Miksu Rissanen - Kokemus vanhoillislestadiolaisuudesta
Vložit
- čas přidán 20. 12. 2021
- Susanna Tervon haastateltavana Miksu Rissanen. Molemmilla on vanhoillislestadiolainen tausta ja he ovat eronneet yhteisöstä. Susanna yli kuusi vuotta sitten ja Miksu parisen vuotta sitten. Sydänkeskeinen keskustelu, jossa rakkaus ja valo päällimmäisinä. Haastattelun sanoma kiteyttää hyvin sen, että turva, rakkaus ja rauha löytyy myös yhteisön ulkopuolelta. Susannaa ja Miksua voi seurata Instagramissa; @susanna_paivikki & @miksuris.
-
Kuvaus & editointi
Meri Paaso, Merilla Photo
@merillaphoto
Itse erosin kyseisestä lahkosta aikoinaan. Kyseinen lahko on harhaoppinen pelastuskysymyksessä. Seuroissa aikoinaan opetettiin, että vain me pelastutaan. Sellainen opetus on raamatun vastainen. Oikeasti kaikki pelastuu, jotka huutaa Jeesusta herraksi. Uskoo Jeesuksen sovitustyön sydämessä ja tunnustaa sen suulla. Raamattu 33/38, Room. 10:9-11.
Mullekin tää oli suurin syy eroamiselle. Vaikkei uskon asioita pitäisi ajatella järjellä, niin onhan se erikoista että vain reilun 100k ihmisen joukko pelastuisi. Lestadiolaisuushan on alun perin syntynyt kitkemään Lapin alkoholismia. Raamatussa ei tietääkseni kielletä alkoholin juomista, mutta juopumista ei nähdä sopivana. Sikäli nollatoleranssi alkoholia kohtaan on erikoista. Muuten itseäni korpeaa se, että tuon liikkeen oppi on hyvin elämää rajoittavaa. Millainen Jumala haluaa ihmisten joutuvan kieltäytymään monista elämän osa-alueista, jotka ovat enemmistölle itsestäänselvä nautinto?
@@clickmick9920 Niin heillä on niitä omia sääntöjä joiden puitteissa pitäisi toimia, että täyttää uskovan tunnusmerkit. Tämäkin riippuu missä paikkakunnalla asuu. Esim. Mikkelissä aikoinaan oli kaikki mahdolliset rajoitukset. Liiallinen urheilukin katsottiin uskon kieltämiseksi.
Paavali ainakin kehottaa käyttämään vähän viiniä vatsavaivoihin. Itse käytin nuorempana alkoholia, mutta lopetin jo kauan sitten. En minä sillonkaan kovin paljoa käyttänyt. Nykyään ei tee yhtään edes mieli. Parempi pitää pää selvänä tulevina kovina aikoina.
Itse vanhoillislestadiolaisuuden tai sen herätysliikkeen ei ajatella olevan pelastava asia. Taivaaseen ajatellaan pääsevän ns. sydämestään uskovat ihmiset ja vain Jumala tietää keitä he ovat. Ihminen ei voi määrittää tai tietää ketkä pääsevät taivaaseen, se on yksin Jumalan käsissä. Vanhoillislestadiolaisen liikkeen sisällä olevia yhdistää kuiten usko, jolla ajatellaan päästävän taivaaseen. Tähän haluan myös itse uskoa ja luottaa.❤
Hyvä haastattelu :) Ihan uutta tietoa lestadiolaisuudesta.
Kiva, että avasi! Muutama video tullut lisää, jos kiinnostaa syvemminkin päästä sukeltamaan aiheeseen 🙌😊
Moi! Olen itse vanhoillislestadiolainen nuori ja koen uskon tärkeimpänä asiana elämässäni. Usko ja luottamus Jumalaan on minulle merkittävin asia, joka antaa voimia ja tuo turvaa.
Vaikka tässä puhutaan siitä, kuinka nuoret ovat nykyisin vähemmän ns. sisällä uskossa, olen itse kokenut, että monet nuoret kokevat yhä minun tavoin uskon tärkeimpänä asiana elämässään. Ehkä nuoret, jotka eivät näin koe ovat useammin enemmän esillä.
Uskon puhutaan omakohtaistuvan lapsuudessa/nuoruudessa. Aletaan ajatella uskon asioita itse ja kokea usko tärkeänä ja säilyttämisen arvoisena itselle. Osa nuorista kokee tässä vaiheessa kuitenkin erkaantuvansa uskosta. Heillä voi olla vaikkapa kysymyksiä, joihin eivät koe saavansa vastauksia tai asioita, joiden tarkoituksia he eivät ymmärrä. Osa kokee, että heidän syntinsä ovat liian suuria anteeksi annettaviksi, vaikka näin ei todellisuudessa ole. Syitä on kuitenkin monia ja ne ovat jokaisella henkilökohtaisia.
