteistyöstä, jos minulla olisi onnea saada yhteystietosi.