Mitä KUULUU LOHELLE ennen kauden 2024 alkua? | Peltsi Simossa
Vložit
- čas přidán 16. 05. 2024
- Tässä videossa pureudumme Simojoen lohen kutuun ja sen merkitykseen. Seuraamme lokakuun ensimmäistä viikkoa, jolloin lohet lisääntyvät tässä kauniissa jokimaisemassa.
Vesi on sateisen syksyn jäljiltä korkealla ja lohilla on runsaasti tilaa kutea, mutta korkea vesi asettaa myös omat haasteensa. Kuuntelemme asiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia lohen kutuun liittyvistä aiheista. Mukana ovat Marko Kangas Ely-keskukselta, Jenni Prokkola Lukesta, Tapani Kuusela Simojoen nousulohi ry:stä ja kunnanjohtaja Vivi Marttila.
Marko Kangas kertoo nykyisestä tilanteesta joella ja selittää, miten lohet valitsevat kutupaikkansa ja mitkä tekijät vaikuttavat kudun käynnistymiseen.
Tapani ja Marko käsittelevät paikallisten yhteisöjen ja viranomaisten roolia lohen kutemisen suojelemisessa ja edistämisessä sekä käynnissä olevia yhteistyöhankkeita.
Jenni Prokkola kertoo lohien kutemisen ja poikastiheyksien seurantatavoista Simojoella ja selittää, onko lohien tilanteessa havaittu muutoksia viime vuosina ja miten ilmastonmuutos on niihin vaikuttanut.
Hän myös käsittelee veden lämpötilan ja hapen määrän merkitystä lohille sekä nopeiden vedenkorkeuden muutosten vaikutuksia. Lisäksi hän jakaa tutkimustuloksia Simojoen lohikannan tilasta ja kestävyydestä sekä selittää, mitä tiedetään merivuosien määrän vaihtelusta.
Kuvia käyttöön on antanut Lukelta eläköitynyt Erkki Jokikokko. Hän on Simojoen lohentutkimuksen konkari monen vuosikymmenen ajalta. Kiitos!
Lisätietoa Simojoen kalastuksesta: simojoki.com/
Jos sinulla on kysyttävää lohien elämästä Simojoella, jätä kommentti videon alalaitaan. Kiitos kun katsoit ja nähdään seuraavassa videossa! - Jak na to + styl
113 cm lohi noussut tällä viikolla (viikko 21)! Viime vuonna viikkoa ennen juhannusta saatiin 18,4 kg lohi ja se oli pituudeltaan 122 cm. Simojoki on suurien lohien joki!
Hieno tietopaketti ! Kiitos Peltsi ! Paras keino vanhojen ojitusaluiden ennallistamiseen on, etta annetaan ojien umpeutua omia aikojaan. Ojien tukkiminen tuo humusta Simojokeen. Taas kaivureita vanhoissa hommissaan ...
Suomessa oli 25 lohi- ja 50 meritaimen jokea...oli syytä olla ylpeä...
Jep. Oulujoki oli euroopan parhaimpia
Tais kemijoki olla parempi
Vesiensuojelutöitä tehdään valuma-alueilla. Työtä on vaan aivan valtavasti ja hankkeet ovat työläitä saada koottua. Tuo jutussa mainittu Jänisperän kosteikko on Metsäkeskuksen hankkeita ja vastaavia on työn alla useita. Kosteikot ovat parhaita vesiensuojelurakenteita ja yhdessä niiden ja soiden ennallistamisehankkeiden kanssa voidaan veden laatuun ja äärivirtaamiin vaikuttaa. Ei muuta kuin kaikki innolla tekemään töitä vesistöjen parhaaksi. Kiitos Peltsille tästä hyvästä jutusta.
Jes peltzi is back🎉🎉🎉
Kuin pitkälle lohi nousee Simojoessa? Missä asti vielä jotain realistisia toiveita saada lohi siiman päähän?
