Ei muutakun sektorin vaihtaa ja 225 terän 45 ja 50 kuutioisissa sahoissa olen käyttänyt ja sahat ovat kestäneet, varsinkin isoissa puissa ja pienemmissä vesakoissa isoterä nopeuttaa työntekoa.
Valtaosa teristä tehdään laser leikkaamalla ja niissä on jonkin verran heittoja. Jonkin verran stanssaamalla ja sen eron kyllä huomaa terästä. Jos laittaa 225mm terän kiinni, on kierrosten nousu melko paljon hitaampaa. Itse suosin 45 kuutioisissa 200 mm terää. Se on satunnaisesti raivaavalle helpompi. Kummankin koon käyttäjiä löytyy, mutta isommalla terällä takapotkuja ja kiinni juuttumisen esiintyy helpommin. Kulmavaihteet ovat pääsääntöisesti samalla kulmalla ja välityksellä. Eri malleissa kulmavaihteessa on eri kulma/välitys. Viherpuolen koneissa on sekä kulma ja välitys eri kun metsä malleissa. Nyt ei ole tarkkaa tietoa, kuinka niitä on tällä hetkellä Suomessa saannissa. Ennen aikaan raivurinterät käytettiin semmoisessa terotus telineessä, jossa on juuri kertomasi mukaan tasattiin ensin 1-lyödyllä latta viilalla kehä pyöreäksi. Meillä oli tätä varten viilapenkkiin kiinnitettävä malli, jossa terä laitettiin siipimutterilla keskeltä kiinni pystyasentoon ja allaosassa oli säätönupi, jolla sai yläreunan vasterullaa säädettyä sopivalle korkeudelle. Sillä oli helppo katsoa matalin hammas ja loput viilattiin sen mukaan. Ammoisina aikoina kuulemma terät eivät olleet koskaan suoraan laitettavissa kiinni, vaan ne tasattiin, teroitettiin ja haritettiin ennen metsään menoa. Sää kun oot näppärä käsistäs, niin katselepa vähän lomalla nettiä. Teet ihan nuviksesi semmoisen teroitus telineen. Ainakin Oregonissa oli teroitusohje vihkot moottorisahan ja raivurin terien kunnostamiseksi. Jossain pitäs olla tallessa, mutta missä . . ???
Asiasta toiseen kun ihmiset ostatte sen halvan kovametalli terän on se sitte jiiri , pöytä , kenttä, klapi sirkkeliin niin käyttäkää se terähuollossa ensiksi ja käskekää hioo se selästä, rinnasta ja sivuista niin se menee koti käytössä ku väärä raha verrattuna kun suoraan laitat sen paketista koneeseen. Tuntuu pahalta maksaa 10€ jiirisahan terän terotuksesta ku ei halvimmat terätkään sitä maksa. Mutta hiomatarkkuus on se mistä se hinta ei niissä terissä koostu. T:sahan ja höyläämön terämies
Varsinais-Suomen murteella tuo pyörivän terän pyöristäminen hiomakivellä (esim. kovasimella) on "huugaamista", eli "huugataan terä" pyöreäksi. Työsuojelumääräykset täyttävä toimenpide, tai ehkä ei. Tuttua hommaa.
Paljon juttua tuli ,olin 10 vuotta työkalu hiojana ja joskus tuli pikkuisäntiä että etkö vois sliipata raivuusahan terän.Ensinnä pyöröhiottiin sitte tussikynällä mustattiin sitte käännettiin oliko jotain 15 astetta ja joss sattu oleen sopiva jakolevy niin ensin jokatoinen hammas ja käännettiin puolta.sitten otettiin toinen "slipskiva"ja slipattiin kevennys ja se slipattiin niin että ei jääny yhtään sitä mustaa tussia näkyviin.Samalla lailla kun terotetiin six sax skivfräs, jolla metallia työstettiin .Puhuit siitä kulmaaxelista sen voi kollata helposti kun laitat kellon axelin varteen ja pyörität onko siinä heittoo.kuinkapaljon on kierroksia koneessa voit ite laskee ,3,14x200 =628,31mm.3,14x225=706mm..Mitä ite ny vähä raivannu huvikseni niin oon ottanu pois sen takalipan kun tykkään ettäjää aina risut väliin.lycka till ,aina kiva kattoo kun toiset tekee töitä.
sthiilissä on 460-490 eri välitys kulmassa. 460 on enempi kieroksia, mutta silti mulla on 225:nen terä.onse kyllä parempi,kuin 200:nen terä, se pyörii jo kokonsa puolesta jo paremmin.
