Luku 6: Korttitalo hajoaa. "Ainahan sää pakan tarkastat." Alkuteos: Suomenselkä. 2019. Kirjoittanut ja lukenut: Janne Marleh. Kiitokset kommentista: Eikka T!
Vaikka lukisit puhelinluetteloa, se kuulostaisi hyvältä. Pidän kovasti työn alla olevasta romaanistasi. Kun luet Leilan sanomisia, olet ihan huippu! Miten voit muistaakin aina samalla tavalla esittää! Ja se kirjan murre on ihanaa. Kiitos kovasti. Kiroilu ei ole kivaa kuuneltavaa, mutta kaipa se on ollut siihen maailman aikaan tavallista.
Kiitos! Olen kirjoittanut sellaista tekstiä, jota on hauska lukea ääneen, hyvä jos kelpaa. Puhelinluettelon lukemisesta on joku ennenkin maininnut. Ehkä otan vielä vanhan luettelon käteeni ja annan palaa ;)
Ehdinkin jo odottaa tätä jaksoa. Villellä on nyt tavattomasti epäonnea matkassa. Paras ystävän osoittautui petturiksi, eno on mystisesti kadonnut, melkein kaikki tuntuvat asettuvan oppositioon häntä vastaan, keneltäkään ei heru apua, isän kuolema on suuri arvoitus johon sisältyy jotain pahaa. Yksityiselämäkin on pielessä: entisen tyttöystävän kanssa homma ei etene ollenkaan koska aina kun jompi kumpi yrittää lähestyä, toinen pakenee tai torjuu. No, Ville on pian siinä pisteessä ettei ole muuta suuntaa kuin ylöspäin. Huomaan että olen pahasti erehtynyt, kun yhdessä pitkässä kommentissani päättelin että Leinon veljekset eivät ole pahoja vaan lähinnä keskenkasvuisiksi jääneitä hölmöjä. Kyllä he ovat ilkeitä, sen lisäksi että ovat tyhmiä. Potentiaalisia koulukiusaajia. Taitaa koko Leinon perhe äitiä myöten olla varsinaisia roistoja, ja pääpiru on tietenkin itse perheenisä. Koska kyseessä on dekkari, olen iloinen jos olen lukijana ensin osunut harhaan, koska se juuri tekee lukemisen (tai tässä tapauksessa kuuntelemisen) jännittäväksi ettei etukäteen arvaa miten juttu etenee, tai arvaa väärin. Haluan yhä vähemmän vaikuttaa tarinan kulkuun, koska sinulla näyttäisi olevan juoni valmiina mielessäsi. Ajan kanssa selviää kuka yritti pelotella VIllea ammuskelulla (vaikka ilmeisesti ei tosissaan yritänyt ampua?) ja miksi. Epäilen että Leinon veljekset olivat taas asialla, tai sitten Lindfors. Pieni ykistyiskohta: tässä jaksossa Villeä pyydettiin saunaan. Olinkin muuten aikeissa seuraavaksi kysyä, eikö Ville kymmenen Amerikan vuoden jälkeen todellakaan halua päästä saunaan. Kymmenen vuden oleskelun jälkeen luulisi että Suomessa haluaa mm. päästä saunaan ja syömään suomalaista ruokaa, kuten ruisleipää, silliä ja suolakurkkua. Ville kuitenkaan ei ole Suomeen tultuaan kertaakaan käynyt saunassa vaikka se tarjouduttiin lämmittämään hänelle. No, Ville siis kuuluu siihen pieneen suomalaisvähemmistöön joka ei pidä saunasta - ihan uskottavaa eikä tarinan kannalta lopulta mitenkään olennaista. Se mikä minua tässä kirjassa hiukan kummastuttaa on, ettei kukaan Suomenselän asukkaista ole kiinnostunut kuulemaan millaista Amerikassa oli. 1950-luvulla ei mantereelta toiselle matkustaminen ollut ollenkaan tavallista. Kun äitini 1940-luvun lopussa kävi Amerikassa, hänellä ei kotiin palattuaan ollut hetken rauhaa kun kaikki tutut ja tutuntutut olivat vaatimassa häneltä yksityiskohtaisia matkaselostuksia. Vielä niin myöhään kuin 1960-luvun alussa eräällä pikkupaikkakunnalla oli suoranainen sensaatio, kun erään tuttavani isä lähti viikoksi Roomaan. Häntä haastateltiin jopa paikallislehteen sen matkan vuoksi. Mutta Suomenselällä kukaan ei kysy Villeltä mitään! Eikä Amerikassa oleskelua ja sitä mitä Villelle siellä tapahtui ole vielä juurikaan käsitelty. Ehkä senkin aika tulee myöhemmin. Samoin kuin selviää syy sille että hän joutui lähtemään. Siitähän annetaan jo selviä viitteitä (asekätkentäjuttu) , mutta toivon että kirjassa jossain vaiheessa kerrotaan mitä Suomenselällä tarkkaan ottaen tapahtui. Oliko Ville mukana asekätkentäjutussa joko suoraan tai välillisesti?
