Temperamentti ja kulttuurin arvostukset muokkaavat lasta

Sdílet
Vložit
  • čas přidán 28. 09. 2017
  • Ihmiset ilmaisevat tunteitaan ja ovat vuorovaikutuksessa oman temperamenttityyppinsä mukaisesti. Eri aikoina ja eri kulttuureissa joitakin temperamenttipiirteitä arvostetaan enemmän kuin toisia. Nyky-yhteiskunnassa ujous ja varautuneisuus voidaan kokea negatiivisiksi piirteiksi.Tälle ei ole tieteellisiä perusteluja. Lapsi voi kuitenkin saada näistä piirteistä turhaa negatiivista palautetta. Aikuisen tulisi kuunnella ujoa ja arempaa lasta ja antaa hänen edetä uusissa tilanteissa omassa tahdissaan.
    Temperamenttien kirjo on laaja. Tietyillä temperamenteilla on tietyssä ajankohdassa ja tietyssä kulttuurissa helpompi sopeutua vallitsevan arvotuksiin. Vaikka kultturissa arvotettaisiin temperamenttipiirteitä hyviin ja huonoihin, tälle ei ole minkäänlaisia tieteellisiä perusteita tai tutkimuspohjaa.
    Tällä hetkellä kulttuurissamme ujoutta ja varautuneisuutta pidetään usein negatiivisiva piirteinä. Ekstrovertin, ulospäinsuuntautuneen ja nopean ihmisen on helpompi sopeutua nyky-yhteiskunnan odotuksiin.
    Temperamentti on kuitenkin persoonallisuuden lähtökohta, ei itsessään vielä persoonallisuuden piirre. Temperamentti ei automaattisesti johda persoonallisuuden piirteeseen, vaan temperamentista muodostuu persoonallisuuden piirre vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, sen perusteella miten ympäristö piirteeseen suhtautuu.
    Lapsen tietyt temperamenttipiirteet saavat helposti alusta alkaen positiivista palautetta ja toiset turhaa negatiivista palautetta. Ujo ja varautunut laps ei ymmärrä, mikä hänessä on väärin ja minkälainen hänen pitäisi olla. Hän kokee jo hyvin pienenä, että hänen pitäisi olla toisenlainen, mennä toisten lasten joukkoon ja olla rohkeampi. Lapsi ei kuitenkaan välttämättä saa ohjeita, vahvistusta ja tukea kuinka se tapahtuu.
    Lapsi, joka lähestyy uusia ihmisiä, asioita ja tilanteita varovaisemmin tarvitsee aikaa ja että hänen temperamenttinsa huomioidaan. Aikuisen tulisi edetä lapsen tahdissa ja malttaa antaa lapsen johdatella, eikä edetä pelkästään omien vaatimustensa pohjalta.
    Videolla lastenpsykiatrian erikoislääkäri Merja-Maaria Turunen haastattelee professori Liisa Keltikangas-Järvistä. Video on tuotettu yhteistyössä VauvaSuomi ry:n kanssa.
    #HyväKysymys
    Väestöliiton maksuttomat palvelut pienten lasten vanhemmille löydät osoitteesta: www.hyvakysymys.fi/perhepulma

Komentáře •