Tuon spikeus ongelma on monella terän valmistajalla. Katso lista parhaimman ja pehmeimmin sahaava terä löytyy Stiilin hyllystä. Toisaalta maku asia. Moni kuitenkin tuttavapiirissä siirtynyt samaan terä merkkiin.
Huskun peltiterät on pehmosia mutta helppoja jakaa. Taitaa olla sulla semmonen viilan ohjain millä on halppo jakaa se on tärkeä juttu raivurin terässä. Ei ole niin nuuka hampaan mitasta. Pitäs kyllä keskittyä akseliin. Huskin kulmavaihde kestää. Se ei ole lyönti työkalu missään raivurissa. Ei tiilissäkään.
päältä päin terottamiseen paras on penkkihioma kone. pitää vaan muistaa,että mitä hammasta terottaa, niiin se hammas oltava alas päin taivutettu, muuten tökkii rajusti.
Mulla ei kauheesti kokemusta raivaussaha teristä kun ei tarvi paljon käyttää mut mulle ehdotettiin et kokele sirkelin tiheehampaista kovapalaterää . Aika hyvin toimi mun mielestä et aika mielellään meni puuhun tuntu et jopa paremmin katkasi poikki ,pitäs päästä kokeilee vähän enempi et osaisi sanoo onko jopa parempi
silikooniset nokkatuet on minulla ollut silmälaseissa jo liki 10v ja kovia nokkatukia en enää laita. silikooniset tuet on nenän varteen miellyttävämmät kun ovat pehmeät ja toinen tärkeä etu on kertomasi asia että lasit pysyy paljon paremmin paikoillaan päässä. silikooniset tuet on vähän heikommat kestävyydeltään kuin kovat tuet mutta onneksi ne ei ole kaliita uusia.
Mietin vaan semmoista, että jos samaan kulmavaihteeseen laittaa kehältään pitemmän terän niin miksi se kehänopeus ei saisi nousta. Toki se isompi vääntövarsi kuormittaa kulmavaihdetta enemmän ja leikkuu vaatii enemmän moottoriteho. Mutta eikö se nopeampi leikkuu ole juurikin se miksi isompi terä laitetaan. Toki myös isompi puu on mahdollista leikata poikki. Mutta pienemmät karkeaa nopeammin.🤔
toi terä on kyllä nii mystinen että se joko menee puuhu tai sitte ei oikeinkaa hyvi , itellä tänää ei hankkinu moton ketju purra puuta mutta autto kun käänti toisinpäi :)
Akseli ei varmasti väänny nuissa. Mutta onhan kiinnitys osat kunnossa? Joskus nähny tapauksia, kun terä ollu löyhällä joskus ja keskitysnapa kulunu pilalle.
Kun siellä itä-suomessa olet, niin hommaa 6.3mm viila. Viila tukkurin toteamaa, kun kyselin mikä juttu on, kun kysytään 6,3mm viiloja raivuriin. Vastaus, se on semmoin itäsuomalaisten villitys. Kyllä alkaa lastu lentään. Tosin taitaa mennä käsin viilaamiseksi tai teet pikku modifioinnin siihen ohjaimeen. Kyllä siitä jonkilainen ilon saa, tosin en lähtis vannoon asiaan sen enempää.
Tuossa vähän ajateltavaa niin raivuriin, kun muuhunkin sahaamiseen. Se raivurin terän teroitus tuki on kuitenkin hyvä lisä varuste teroittamiseen. Tuttuja juttuja kuitenkin, vaikka tekisin hieman eri tavalla noita muutoksia, mitä tuolla kerrotaan. czcams.com/video/F03GEuPzDrc/video.html
Eipä tuu samillakaan mieleen mitata keskireiästä hampaan ulkopintaan tarkistus mielessä. Löytyy yllättäviä eroja tuonkin kiveen ajon ja viilauksen jälkeen vaikka kuinka laskis työnnöt viilatessa
Hommaat tai teet haritus raudan ja sen kaveriksi 6.3mm viilan. Terän viilaus pitää aloittaa hyvin viistosti jos osunut kiveen / kovaan. czcams.com/video/leI5qwRDgDw/video.html Tosta vilkaise niin pääset jyvälle miten terotus pitäisi tehdä.
