Tuntemattoman sotilaan rykmentti
Vložit
- čas přidán 13. 04. 2023
- "Tuntematon sotilas" on meille suomalaisille tuttu kirjana ja elokuvana. Kävin ensimmäisen kerran katsomassa Tuntemattoman sotilaan 1950-luvun lopussa tai vuonna 1960 syyskuussa, en ollut tuolloin vielä koulussa. Menin isäni polkupyörän tarakalla elokuviin Ilomantsin Työväentalolle, yöllä palasimme takaisin kotiin huonokuntoista salotietä ajaen. Kalpean kuun valossa ajelimme pimeässä yössä kohti kotia ja erään suon kohdalla usva oli noussut suon päälle. Tuolloin mielikuvitukseni laukkasi ja koin, että olimme oikeasti Tuntemattoman sotilaan elokuvan maisemissa. Tämä kokemus on jäänyt pysyvänä mieleeni ensimmäiseltä elokuvareissultani.
Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta tunnettu Jalkaväkirykmentti kahdeksan perustettiin 17. kesäkuuta 1941 Joensuun seudulla sijainneen 8. prikaatin pohjalle. Se liitettiin perustamisessa Paavo Talvelan 11. divisioonaan ja määrättiin aluksi siirtymään Kiteelle ja kesäkuun lopussa 1941 Tynkä-Korpiselän Saarivaaraan sekä Tohmajärven Kenraalinkylään. Tällä videolla etenemme Jalkaväkirykmentti kahdeksan miesten mukana jatkosodan taistelupaikoille vanhojen valokuvien ja tarinani avulla.
Tarinani perustuu Jalkaväkirykmentin sotapäiväkirjoista koostamaani lyhyeen Jalkaväkirykmentti kahdeksan sotahistoriikkiin yhdistettynä sodan aikana otettuihin vanhojen ja nyt valokuvankäsittelyjen avulla värittämieni valokuvien avulla.
Otan tähän loppuun erään JR 8 toisen pataljoonan sotilaan kertomuksesta pienen katkelman;
"Valtakunnan raja ylitettiin heinäkuun 5. pnä ja II pataljoona eteni vihollispartioiden kanssa kahakoiden Petäjävaaran ja Suolampien väliselle kukkulalle. Torjuimme kaikki vihollisen iskut Petäjävaarassa. Samaan aikaan ensimmäinen pataljoona ylitti valtakunnanrajan Saarivaaran alueelta ja joutui siellä kiivaaseen taisteluun vihollisen JR 52 joukkojen kanssa. Se taistelu päättyi vasta 7. heinäkuuta 1941 suomalaisten voittoon. Vastassamme Petäjävaarassa ja Saarivaarassa oli vihollisen JR 52 yksi pataljoona ja sen rippeet pakenivat Tsiipakan suuntaan ja sieltä edelleen Tolvajärvelle. Pataljoonamme eteni Petäjävaarasta 8. heinäkuuta Havuvaaralle johtavalle tielle ja siellä tuli ensimmäinen pataljoonamme avuksi. Havuvaaran omistuksesta kävimme kovia taisteluja ja saimme sen haltuumme 10. heinäkuuta. Havuvaaraa oli puolustamassa vihollisen JR 367, joka vetäytyi itään."
JR 8 liitettiin 17.6.1944 seitsemänteen divisioonaan. Rykmentti peräytyi Syvärin takaisilta Juksovanjärven, Särkijärven ja Kiimajärven etulinjasta 18. kesäkuuta Pidman sillan kautta Syvärin pohjoispuolelle. Sieltä rykmentti vetäytyi ensin Latvaan ja sieltä edelleen Kaskanan kautta Pyhäjärven Simanistoon. Vetäytyminen jatkui taistellen Vieljärvelle. Vieljärveltä osa rykmentistä määrättiin 25. kesäkuuta 1944 Suurmäen alueelle viivyttämään Laatokan rantatien suunnassa hyökkääviä venäläisosastoja. Suurmäeltä pataljoonan rippeet peräytyivät taistellen Palalahteen ja sen jälkeen vetäytymistä jatkettiin yhdessä JR 9 pataljoonien kanssa Loimolaan saakka.