Tuli tunne katsellessa, että jotain voisi sanoa. Tarkoituksena ei ole loukata tai vähätellä kenenkään kokemuksia.
Jos joku muu uskovainen kokee, että nyt menee pieleen nää selitykset nii tulkaa korjaamaan😁
Olen onnellinen, että löysin 13 vuotiaana vanhoillislestadiolaiset. Sain hyvän elämän. Nyt kohta kuusikymppisenä näen miten monesta pahasta asiasta säästyi. Ja vaikeudet mm. voimakkaiden kipujen kanssa, olen kestänyt juuri uskon kautta.
Sain neljä ihanaa lasta. Myöhemmin tuli tapaturmia ym vaikeita asioita.
Olen elänyt vapaana monesta asiasta. Ja se rauha, mikä laskeutuu kun tietää, että ei ole mitään pelättävää.
Moni luulee, että uskoa pitää suorittaa. Ei tarvitse. Armosta uskotaan ja kun tulee syntiä, saa uskoa anteeksi.
Miksi ei tehdä ohjelmia heistä, jotka ovat eläneet lapsuuden ei lestaadiolaisissa perheissä ja miten elämä muuttui kun halusi uskoa ja olla vanhoillis lestaadiolainen.
Hienoa kuulla! Ja loistava idea videon aiheeksi 😊
Uskon päämäärä on tuonpuoleisessa.
Itse työstäny viimeaikoina paljon omia tunteita ja tämä avasi mulle paljon. Tuli iha tippa linssii. Oon niin äärettömän kiitolline tästä ja kaikesta😭❤️
Ihana kuulla 🙌🥰
Tähän alkuun haluan mainita että, vanhoillislestadiolaisuus ei ole usko vaan herätysliikkeen nimi. Vanhoillislestadiolaisia kuitenkin yhdistää elävä usko
Uskonnon tuomista traumoista puhuttaessa kannattaa ottaa huomioon, että kokemukset eivät liity varsinaisesti itse uskoon. Niin kuin muutenkin maailmassa myös ns. vanhoillislestadiolaisuuden sisällä on kaikenlaisia ihmisiä omine persoonallisuuden piirteineen, kokemuksineen jne. Olemme samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin vikoinemme ja virheinemme. Joku siis saattaa esimerkiksi käyttää asemaansa väärin, kohdella toisia huonosti tai opettaa omiin uskomuksiinsa perustuen. Samoin myös jotkut ihmiset kokevat esimerkiksi seuroissa puhutut asiat eri tavoin. Joku voi kokea asiat loukkauksina ja syytöksinä, joku toinen taas uskoa lisäävinä, rohkaisevina ja voimaa tuovina asioina.
Jokaisella uskovaisella on kiusauksia, asioita jotka houkuttavat syntiin. Monet kiusaukset myös johtavat syntiin ja ne saa uskoa anteeksi "Jeesuksen nimessä ja veressä" toisen uskovaisen ihmisen kautta. Osa ns. paatuu eli turtuu kuitenkin syntiin, joilloin hän ei koe asioita enää synniksi tai synneiksi sanottavat asiat tuntuvat itsestä epäoikeudenmukaisilta tai jotain vastaavaa, tällöin uskonnon voidaan koeta satuttavan. Myös pitkälliset kamppailut ja pohdinnat uskonasioden kanssa voivat tuntua traumatisoivilta.
En tiedä saako tästä mitään selvää, mutta kysykää ihmeessä, jos jotain tulee mieleen.👍🏻 Kannustan myös juttelemaan jonkun uskovaisen kanssa, jos uskonasiat mietityttää, olet sitten uskossa tai et. ☺️
sain lapin energiaa tänään itseasiassa
loistava haastattelu! ite käyn vähä samantyyppisiä asioita, tosin erilaisista lähtökohdista. paljon valoa ja rakkautta teille.
Kiitos, samoin sulle 🙌🥰
Mielenkiintoista, kyllähän uskon pitääkin olla omakohtaista, ei kenenkään ulkopäin tuomaa.
Koen että nykyään ei lapset ole niin vahvasti siinä vanhempien mukana välttämättä, ei niin tiiviisti kuin ennen. Esim.itse olin paljon lapsena vanhempien kanssa srkssa, helluntai, ja itse olen valinnut ja kokenut vahvasti saman uskon, toki pohtien ja henkilökohtaista miettien. Lapsille voi helposti jäädä traumoja esim. helvetistä, meillä asia josta paljon puhutaan ylöstempaus.
Nykyään esim.lapsityössä kiinnitetään tähän enemmän huomiota lapsen kehityksen mukaan.
Itse olen kokenut hyvänä että minulla ystäviä myös muista taustoista, kuin vain tietyissä ympyröissä olla koko ajan, ystäviä voi olla eri taustoista ja uskosta huolimatta.