Terän heitosta oli kyse, ei viilauksen anatomiasta. Oon kattonu samin kaikki videot kyllä ja tylsällä en oo ikinä sahannut. Haritusrauta oli jopa kädessä videossa mielestäni ja on ollut aiemminkin paljonkin kädessä koska vakioterän sai harittaa joka tankilliselle. Toisaalta eräs metsuri sanoi ettei ikinä oo hampaita väännelly,,,😅,
@@pajamieshp Se on noin lyhyellä akselilla aika huono selitys. Jos akseli vippaa hammasrattaan päässä, niin se syö laakerin ja usein rikkoo myös laakeripukin. Se tuskin on kampimainenkaan. Ja jos olis vääntynyt, niin terä kyllä vippaa pystysuunnassa pyöriessään vaakatasossa. Eli pidän kyllä parempana vaihtoehtona terän keskireijän sijaintia.
Siinä isomassa terässä on enemmän massavoimaa. Sen takia uskon että se miellyttää. Ei tuu toki niin sähäkkä raivuri. Itse uskon että jos akseli heittää niin ei se kulmavaihde ole enää kovinkaan pitkäikäinen. Ei muut kuin terä sorviin kiinni jos haluaa tarkastaa symetrisyyttä.
no kysyitkö sä heiltä miksi he sulle sillon valitsivat ne huonot ja myönsivät et loppu peleissä et ne ei oo hyvät me täällä stadissa ollaan opittu pitää puolemme
Terottaessa terää pitää jättää ihan leikkuhampaan terävimpään kulmaan pieni piste jota et hio teräväksi,silloin hampaat pysyvät tasa mittaisina,tämän kertoi eräs metsuri ja olempa huomannut sen olevan toimiva.
Emppiirinen kokemusasiantuntija mielipide seuraavanlainen teränhalkaisijasta raivurissa: 45 kuutioisessa 8 tuuma (200mm) optimi ja 50-55 kuutioisessa 9 tuuma (225mm) terämerkistä riippumatta.
Kolmisakarainen ns. raivaus/heinäterä 300mm 45 kuutioisessa oikeen passeli.
*Empiirinen kokemusasiantuntijamielipide.....
Ei muutakun sektorin vaihtaa ja 225 terän 45 ja 50 kuutioisissa sahoissa olen käyttänyt ja sahat ovat kestäneet, varsinkin isoissa puissa ja pienemmissä vesakoissa isoterä nopeuttaa työntekoa.
Valtaosa teristä tehdään laser leikkaamalla ja niissä on jonkin verran heittoja. Jonkin verran stanssaamalla ja sen eron kyllä huomaa terästä.
Jos laittaa 225mm terän kiinni, on kierrosten nousu melko paljon hitaampaa. Itse suosin 45 kuutioisissa 200 mm terää. Se on satunnaisesti raivaavalle helpompi. Kummankin koon käyttäjiä löytyy, mutta isommalla terällä takapotkuja ja kiinni juuttumisen esiintyy helpommin. Kulmavaihteet ovat pääsääntöisesti samalla kulmalla ja välityksellä. Eri malleissa kulmavaihteessa on eri kulma/välitys. Viherpuolen koneissa on sekä kulma ja välitys eri kun metsä malleissa. Nyt ei ole tarkkaa tietoa, kuinka niitä on tällä hetkellä Suomessa saannissa.