Portimojärven alapuolinen alue on pääasiallinen kohde nousijoille. Joitakin lohia nousee jopa Simojärvelle asti. Ensimmäiset suurimmat 10 koskea ovat parhaimpia. Kalastettavaa aluetta on 60 km matkalla. Täältä näkee tiedot jokaisesta koskesta: simojoki.com/ -Mika
moi minkä verran simojoki tuottaa kalastulupa tuloja vudessa ,, kenellle rahat menevät ja miten rahat käytetään
Simojoen Nousulohi ry vastaa, että lupatulot käytetään seuraavasti:
Lupatuloilla katetaan laavujen huollot (laavu, tulipaikka, polttopuuhuolto, Wc-huolto ja jätehuolto) kymmenen Simojoki.com sivustolla olevan "parhaat kalastuspaikat" osalta. Samoin opasteet ja parkkipaikkojen ja teiden huolto kuuluvat kustannuksia aiheuttaviin kuluihin. Tänä kesänä rakennetaan uusi laavu, tulipaikka, liiteri ja wc Mötyskosken alueelle.
Lisäksi lupatuloilla katetaan kalastuksen valvontaa ja tiedotusta sekä hallinto. Metsähallitus myy luvat Erälupien kautta ja Simojoen Nousulohi ry vastaa käytännön järjestelyistä joella.
Lupatulojen suuruudesta minulla ei ole vielä tietoa, mutta laitan sen tänne, kun saan sen. -Mika
Onko käymisen arvoinen paikka oikeasti että vois saada hyvän kokosen kalan itse käynyt Tenolla ja Muoniossa eikä vielä tärpännyt.
Simojoki on kuuluisa siitä, että sinne nousee isoja lohia. Alkukausi on yleensä hyvä, koska kirkkaat juuri jokeen nousseet kalat ovat aktiivisia. Tarkoittaa aikaa kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkuun.
Kalastuspaikkana Simojoki on juuri sopiva koon puolesta. Se ei ole liian iso ja rannalta on helppo kalastaa. Koskia on paljon.
Jos et ole nähnyt tätä videota, käy katsomassa. Kerrotaan paikoista ja vieheistä sekä saadaan iso lohi. Lohikalassa Simojoella
czcams.com/video/X4IzPEEC5KM/video.html -Mika
Ite kulkenu tuolla varmaan reilun kymmenen vuotta. Yks kala ylös, yks karkuutus ja muuan tärppi. Ei se mitään tykitystä tuolla ole..😀
@@Meffa87 Tossa kohtaa taitaa olla kalastajassa vika😅😅 Ikinä en oo missää erityisen kovalla/isolla käyny ja silti repiny tost lähimmäst vastaavasta 15-20 lohta 6-8 vuoden aikana
Niin ehdottiko tämä asiantuntija juuri Simojärven säännöstelyä ratkaisuksi virtaaman takaamiseksi?
Tämän asian Marko nosti esiin. Talvella vesi menee niin vähiin, että sen vuoksi poikasten epäillään selviävän kehnosti. Syksyllä tulvaveteen kudettu mäti jää myös kuiville, kun joen pinta laskee talvella. -Mika
Onko tuo hinnoittelu lupaa kohden kohdillaan mietin. Niit haukia saa kyl muualtakin🤔
Yhtenäisluvan hinta on 120 euroa vuodessa tai 25 eur / vrk. Viikko 90 euroa. Ei taida Suomessa päästä muualle ainakaan paljon edullisemmin… Jos haluaa lohta kalastaa joessa, joka ei ole padottu, vaihtoehtoja on kaksi eli Simojoki tai Tornionjoki. Simo on paljon pienempi ja helpommin hallittava. -Mika
Mihin asti ranuan kunnassa nousee lohi. Mihin koskille täälläpäin kannattaisi suunnata
Lohi nousee aina Simojärveen asti, mutta vain marginaalisia määriä. Eniten lohta kymmenessä ekassa koskessa. Näkyy Simojoki.com sivulla. -Mika
ei ikinä sanaakaan merimetsoista..satapäiset laumat odottaa jokisuistoissa vaelluskaloja ovat selkeästi oppineet siihen
Merimetso ei kyllä pelkillä lohenpoikasilla selviäisi hengissä. Enemmän se syö muuta kalaa. Varmasti linnut ja petokalat saalistavat lohikalojakin, mutta se ei ole ratkaisu tuhota kaikkia mahdollisia muita luontokappaleita tieltä. Menee koko luonnontasapaino raiteiltaan. Hylkeitähän metsästetään jonkin verran - en ole varma saako merimetsoja joissain päin Suomea hätyytellä. Paremmin tietävät kertokoon.
