Venäläiset osaa tehdä kauniita ja vaikuttavia lauluja.Tässä varsinainen helmi jonka Koiton laulu tulkitsee upeasti.Jokakerran kun kuuntelen,tulee tippa silmään aikuiselle miehelle.Hohdokas esitys!
Tämäkin ihana laulu ja sanat. Itselläni kotipaikallani aina odotin kurkia tulevaksi keväällä, ja kun ne saapuivat tiesin taas eläväni. Ne lauloivat kauniisti ja tämä kaikki jäi mieleen nuoresta asti ja odotin aina 'kurkia kotitaloni taakse jossa vesilammikoita ja jänkiä. Sieltä ne aina uskollisesti tulivat iloksi ja ääntelivät kuin kertoakseen 'emme pettäneet olemme täällä taasen tule katsomaan ja tervehtimään." Ja menin ulos tapaamaan vanhat ystävät. Jopa heilutin niille kertoakseni ihanaa kun saavuitte meille. Yhäkin pidän niistä.🏡🤗🙄.
Kirjallisuuslehti Novyi Mir julkaisi runon "Kurjet" vuonna 1968. Näyttelijä ja laulaja Mark Bernes (ukrainalainen) sai runoilijalta Rasul Gamzatovilta (dagestanilainen) luvan muuttaa runon ratsumiehet sotilaiksi, jotta teksti muistuttaisi laulun kuulijoita paremmin toisesta maailmansodasta. Bernes pyysi Jan Frenkeliä (ukrainalainen) säveltämään runon. Bernes levytti laulun Kurjet heinäkuun alussa 1969 ja kuoli keuhkosyöpään elokuussa. Levytys esitettiin hänen hautajaisissaan. Laulu valjastettiin heti Mark Bernesin ensilevytyksen jälkeen myös hyvin militaristiseen käyttöön neuvostosotilaiden ylistämiseksi. Rasul Gamzatovin avaarinkielinen runo ja Naum Grebnevin (dagestanilainen) käännös venäjäksi ovat kuitenkin syntyneet kertomaan sodan mielettömyydestä ja rauhan tärkeydestä. Runo sai alkunsa, kun runoilija vieraili Hiroshiman rauhanpuistossa ja siellä Lasten rauhanpatsaalla, joka on pystytetty Hiroshiman atomipommin aiheuttamaan leukemiaan kuolleen Sadako Sasain muistoksi. Sadako oli ennen kuolemaansa tehnyt satoja kurki-origameja. Rasul Gamzatov: "Ystäväni Naum Grebnev käänsi Kurjet erinomaisesti venäjäksi. Hän oli kääntäjä ja runoilija. Runo oli hänelle läheisempi kuin mikään muu teksti, sillä hän itse haavoittui kolmesti ja menetti sodassa sukulaisensa ja ystävänsä. Runo kuvasi hänen omaa tuskaansa. Hän totesi:"Tämä kertoo minusta ja ystävistäni." Kurjet otettiin Koiton Laulun ohjelmistoon vuonna 1975. Toni Edelmann teki herkän sovituksen merkittävästä rauhanlaulusta, ja se esitettiin TV 1:ssä vappuaaton ohjelmassa Sydämet saatat hehkumaan. Kuoro levytti sen Tonin johdolla vuonna 1976. Käännös on Arnold Hiltusen. (Koiton Laulu. Love Records LRLP174).
Kurjet Mun outo joskus vallanut on mielle, et miehet sodast palaamattomat, ei kaatuneetkaan maalle hurmeiselle, vaan valkokurjiks silloin muuttuivat. Ain niiltä ajoin tuonen kurjet lentää ja ankeasti meille ääntelee, siksi lie kaiho syömeen usein entää silmä kun taivahalle tähyilee. Vaan ajast toiseen uupuneena soutaa, tuo kurki illan aivan viimeisen, sen ehkä määrä on mun poies noutaa, ja liittää tuonen parveen valkoiseen. Niin koittaa päivä kurkiaura saa, taas kutsun sinimustaan uinuvaan ja lailla linnun taivaan kaaren alta uikutan teille inehmoille maan. Mun outo joskus vallanut on mielle, et miehet sodast palaamattomat, ei kaatuneetkaan maalle hurmeiselle, vaan valkokurjiks silloin muuttuivat. Ain niiltä ajoin tuonen kurjet lentää ja ankeasti meille ääntelee, siksi lie kaiho syömeen usein entää silmät kun taivahalle tähyilee.