Ennen aikaan raivurinterät käytettiin semmoisessa terotus telineessä, jossa on juuri kertomasi mukaan tasattiin ensin 1-lyödyllä latta viilalla kehä pyöreäksi. Meillä oli tätä varten viilapenkkiin kiinnitettävä malli, jossa terä laitettiin siipimutterilla keskeltä kiinni pystyasentoon ja allaosassa oli säätönupi, jolla sai yläreunan vasterullaa säädettyä sopivalle korkeudelle. Sillä oli helppo katsoa matalin hammas ja loput viilattiin sen mukaan. Ammoisina aikoina kuulemma terät eivät olleet koskaan suoraan laitettavissa kiinni, vaan ne tasattiin, teroitettiin ja haritettiin ennen metsään menoa.
Sää kun oot näppärä käsistäs, niin katselepa vähän lomalla nettiä. Teet ihan nuviksesi semmoisen teroitus telineen. Ainakin Oregonissa oli teroitusohje vihkot moottorisahan ja raivurin terien kunnostamiseksi. Jossain pitäs olla tallessa, mutta missä . . ???
Asiasta toiseen kun ihmiset ostatte sen halvan kovametalli terän on se sitte jiiri , pöytä , kenttä, klapi sirkkeliin niin käyttäkää se terähuollossa ensiksi ja käskekää hioo se selästä, rinnasta ja sivuista niin se menee koti käytössä ku väärä raha verrattuna kun suoraan laitat sen paketista koneeseen. Tuntuu pahalta maksaa 10€ jiirisahan terän terotuksesta ku ei halvimmat terätkään sitä maksa. Mutta hiomatarkkuus on se mistä se hinta ei niissä terissä koostu. T:sahan ja höyläämön terämies
Varsinais-Suomen murteella tuo pyörivän terän pyöristäminen hiomakivellä (esim. kovasimella) on "huugaamista", eli "huugataan terä" pyöreäksi. Työsuojelumääräykset täyttävä toimenpide, tai ehkä ei. Tuttua hommaa.
Paljon juttua tuli ,olin 10 vuotta työkalu hiojana ja joskus tuli pikkuisäntiä että etkö vois sliipata raivuusahan terän.Ensinnä pyöröhiottiin sitte tussikynällä mustattiin sitte käännettiin oliko jotain 15 astetta ja joss sattu oleen sopiva jakolevy niin ensin jokatoinen hammas ja käännettiin puolta.sitten otettiin toinen "slipskiva"ja slipattiin kevennys ja se slipattiin niin että ei jääny yhtään sitä mustaa tussia näkyviin.Samalla lailla kun terotetiin six sax skivfräs, jolla metallia työstettiin .Puhuit siitä kulmaaxelista sen voi kollata helposti kun laitat kellon axelin varteen ja pyörität onko siinä heittoo.kuinkapaljon on kierroksia koneessa voit ite laskee ,3,14x200 =628,31mm.3,14x225=706mm..Mitä ite ny vähä raivannu huvikseni niin oon ottanu pois sen takalipan kun tykkään ettäjää aina risut väliin.lycka till ,aina kiva kattoo kun toiset tekee töitä.
sthiilissä on 460-490 eri välitys kulmassa. 460 on enempi kieroksia, mutta silti mulla on 225:nen terä.onse kyllä parempi,kuin 200:nen terä, se pyörii jo kokonsa puolesta jo paremmin.
Mikä asconan kohtalo nyt olikaa? Meneekö maalaukseen?
Tuon spikeus ongelma on monella terän valmistajalla. Katso lista parhaimman ja pehmeimmin sahaava terä löytyy Stiilin hyllystä. Toisaalta maku asia. Moni kuitenkin tuttavapiirissä siirtynyt samaan terä merkkiin.
Huskun peltiterät on pehmosia mutta helppoja jakaa. Taitaa olla sulla semmonen viilan ohjain millä on halppo jakaa se on tärkeä juttu raivurin terässä. Ei ole niin nuuka hampaan mitasta. Pitäs kyllä keskittyä akseliin. Huskin kulmavaihde kestää. Se ei ole lyönti työkalu missään raivurissa. Ei tiilissäkään.
Mo i . Ota terä sorviin . Pystyt tekemään .oikeita mitauksia . Ei oo iso vaiva . Kiinnostaa .
päältä päin terottamiseen paras on penkkihioma kone. pitää vaan muistaa,että mitä hammasta terottaa, niiin se hammas oltava alas päin taivutettu, muuten tökkii rajusti.