Kalastuksen nimissä Suomessa on onnistuttu hävittämään lajeja melkein kokonaan. Esimerkiksi saukot tapettiin yhdessä vaiheessa, koska niiden epäiltiin vievän kalastajilta saalista. Hassuinta on se, että meriharakka, tuo rantojen porkkananokka, joutui vainon kohteeksi, koska sen piippaavan äänen arveltiin pelottavan kalat kalastajien pyydysten läheltä. 🤠 -Mika
@@KalastusKanava luonto tasapaino raiteiltaan ...tulokas laji kyllä pitää säädellä kantaa niinkuin muissakin lajeissa toivottavasti järki voittaa ja saadaan metsästyslupa merimetsoille.kannattaa muuten tutkijoidenkin oikeen käydä merellä katsomassa mitä tuhoa ne linnut siellä aiheuttaa.otettas ny taas vaikka ruattista mallia
Joka ainoa metsäoja umpeen!
Niin tai valuma-altaat ennnen jokea nii kerkeäis humus laskeutua ennen jokea.
Hauet syö jokisuulla lohenpoikasia.
Haukia on aina ollut, ne kuuluvat ekosysteemiin. Kyllä se ihminen ihan itte ne lohikannat on pilannut.
Aikoinaan oli siellä joki suussa keväällä kalastuskilpailut rosvot kuriin😂
Niin on tänäkin vuonna, jokisuulla on satoja haukia.
Syitähän on monia, merellä ylipyyntiä ja ei moni varmaan joessa enää haukia pyydä. Iijoessa sama juttu, haukikantoja ei veroteta kuten ahvenkantoja. Suurin syy joku ulkomaalainen valtio, silakan vähäisyys, onhan näitä.
Hauet syö varmasti lohen poikasia. Myös isot ahvenet. Samoin linnut ja hylkeet. Näitä on aina ollut ja lohet ovat silti pärjänneet. Muutokset ympäristössä ovat ihmisen tekemiä ja niitä pitäisi tarkastella & korjata. -Mika
On kyllä taas niin vihreä ohjelma kuin olla ja voi, no mitäpä muuta voi odottaa kun on saatu peltsi " kasvoiksi"😂 ei tämä maailma pyöri pelkän kalastuksen ehdoilla, vois joskus kysyä myös paikallisten maaseutuyrittäjien mielipiteitä. Ja tuo nykyinen c&r kalastus tulee tuhoamaan loputkin tämän maan jokikaloista. Jo 100 vuotta sitten on kalastettu kotitarpeisiin ja hyvin riittänyt kalaa, mikä siinä nykyään sitten mättää, no nimenomaan tuo, että tullaan joelle kalaan ja päästellään niitä jopa mitallisia pois. Ne ensiksi on jo väsytetty ihan loppuun ja sitten revitään uistin kiduksista irti, mutta onneksi ollaan niin vihreitä että päästetään kala takaisin kitumaan jokeen, ei ole ihme että ei kalakanta lisäänny.
Vihreitä ohjelmia tarvitaan vieläkin enemmän, jotta ihmiset ymmärtäisivät, että edelleen vapaina virtaavista vesistä kannattaa pitää huolta. Simojoki on ainoa jäljellä oleva Suomen oma lohijoki. Sitä kehittämällä on mahdollisuus vaikka mihin.
Maaseutuyrittäjiä ovat joen äärellä olevat matkailuyritykset myös. Jos jotain lohi hyödyttää, niin niitä. Puhumattakaan paikallisista kalastusharrastajista.
Kalojen vapauttaminen on yksi osa kalastuksen säätelyä. Maailmalla se on ehto monessa paikassa, jotta kalastusta voi ylipäätään harjoittaa. Lähin esimerkki Norjassa. Tai Kanadassa tai Islannissa.
Voit ottaa tietyn kokoisen kalan tai ei ollenkaan, jos jokeen ei ole noussut tarpeeksi lohia. Näin se hoidetaan maissa, jotka ovat edelläkävijöitä kalastuksen säätelyssä. -Mika