#Tuntematonsotilas
#VäinöLinna
#Jalkaväkirykmentti8
#Ylämylly
#Korpiselkä
#Tohmajärvi
#Soanlahti
#Suistamo
#salmi
#Impilahti
#Suojärvi
#Tsalkki
#Veskelys
#Jessoila
#Säämäjärvi
#Prääsä
#pyhäjärvi
#vilaka
#Matroosa
#Petroskoi
#Syväri
#pisi
#Juksova
#Särkijärvi
#Kiimasjärvi
#Pidma
#Latva
#Vieljärvi
#Saarimäki
#Pannila
#Kolatselkä
#Känäselkä
#Loimola
#ilomantsi
#
Hei. Isoisäni taisteli juuri tässä porukassa. Olen tehnyt hieman tutkimusta ja löytänyt mm. sotapäiväkirjasta isoisäni haavoittumisen Loimolassa 1944. Kuitenkin joutui vielä Lapin sotaan. Hieno dokumentti.
Kiitos mielenkiintoisesta videosta. Äitini veli taisteli talvisodassa Uomaan, Pitkärannan Ägläjärven maastossa ja haavoittui Tolvajärvellä joihim menehtyu. Toinen veli On kulkenut tuntemattoan jalanjäljissä ,mennyt Kenraalinkylässä yli rajan Samat kylien nimet vilahtelevat sotapäiväkirjassa .Toisen veljen matka päättyi Kinnasvaarassa
Isoisäni taisteli JR 8 kkk- ampujana
Näin hänen pienen mustakantisen sot.passinsa jossa tämä merkintä oli.
Eipä hän paljon noista puhunut, mutta kun kysyin. Sanoi heitä oli 3 ja vastapuolen tarkka -ampujat ampuivat monta miestä hänen vierestään. Näitä miehiä löytyy kirjasta Äänekosken Veteraani matrikkeli 1939-1945. Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan. Myöskin pappa oli Lapin sodassa Tornio Muonio JR 50.
Kiitos taas tästä 🇫🇮💖🇫🇮
Kiitos. Isäni taisteli II/JR8 koko jatkosodan loppuun saakka. Tosin oli vähän aikaa haavoituneena hoidettavan pois kentältä.
Moi,mikä oli isäsi nimi?
Hattu päästä!
Ikuinen kunnia heille !!
Kiitos tästä. Isäni Yrjö taisteli II P 5.K. lääkintä alikersattina. Jonkin verran sivusin JR 8 kirjassani Setäni Tuuren matka, taisteli samassa 11D. JR50 Kaatui Karjalan kannaksella Kärstilässä 28.6.44
Isäni oli JR8:ssa eversti Autin autonkuljettajana. Paikannimet ovat niin kovin tuttuja isän kertomuksista. Olen myös kouluaikana käynyt haastattelemassa Väinö Linnaa esitelmää varten.
Hienoa nähdä näitä kuvia väritettyinä.
Eemil Edvard Nikkonen taistelulähetti Joensuu,minun ukkini kuului JR8.
Kiitos ukki oli JR.8.ssa samassa porukassa oli myös eräs kirjailia V.Linna.yms..😁 paloaukeelta lähtivät puolustamaan isanmaata🇫🇮
olisiko mahdollista saada kanavalle videota jr7 eli tyrjän rykmentin vaiheista tai edes jostain
JR 7 videon tekeminen on ollut mielessä jo vuoden, mutta tällä hetkellä olen tekemässä sarjaa Rajantakaisista karjalaiskylistä Rajakarjalan ja Laatokan Karjalan alueilta sekä Inkeriläiskylistä Karjalan kannaksen naapurissa. Videon taustatietojen hakeminen kestää aikansa ja myös videoon sopivien valokuvien etsintä ja niiden värittäminen vie oman aikansa. Katsotaan, jos löydän aikaa JR 7 sotapäiväkirjoihin tutustumiseen???
Voi kun on koskettavaa. Isäni haavoittui Syskyjärvellä
Usean JR 8 veteraanin muistoja kanavallamme, tervetuloa!
Olisko Pärmin piruista mitään ohjelmaa?
Ylämylly paloaukee
🇫🇮🫡