Mulla ei kauheesti kokemusta raivaussaha teristä kun ei tarvi paljon käyttää mut mulle ehdotettiin et kokele sirkelin tiheehampaista kovapalaterää . Aika hyvin toimi mun mielestä et aika mielellään meni puuhun tuntu et jopa paremmin katkasi poikki ,pitäs päästä kokeilee vähän enempi et osaisi sanoo onko jopa parempi
Sirkkelin terä ei välttämättä kestä raivurin kierroksia siksi niitten käyttö on sitten omallavastuulla.
Sorvissahan saat terän tarkistettua onko reikä keskellä tai oliko mahdollisesti ennen käsittelyäsi.
silikooniset nokkatuet on minulla ollut silmälaseissa jo liki 10v ja kovia nokkatukia en enää laita.
silikooniset tuet on nenän varteen miellyttävämmät kun ovat pehmeät ja toinen tärkeä etu on kertomasi asia että lasit pysyy paljon paremmin paikoillaan päässä.
silikooniset tuet on vähän heikommat kestävyydeltään kuin kovat tuet mutta onneksi ne ei ole kaliita uusia.
Voisitko kertoa että mikä oli sen uuden hitsauspöydän tekijä? En oo löytäny netistä..kiitos
Foretec oy. Evijärvellä.
Stihlin vakioteriä oon käyttänyt, en oo huomannut niissä heittoa.
No eipä niissä yleensä huomaa jos ei tarkasti tutki. Lähes loppuun viilatussa riski heitolle on
Mietin vaan semmoista, että jos samaan kulmavaihteeseen laittaa kehältään pitemmän terän niin miksi se kehänopeus ei saisi nousta. Toki se isompi vääntövarsi kuormittaa kulmavaihdetta enemmän ja leikkuu vaatii enemmän moottoriteho. Mutta eikö se nopeampi leikkuu ole juurikin se miksi isompi terä laitetaan. Toki myös isompi puu on mahdollista leikata poikki. Mutta pienemmät karkeaa nopeammin.🤔
No aattelen vain että joku on voinu laskea suunnittelupäydässä sitä kehänopeutta tarkkaankin. Ja teräkin vois olla tarkoitettu tietylle nopeudelle,,,,
@@pajamieshp Joo...on varmasti. Täytyyhän siinä ottaa leikkuukitkan aiheuttama lämpeneninenkin huomioon. Toki muutokset ei ole kovin pitkäaikaisia.
toi terä on kyllä nii mystinen että se joko menee puuhu tai sitte ei oikeinkaa hyvi , itellä tänää ei hankkinu moton ketju purra puuta mutta autto kun käänti toisinpäi :)
Akseli ei varmasti väänny nuissa. Mutta onhan kiinnitys osat kunnossa? Joskus nähny tapauksia, kun terä ollu löyhällä joskus ja keskitysnapa kulunu pilalle.
Onko opelissa jarrusatulan tapit jumissa jos ravistaa jarruttaessa?
Ei oo. Uudet satulat on. Kerroin ehkä epäselvästi. Runkovika renkaassa on kuin runkovika renkaassa.
Kun siellä itä-suomessa olet, niin hommaa 6.3mm viila. Viila tukkurin toteamaa, kun kyselin mikä juttu on, kun kysytään 6,3mm viiloja raivuriin. Vastaus, se on semmoin itäsuomalaisten villitys. Kyllä alkaa lastu lentään. Tosin taitaa mennä käsin viilaamiseksi tai teet pikku modifioinnin siihen ohjaimeen. Kyllä siitä jonkilainen ilon saa, tosin en lähtis vannoon asiaan sen enempää.
On jo käytössä
Tuossa vähän ajateltavaa niin raivuriin, kun muuhunkin sahaamiseen. Se raivurin terän teroitus tuki on kuitenkin hyvä lisä varuste teroittamiseen. Tuttuja juttuja kuitenkin, vaikka tekisin hieman eri tavalla noita muutoksia, mitä tuolla kerrotaan. czcams.com/video/F03GEuPzDrc/video.html
Eipä tuu samillakaan mieleen mitata keskireiästä hampaan ulkopintaan tarkistus mielessä. Löytyy yllättäviä eroja tuonkin kiveen ajon ja viilauksen jälkeen vaikka kuinka laskis työnnöt viilatessa
2:40 11:04
Hommaat tai teet haritus raudan ja sen kaveriksi 6.3mm viilan. Terän viilaus pitää aloittaa hyvin viistosti jos osunut kiveen / kovaan. czcams.com/video/leI5qwRDgDw/video.html
Tosta vilkaise niin pääset jyvälle miten terotus pitäisi tehdä.