Olavi Heikkonen Niin täytyy. Kyyneleet nostaa silmiin ja sielukin rusentuu. Nämä linnut olivat myös Äitini lempilintuja joka jo edesmennyt.Myös siksi nämä kyyneleet kun ikävöin häntä. Kaunis laulu.🎼🏡🗻.
Filmi on hieno, mutta on vuodelta 1957. Kirjallisuuslehti Novyi Mir julkaisi runon "Kurjet" vuonna 1968. Näyttelijä ja laulaja Mark Bernes (ukrainalainen) sai runoilijalta Rasul Gamzatovilta (dagestanilainen) luvan muuttaa runon ratsumiehet sotilaiksi, jotta teksti muistuttaisi laulun kuulijoita paremmin toisesta maailmansodasta. Bernes pyysi Jan Frenkeliä (ukrainalainen) säveltämään runon. Bernes levytti laulun Kurjet heinäkuun alussa 1969 ja kuoli keuhkosyöpään elokuussa. Levytys esitettiin hänen hautajaisissaan. Laulu valjastettiin heti Mark Bernesin ensilevytyksen jälkeen myös hyvin militaristiseen käyttöön neuvostosotilaiden ylistämiseksi. Rasul Gamzatovin avaarinkielinen runo ja Naum Grebnevin (dagestanilainen) käännös venäjäksi ovat kuitenkin syntyneet kertomaan sodan mielettömyydestä ja rauhan tärkeydestä. Runo sai alkunsa, kun runoilija vieraili Hiroshiman rauhanpuistossa ja siellä Lasten rauhanpatsaalla, joka on pystytetty Hiroshiman atomipommin aiheuttamaan leukemiaan kuolleen Sadako Sasain muistoksi. Sadako oli ennen kuolemaansa tehnyt satoja kurki-origameja. Rasul Gamzatov: "Ystäväni Naum Grebnev käänsi Kurjet erinomaisesti venäjäksi. Hän oli kääntäjä ja runoilija. Runo oli hänelle läheisempi kuin mikään muu teksti, sillä hän itse haavoittui kolmesti ja menetti sodassa sukulaisensa ja ystävänsä. Runo kuvasi hänen omaa tuskaansa. Hän totesi:"Tämä kertoo minusta ja ystävistäni." Kurjet otettiin Koiton Laulun ohjelmistoon vuonna 1975. Toni Edelmann teki herkän sovituksen merkittävästä rauhanlaulusta, ja se esitettiin TV 1:ssä vappuaaton ohjelmassa Sydämet saatat hehkumaan. Kuoro levytti sen Tonin johdolla vuonna 1976. Käännös on Arnold Hiltusen. (Koiton Laulu. Love Records LRLP174).
Venäläiset osaa tehdä kauniita ja vaikuttavia lauluja.Tässä varsinainen helmi jonka Koiton laulu tulkitsee upeasti.Jokakerran kun kuuntelen,tulee tippa silmään aikuiselle miehelle.Hohdokas esitys!
Paras suomennos jonka olen nähnyt ja kuullut! Kiitos!
Tämäkin ihana laulu ja sanat. Itselläni kotipaikallani aina odotin kurkia tulevaksi keväällä, ja kun ne saapuivat tiesin taas eläväni. Ne lauloivat kauniisti ja tämä kaikki jäi mieleen nuoresta asti ja odotin aina 'kurkia kotitaloni taakse jossa vesilammikoita ja jänkiä. Sieltä ne aina uskollisesti tulivat iloksi ja ääntelivät kuin kertoakseen 'emme pettäneet olemme täällä taasen tule katsomaan ja tervehtimään." Ja menin ulos tapaamaan vanhat ystävät. Jopa heilutin niille kertoakseni ihanaa kun saavuitte meille. Yhäkin pidän niistä.🏡🤗🙄.
Tämä on paras tulkinta tästä ihanasta laulusta.
