OSA8 - Miten traumoja voidaan hoitaa?
Vložit
- čas přidán 6. 09. 2024
- OSA8 - Miten traumoja voidaan hoitaa?
Tämä osa lisää tietoisuutta siitä, miten kehon jatkuvasta pelkoreaktiosta, ehdollistuneesta ajattelusta, addiktioista ja rakkaudettomuuden traumoista voi eheytyä. Traumojen hoitaminen vaatii jatkuvaa kehollista kohtaamista ja sinnikästä harjoittelua, jonka keskiössä ovat autonomisen hermoston tilan sekä triggereiden tunnistaminen. Meidän on alettava huoltamaan kehomieltämme tavalla, joka ei enää perustu ainoastaan ajatteluumme. Traumojen hoitamisessa on myös käsiteltävä traumatilanteita, jotta me saamme mahdollisuuden vapautua omista ehdollistumistamme tunnetasolla.
Jakso on sarjan viimeinen.
Lämmin kiitos kaikille katsojille!
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kehosta kadonneet: Traumassa erillistyneen kehomielen palautuminen
Meistä jokainen on jossain määrin traumatisoitunut. Väite palautuu siihen, että jo varhaisissa kiintymyssuhteissamme olemme jääneet vaille tunteidemme hyväksymistä. Kun olemme olleet häpeissämme, iloisia, pelokkaita, surullisia tai vihaisia, tunteemme on saatettu ohittaa, mitätöidä tai selittää pois. Jos tunteidemme ohittaminen liittyy vielä johonkin hetkellisesti sietokykymme ylittävään tilanteeseen, on tämä meille aina traumaattinen kokemus. Alamme lopulta epäillä tunteidemme oikeanlaisuutta, jos niitä ei ole vahvistettu myötätunnolla ”oikeiksi”. Me eroamme rakkaudesta ja alamme suhtautua pelkoon ja häpeään ehdollistuneen minäkäsityksemme kautta maailmaan. Meistä moni kärsii tunteiden, impulssien, tarkkaavaisuuden ja kognitiivisten toimintojen säätelyn häiriötilasta, eikä ole tullut nähdyksi diagnoosikeskeisessä järjestelmässämme. Kehomielemme katkennut yhteys näkyy meissä pelkoina, häpeänä, syyllisyytenä, autoimmuuniseurauksina, henkisinä ja fyysisinä kipuina, mielen ahdistustiloina ja pahimmillaan elämän halun menettämisenä.
Me onnistumme palaamaan rakkauteen ja rauhaan, jos saamme aivojen, mielen ja kehon tuntemukset yhdistymään tietoisen läsnäolon vaikutuspiirissä. Matka kehomielen eheytymisessä kulkee alhaalta ylös, minkä aikana me alamme tietoisesti helpottamaan kehossamme olevaa pelkoreaktiota. Matka kulkee myös ylhäältä alas, missä me vahvistamme itseämme terveemmillä ihmissuhteilla. Oman toimijuutemme voimanlähde on lopulta tietoisuus sisäisestä ja ulkoisesta tilastamme. Mitä paremmin me olemme tietoisia itsestämme eli kehomielestämme, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on hallita omaa elämäämme. Sen tietäminen mitä tunnemme, on askel siihen miksi tunnemme. Jos me tiedostamme ulkoisen ja sisäisen ympäristön turvallisuuden ja turvattomuuden jatkuvat tunnevaihtelut kehomielessämme, meillä on mahdollisuus toimia vuorovaikutustilanteissa myötätuntoisesti; itseämme ja toisia kohtaan.
Kiitos sarjasta ❤
asian ytimessä olet! Kiitos ❤
Kiitos, eteenpäin jaettu ahkerasti, mies paikallaan. Iso KIITOS.
Teet uskomattoman arvokasta työtä♥️
❤kiitos..
Ole hyvä ❤️
Kiitos sarjasta
Ole hyvä ihana ❤️
Hei hienoja ja tärkeitä asioita tuot esille Jussi. Jäin pohtimaan tuota mainintaasi " en usko monien vuosien terapiaan". Kerrotko vähän tarkemmin mitä tarkoitat? Itse ajattelen, että sen lisäksi että opimme kuten sanoit itse hoitamaan itseämme, usein tarvitsemme myös korvaavia kokemuksia terveeltä aikuiselta ihmiseltä. Nähdyksi ja kuulluksi tulemista ja tunteidemme validoimista. Ja kokemusta ettei tarvitse pärjätä yksin. Usein siihen tarvitaan pidempi yhteinen matka ja useita toistoja. Voisiko terapiasuhde olla sellainen turvallinen kokemus?
Moi Minttu! Kiitos viestistä ja kysymyksestä. Uskon, että terapian tai valmennuksen pitäisi jatkuvasti ”ohjata” ihmistä itsenäistymiseen, eikä toimia ainoastaan tilan pitäjänä.
Terapian tai valmennuksen tarkoitus on mielestäni tukea ihmistä hetkellisesti vaikeissa elämäntilanteissa ja antaa riittävät työkalut itsemme rakastamiseen ja terveempien ihmissuhteiden luomiseen.
Minun mielestäni terapia- tai valmennussuhteen ei kuulu korvata tervettä suhdetta itseemme tai terveitä ihmissuhteita tai olla ainoa paikka, jossa voimme olla totta.
Elämä tapahtuu jatkuvasti ympärillämme ja meillä tulisi olla keinot liittyä siihen autonomisesti.
En missään tapauksessa puhua terapia - tai valmennusta vastaan. Tietenkään. Silloinhan sahaisin omaa oksaani. Puhun toimivien työkalujen antamisesta, jotta jokaisella meillä olisi mahdollisuus määritellä oman elämämme tarkoitus ja arvot, omalla tavallamme.
Joillakin tämä itsenäistymisen vaihe kestää kauemmin, jotkut löytävät oman tapansa elää nopeammin. Minun tehtävänä omassa valmennuksessani on jatkuvasti kannustaa omien päätösten tekemiseen, rajojen asettamisen, keholliseen kohtaamiseen ja totuudelliseen kommunikaatioon. Niiden työkalujen käyttöön ottamista me harjoittelemme totuudellisessa ja turvallisessa vuorovaikutustilanteessa, joka ohjaa oman elämäntarkoituksen löytämiseen ❤️
Osasinkohan minä vastata riittävällä tavalla sinun kysymykseesi?
Terv, Jussi
@@filiusfila Kiitos Jussi tarkennuksesta. Hyvin osasit vastata. Nyt ei jää väärää kuvaa :) Juuri noin mäkin ajattelen. Tässäkin päteneee vanha tuttu " sekä, että" sen sijaan että olisi " joko tai" ajattelu.