Vaikka lukisit puhelinluetteloa, se kuulostaisi hyvältä. Pidän kovasti työn alla olevasta romaanistasi. Kun luet Leilan sanomisia, olet ihan huippu! Miten voit muistaakin aina samalla tavalla esittää! Ja se kirjan murre on ihanaa. Kiitos kovasti. Kiroilu ei ole kivaa kuuneltavaa, mutta kaipa se on ollut siihen maailman aikaan tavallista.
Kiitos! Olen kirjoittanut sellaista tekstiä, jota on hauska lukea ääneen, hyvä jos kelpaa. Puhelinluettelon lukemisesta on joku ennenkin maininnut. Ehkä otan vielä vanhan luettelon käteeni ja annan palaa ;)
Ehdinkin jo odottaa tätä jaksoa. Villellä on nyt tavattomasti epäonnea matkassa. Paras ystävän osoittautui petturiksi, eno on mystisesti kadonnut, melkein kaikki tuntuvat asettuvan oppositioon häntä vastaan, keneltäkään ei heru apua, isän kuolema on suuri arvoitus johon sisältyy jotain pahaa. Yksityiselämäkin on pielessä: entisen tyttöystävän kanssa homma ei etene ollenkaan koska aina kun jompi kumpi yrittää lähestyä, toinen pakenee tai torjuu. No, Ville on pian siinä pisteessä ettei ole muuta suuntaa kuin ylöspäin. Huomaan että olen pahasti erehtynyt, kun yhdessä pitkässä kommentissani päättelin että Leinon veljekset eivät ole pahoja vaan lähinnä keskenkasvuisiksi jääneitä hölmöjä. Kyllä he ovat ilkeitä, sen lisäksi että ovat tyhmiä. Potentiaalisia koulukiusaajia. Taitaa koko Leinon perhe äitiä myöten olla varsinaisia roistoja, ja pääpiru on tietenkin itse perheenisä. Koska kyseessä on dekkari, olen iloinen jos olen lukijana ensin osunut harhaan, koska se juuri tekee lukemisen (tai tässä tapauksessa kuuntelemisen) jännittäväksi ettei etukäteen arvaa miten juttu etenee, tai arvaa väärin. Haluan yhä vähemmän vaikuttaa tarinan kulkuun, koska sinulla näyttäisi olevan juoni valmiina mielessäsi. Ajan kanssa selviää kuka yritti pelotella VIllea ammuskelulla (vaikka ilmeisesti ei tosissaan yritänyt ampua?) ja miksi. Epäilen että Leinon veljekset olivat taas asialla, tai sitten Lindfors. Pieni ykistyiskohta: tässä jaksossa Villeä pyydettiin saunaan. Olinkin muuten aikeissa seuraavaksi kysyä, eikö Ville kymmenen Amerikan vuoden jälkeen todellakaan halua päästä saunaan. Kymmenen vuden oleskelun jälkeen luulisi että Suomessa haluaa mm. päästä saunaan ja syömään suomalaista ruokaa, kuten ruisleipää, silliä ja suolakurkkua. Ville kuitenkaan ei ole Suomeen tultuaan kertaakaan käynyt saunassa vaikka se tarjouduttiin lämmittämään hänelle. No, Ville siis kuuluu siihen pieneen suomalaisvähemmistöön joka ei pidä saunasta - ihan uskottavaa eikä tarinan kannalta lopulta mitenkään olennaista. Se mikä minua tässä kirjassa hiukan kummastuttaa on, ettei kukaan Suomenselän asukkaista ole kiinnostunut kuulemaan millaista Amerikassa oli. 1950-luvulla ei mantereelta toiselle matkustaminen ollut ollenkaan tavallista. Kun äitini 1940-luvun lopussa kävi Amerikassa, hänellä ei kotiin palattuaan ollut hetken rauhaa kun kaikki tutut ja tutuntutut olivat vaatimassa häneltä yksityiskohtaisia matkaselostuksia. Vielä niin myöhään kuin 1960-luvun alussa eräällä pikkupaikkakunnalla oli suoranainen sensaatio, kun erään tuttavani isä lähti viikoksi Roomaan. Häntä haastateltiin jopa paikallislehteen sen matkan vuoksi. Mutta Suomenselällä kukaan ei kysy Villeltä mitään! Eikä Amerikassa oleskelua ja sitä mitä Villelle siellä tapahtui ole vielä juurikaan käsitelty. Ehkä senkin aika tulee myöhemmin. Samoin kuin selviää syy sille että hän joutui lähtemään. Siitähän annetaan jo selviä viitteitä (asekätkentäjuttu) , mutta toivon että kirjassa jossain vaiheessa kerrotaan mitä Suomenselällä tarkkaan ottaen tapahtui. Oliko Ville mukana asekätkentäjutussa joko suoraan tai välillisesti?
Outi Nevanlinna Kiitos juonen paljastuksesta voin olla kuuntelematta hyvillä mielin. :)
Kiitos taas Outi pohditusta palautteesta! Jätetään juoneen liittyvä keskustelu tuonnemmaksi spoilaamisvaaran vuoksi.