Studia Generalia Totuus: Näkymätön totuus
Vložit
- čas přidán 17. 10. 2021
- Studia Generalia Totuus: Näkymätön totuus
Tuuli Kasso (biokodikologia): Karjasta kirjoihin - pergamenttien biokodikologinen tutkimus
Katri Vuola (taidehistoria): Näkyvää ja kätkettyä - Nousiaisten tuntematon pyhimys -veistos tutkimuskohteena
Riikka Alvik (meriarkeologia): Esineiden kätketyt viestit: Mereen menetetyt nuuskarasiat
Puheenjohtajina Samuli Siltanen ja Eero Ehanti
Tilaisuus oli osa Helsingin yliopiston Studia Generalia -yleisöluentosarjaa Totuus. Luentosarjan koko ohjelma: www.helsinki.fi/fi/hakeminen-...
Tilaisuus taltioitiin Kansallismuseossa torstaina 7.10.2021. Sen järjesti Helsingin yliopiston Avoin yliopisto yhteistyössä Kansallismuseon kanssa. Verkkovideoinnista vastasi Kansallismuseo.
Kohtalon voima
Korkeampi voima
Yliluonnollinen mahti
Ikuisen kaikkeuden herra
Alku ja loppu.
Mystisyyden ja taiteiden lähde.
Rakkaalla ylimmällä on monta nimeä.
Jumalaa jumaloidaan, palvotaan, lepytellään, rukoillaan, pelätään, rakastetaan. Vihaaminen on sopimatonta, mutta hahmon kyseenalaistaminen uhmaa, loukkaa ja lähes pilkkaa koko yhteisöä, jonka nimi on seurakunta.
Perinteet ja varsinkin uskonnolliset perinteet kuuluvat vakavasti otettavien asioiden ryhmään ja leikki on siitä kaukana. Niihin kuuluu asennoitua ikäänkuin ne olisivat tosiasioita, vaikka lähtökohtana olisikin pelkkä usko, kuviteltu olettamus eli mahdollisuus.
Uskonto on kirvoittanut ihmiskunnalle taidetta, rakennuksia, sosiaalisia yhteisöjä, harrastuspiirejä, hyväntekeväisyyttä. Se on valitettavasti samalla luonut mustavalkoista käsitystä maailmasta, jossa pahuuden voimat yleensä tulkitaan vihollisen ominaisuudeksi ja näin saadaan perusteltua julmuuksia ja sotia.
Maailma ei tutkittaessa ole osoittautunut sellaiseksi, joksi mielikuvituksemme sitä on yrittänyt hahmottaa ja jopa rakentaa. Se on osoittautunut paljon oudommaksi, ristiriitaisemmaksi, mahdottomammaksi kuvitella. Tämä hämmennys kattaa kaikki tutkimuskentät, mutta etenkin ympäristömme arvoitukset: luonnossa, avaruudessa, mikroskoopissa. Myös ihmisen tutkimusmatkat omaan ajatteluunsa ja tunne-elämäänsä ovat yllättäneet tutkijat.
Tiede ei tavoittele ensisijaisesti elämyksiä kuten uskonnot ja taiteet.
Totuus viittaa johonkin ikuiseen ja on tieteille propagandaa. Tieteen olemukseen kuuluu kyky arvioida havaintojen merkitystä ja muuttaa niin sanottuja totuuksia.
Me olemme vähitellen joutuneet luopumaan perinteistä, joiden mukaan maailma on meitä varten ja sen tehtävä on palvella meitä ja meidän asemamme olisi luomakunnan yläpuolella.
Uskonnot ovat perinteiden abstrakteja vaalijoita. Ne ovat samalla yksivaltiaille välineitä kontrolloida alamaisia.
Kristinuskon vertauksessa paimenesta, joka kaitsee laumaansa, tämä on sanottu suoraan.
Olemme selvästi laumaeläimiä edelleen.