Kauniit kurjet ja laulu,saa tämä laulu kyllä sydämmen aivan pakahtumaan on niin hieno. Kiitos sinulle joka laitoit tämän.🎼
Niin upea. Ja nyt tämä maailman tila.
Hienoa, kun sain kuulla laulettavan juuri näillä sanoilla. Kiitos ♥️
Komiasti kajahtaa Tumpin tenori! Kiitos kipaleesta.
Upeaa kaunista
Lauulussa on Venäläistä kaihomielistä tunnelmaa
Kuuluu lempikappaleitteni joukkoon. Odna maja ljubimaja pesnja...
Tosi kaunista !
vaikuttavaa, kaunista!
Upea tulkinta!
Kirjallisuuslehti Novyi Mir julkaisi runon "Kurjet" vuonna 1968. Näyttelijä ja laulaja Mark Bernes (ukrainalainen) sai runoilijalta Rasul Gamzatovilta (dagestanilainen) luvan muuttaa runon ratsumiehet sotilaiksi, jotta teksti muistuttaisi laulun kuulijoita paremmin toisesta maailmansodasta. Bernes pyysi Jan Frenkeliä (ukrainalainen) säveltämään runon. Bernes levytti laulun Kurjet heinäkuun alussa 1969 ja kuoli keuhkosyöpään elokuussa. Levytys esitettiin hänen hautajaisissaan.
Laulu valjastettiin heti Mark Bernesin ensilevytyksen jälkeen myös hyvin militaristiseen käyttöön neuvostosotilaiden ylistämiseksi. Rasul Gamzatovin avaarinkielinen runo ja Naum Grebnevin (dagestanilainen) käännös venäjäksi ovat kuitenkin syntyneet kertomaan sodan mielettömyydestä ja rauhan tärkeydestä. Runo sai alkunsa, kun runoilija vieraili Hiroshiman rauhanpuistossa ja siellä Lasten rauhanpatsaalla, joka on pystytetty Hiroshiman atomipommin aiheuttamaan leukemiaan kuolleen Sadako Sasain muistoksi. Sadako oli ennen kuolemaansa tehnyt satoja kurki-origameja. Rasul Gamzatov: "Ystäväni Naum Grebnev käänsi Kurjet erinomaisesti venäjäksi. Hän oli kääntäjä ja runoilija. Runo oli hänelle läheisempi kuin mikään muu teksti, sillä hän itse haavoittui kolmesti ja menetti sodassa sukulaisensa ja ystävänsä. Runo kuvasi hänen omaa tuskaansa. Hän totesi:"Tämä kertoo minusta ja ystävistäni."
Kurjet otettiin Koiton Laulun ohjelmistoon vuonna 1975. Toni Edelmann teki herkän sovituksen
merkittävästä rauhanlaulusta, ja se esitettiin TV 1:ssä vappuaaton ohjelmassa Sydämet saatat
hehkumaan. Kuoro levytti sen Tonin johdolla vuonna 1976. Käännös on Arnold Hiltusen. (Koiton Laulu. Love Records LRLP174).
Hieno biisi ja hienot kuvat!
Hieno esitys!
Kyllä meillä oli hyvä yhteishenki. Kuuleehan sen:
Kurjet
Mun outo joskus vallanut on mielle,
et miehet sodast palaamattomat,
ei kaatuneetkaan maalle hurmeiselle,
vaan valkokurjiks silloin muuttuivat.
Ain niiltä ajoin tuonen kurjet lentää
ja ankeasti meille ääntelee,
siksi lie kaiho syömeen usein entää
silmä kun taivahalle tähyilee.
Vaan ajast toiseen uupuneena soutaa,
tuo kurki illan aivan viimeisen,
sen ehkä määrä on mun poies noutaa,
ja liittää tuonen parveen valkoiseen.
Niin koittaa päivä kurkiaura saa,
taas kutsun sinimustaan uinuvaan
ja lailla linnun taivaan kaaren alta
uikutan teille inehmoille maan.
Mun outo joskus vallanut on mielle,
et miehet sodast palaamattomat,
ei kaatuneetkaan maalle hurmeiselle,
vaan valkokurjiks silloin muuttuivat.
Ain niiltä ajoin tuonen kurjet lentää
ja ankeasti meille ääntelee,
siksi lie kaiho syömeen usein entää
silmät kun taivahalle tähyilee.