Terän heitosta oli kyse, ei viilauksen anatomiasta. Oon kattonu samin kaikki videot kyllä ja tylsällä en oo ikinä sahannut. Haritusrauta oli jopa kädessä videossa mielestäni ja on ollut aiemminkin paljonkin kädessä koska vakioterän sai harittaa joka tankilliselle.
Toisaalta eräs metsuri sanoi ettei ikinä oo hampaita väännelly,,,😅,
eikö terää saa sorviin kiinni ja sillä kokeilla terän heittoa
Saa mut yritin sanoa että voi heittää akselikin.
@@pajamieshp Se on noin lyhyellä akselilla aika huono selitys. Jos akseli vippaa hammasrattaan päässä, niin se syö laakerin ja usein rikkoo myös laakeripukin. Se tuskin on kampimainenkaan. Ja jos olis vääntynyt, niin terä kyllä vippaa pystysuunnassa pyöriessään vaakatasossa. Eli pidän kyllä parempana vaihtoehtona terän keskireijän sijaintia.
Stihl 460 ja 490 1:1,27
Ookko jounilta kysyny
27 vuotias husqvarna, ei ole menny yhtään kulmavaihetta
Viilaa ne hampaan pohjat pois niin alkaa kaikki hampaat puremaan kun ne ekana ottaa puuhun kun terä enemmän viilattu🤘
Sitten kun on enemmän viilattu.
Mut meinaatko että joka hammas haukkaa 4-5mm kerralla?
Näyttää olevan sama 545 ja 555 välitys, 1:1,29
Näin jälkiviisaana, oisko uuden terän voinu tarkistaa sorvissa?
Ois
Sirkkelin kovapalaterä teflon pinnalla, niin loppuu ne ongelmat.
345:ssa on sama kulmavaihde kuin isommassa 545:ssa,sen takia kulma kestää 345:ssa paremmin.
Eikös nuo oo samat sahat mut eri ikäiset, vai tarkoititko 545 ja 555 sahoja?
@@pajamieshp 545 :sta tarkoitin.Mulla on kanssa tuo 345,josta ei koskaan kulmavaihde hajonnut.
Se 545 ei ole yhtään suurempi tai järeämpi kuin saman kokoinen 345 :)
Ja 555 kulmavaihde ei käy näihin pienempiin ☝️
@@mikakeinanen1263 545 on tehokkaampi ja kuutioiltaan isompi kuin 345 .Rivivitosessa on järeämpi kulmavaihde kuin näissä edellä mainituissa malleissa.
Siinä isomassa terässä on enemmän massavoimaa. Sen takia uskon että se miellyttää. Ei tuu toki niin sähäkkä raivuri.
Itse uskon että jos akseli heittää niin ei se kulmavaihde ole enää kovinkaan pitkäikäinen.
Ei muut kuin terä sorviin kiinni jos haluaa tarkastaa symetrisyyttä.
no kysyitkö sä heiltä miksi he sulle sillon valitsivat ne huonot ja myönsivät et loppu peleissä et ne ei oo hyvät me täällä stadissa ollaan opittu pitää puolemme
En viittinyt kun eri ihminen oli kyseessä.
oot liian kiltti
tilaa mun kanava 🤣❤️❤️❤️
Terottaessa terää pitää jättää ihan leikkuhampaan terävimpään kulmaan pieni piste jota et hio teräväksi,silloin hampaat pysyvät tasa mittaisina,tämän kertoi eräs metsuri ja olempa huomannut sen olevan toimiva.
@@viljotervakoski1470 mikähän siihen silloin vaikuttaa?
Hyvää sunnuntai iltaa ja alkavaa viikkoa. Toivottavasti kelit lämpenee.