Kiitos, ihanaa pohdintaa ja kiva kuulla sun kokemusta 🙌❤
Kiitos❤
Ihana haastattelu. Itse lähden yhteisöstä pois 8.9.2020. Vieläkin käyn läpi helvetin pelkoa . Sain lähdön jälkeen tukea ihanalta työkaverilta joka käynyt samaa läpi kun mä. Myös vanhempani tuki mua koska ei ole koskaan siellä yhteisössä ollut.
Ihana, kiitos 🥰 On kyl tärkee että oot saanut tukea! Mulla itellä helvetinpelon rippeetkin katosi tänä keväänä kun kuuntelin Keskusteluja Jumalan kanssa 3 kirjan sarjan, voin suositella muutenkin, avaa niin paljon rakkaudellista ymmärrystä elämästä ja sen ihmeellisyydestä ❤️
Helvetti ja Taivas ovat maanpäällä ja elämän tarkoitus rakentaa joko toinen näistä kahdesta. Jos mitään ei tee on tuomittu unholaan.
Tää kertoo aika paljon yhteiskunnan asenteesta uskovaisia kohtaan. On oletus siitä, että uskonnosta jää traumat. se porukka, jolle ne traumat jää, on pieni ja äänekäs porukka. jos ei ole traumoja, ei koe tarvetta korostaa menneisyyttä uskonnon kanssa.
On todella tärkeää puhua siitä, jos niitä traumoja jää. Kaikille ei jää ja olen onnellinen jokaisen sellaisen puolesta. Olen kuitenkin täysin eri mieltä siitä, että traumatisoitunut joukko olisi pieni, se on valitettavan iso ja tiedän sen, koska olen puhunut kymmenien entisten lestadiolaisten, esikoislestadiolaisten ja jehovantodistajien kanssa, sekä uskontojen uhrit ry:n kanssa. Valitettavaa, jos tämän joukon kokemuksia täytyisi jotenkin väheksyä ja halveksia, he on ansainneet tulla kuulluksi ja myös autetuksi traumojensa kanssa.
Miksu ei oo tän perusteella ollu kovin syvällä uskossa ikinä, kuulostaa enemmän tollaselta "tapalestadiolaiselta" - ja sehän on ihan ok! Ei ainakaan ole jäänyt niin suuria traumoja
lisäksi aina puhutaan siitä, että miten tämä porukka voi olla ainut, joka pelastuu. miten ikinä ei puhuta niistä, jotka ovat eläneet meitä ennen. kaikki ne ihmiset tuhansia vuosia on kuuluneet samaan pelastuvaan joukkoon. toiseksi itse en halua asettua Jumalan paikalle ja määritellä kuka pelastuu tai kuka ei. tärkeintä on sillä, että minä itse pelastun.
Ei me todellakaan määritellä kuka pelastuu ja kuka ei. Jumala sen tekee.
Söpö juontaja
Kuulostaa siltä, että kääntyy vielä takasin, aika pinnallista vaan "vapaus"...ei sekään kaikkeen riitä. Haastattelija ei kovin kaksinen itsekkään..
Kiitos kommentista! Elämäni ensimmäinen haastattelu, niin ei kannata lähtee ammattilaisiin vertaamaan. 😁 Haastattelu antaa toki hyvin typistetyn kuvan koko aiheesta.
Huhhuh, uskallan väittää että tää on yksilö- eikä sukupolvikohtasta, ettei tiedä mihin uskoo tai sitä, että sielulla ja pelastumisella on tekemistä uskon kanssa. Ainakin toivon että tää vieras jää ainooksi, joka kuvittelee et uskomisessa on kyse musiikin ja vapauden vastakkainasettelusta… musiikki on vain yksi uskon tuomista tavoista, josta voisi jo luopua, etenkin, jos se tolleen karkottaa ihmisiä maailmaan. Toisaalta, jos joku musiikin takia kieltää uskon, on uskomisen pointti mennyt sen verran ohi et ehkä niin on hänen kohdalla tarkotuskin - raukka se, joka ei ymmärrä. Haastattelu oli hyvä ja video olisi ollut super, jos olisi syntynyt keskustelua esim siitä helvetin pelosta, mihin vieras ei osannut nyt yhtyä kun ei helvetistä oikein tiennyt.
Kiitos kommentista, tämä haastattelu oli nuoren miehen näkökulmasta ilman sitä perinteistä pelkomaailmaa, minusta supertärkeä ja erityisesti tän ajan nuorille osuva. On erikseen ne haastattelut, joissa puhutaan syvemmistä traumoista ja niiden jättämistä jäljistä. ❤🙌
Helluntailaisena kummallinen veto eihän musiikki sinällään oo syntiä. Tais olla jotku. Muut jutut jotka uskossa ei oikein luontunut 🤔
@@ailakultalahti6503 lestadiolaisuudessa on melko selkeät raamit sille minkälaisen musiikin kuunteleminen on sopivaa. Eri ihmisille eri asiat voi olla niitä kynnyskysymyksiä uskonnoissa.
@@AlbatAliasRossi ä
Palaa kotiin älä mene enää kauemmas.