Olipa osuvat sanat säkeistössä kun luin,todentuntoiset ja voihan näin ollakkin. Ihanat kurjet kertovat viestit,yhä uudelleen.🎼🏞🙄.
Taas ajast toiseen uupuneena soutaa
tuo kurkikiila illan siimekseen.
Niin koittaa päivä, kurkiauralta
saan kutsun siniusvaan uinuvaan
Jakamisen arvoinen laulu. Kuuntele niin ymmärrät.
KARI HANKA Tässä täytyy olla Sydän mukana kun kuuntelee.
Sekä Sielu
Olavi Heikkonen Niin täytyy. Kyyneleet nostaa silmiin ja sielukin rusentuu. Nämä linnut olivat myös Äitini lempilintuja joka jo edesmennyt.Myös siksi nämä kyyneleet kun ikävöin häntä. Kaunis laulu.🎼🏡🗻.
Kiitos sinulle, joka olet tämän laittanut jakoon. Kaunis, niin kaunis vaikka kertookin sodasta. Putin , lopeta nuorten miesten uhraaminen!
Oletpas löytänyt upeita kuvia laulun tueksi ....
Samaisella yotube alustalla löytyy myös Esko Rahkosen esittämänä kurjet
En kuunnellut aivan loppuun kappaletta, siksi kurjista vain puhuin. Anteeksi kun vakavistakin kyse laulussa.😶
Upeasta filmistä "Kurjet lentävät"
Filmi on hieno, mutta on vuodelta 1957. Kirjallisuuslehti Novyi Mir julkaisi runon "Kurjet" vuonna 1968. Näyttelijä ja laulaja Mark Bernes (ukrainalainen) sai runoilijalta Rasul Gamzatovilta (dagestanilainen) luvan muuttaa runon ratsumiehet sotilaiksi, jotta teksti muistuttaisi laulun kuulijoita paremmin toisesta maailmansodasta. Bernes pyysi Jan Frenkeliä (ukrainalainen) säveltämään runon. Bernes levytti laulun Kurjet heinäkuun alussa 1969 ja kuoli keuhkosyöpään elokuussa. Levytys esitettiin hänen hautajaisissaan.
Laulu valjastettiin heti Mark Bernesin ensilevytyksen jälkeen myös hyvin militaristiseen käyttöön neuvostosotilaiden ylistämiseksi. Rasul Gamzatovin avaarinkielinen runo ja Naum Grebnevin (dagestanilainen) käännös venäjäksi ovat kuitenkin syntyneet kertomaan sodan mielettömyydestä ja rauhan tärkeydestä. Runo sai alkunsa, kun runoilija vieraili Hiroshiman rauhanpuistossa ja siellä Lasten rauhanpatsaalla, joka on pystytetty Hiroshiman atomipommin aiheuttamaan leukemiaan kuolleen Sadako Sasain muistoksi. Sadako oli ennen kuolemaansa tehnyt satoja kurki-origameja. Rasul Gamzatov: "Ystäväni Naum Grebnev käänsi Kurjet erinomaisesti venäjäksi. Hän oli kääntäjä ja runoilija. Runo oli hänelle läheisempi kuin mikään muu teksti, sillä hän itse haavoittui kolmesti ja menetti sodassa sukulaisensa ja ystävänsä. Runo kuvasi hänen omaa tuskaansa. Hän totesi:"Tämä kertoo minusta ja ystävistäni."
Kurjet otettiin Koiton Laulun ohjelmistoon vuonna 1975. Toni Edelmann teki herkän sovituksen
merkittävästä rauhanlaulusta, ja se esitettiin TV 1:ssä vappuaaton ohjelmassa Sydämet saatat
hehkumaan. Kuoro levytti sen Tonin johdolla vuonna 1976. Käännös on Arnold Hiltusen. (Koiton Laulu. Love Records LRLP174).
Toni Edelmannin sovitus ja kuoron johto
In english please this amazing song???
Tämä suomalainen versio on paljon parempi kuin alkuperäinen.
ultrabra tuli meleen
Toi hyvä hei kuullu mitään
Журавли
Мне кожется порою что солдаты с кровавых не пришедшие полей
Не в земля нашу полягли кагдато а превратились в белых журавлей