KUINKA PALJON MAATA OMAVARAISUUS TARVITSEE? PALJONKO MAATA OMAVARAISUUS TARVITSEE?
Vložit
- čas přidán 8. 04. 2022
- Kuinka paljon maata omavarainen kotitarveviljely tarvitsee?
Omakotitalon pihalla voi kasvattaa enemmän ruokaa kuin uskoisit!
Mummonmökin tonttini on reilun 1200 neliön kokoinen ja sanoisin, että se on aika tavallinen 50-luvun tontin koko, ainakin tällä seudulla. Olen aina ajatellut, ettei tämän kokoinen tontti riitä omavaraiseen kasvisten kotitarveviljelyyn mutta...
Kuinka paljon maata omavaraisuus tarvitsee?
Suomen tunnetuin omavaraisuusguru Lasse Nordlund kertoo kirjassaan Elämämme perusteista viiden aarin eli 500 neliön riittävän yhdelle henkilölle, jos ruokavarastoja täydennetään 200 kilolla marjoja ja 200 kilolla sieniä.
Topi Linjama kyseenalaistaa Lassen arvion blogissaan Epäkuluttajan blogi. Linjaman laskelmien mukaan näin viljelemällä ja syömällä kalorien määrä jää reippaasti alle suositusten. Nordlundin tavoin Linjama näkee marjojen ja sienten keräämisen tärkeänä pelkän vihannesviljelyn rinnalla, joten kasvimaan koon lisäksi yhtä tärkeää on löytää hyvät sieni- ja marjamaastot. Lisäkaloreita omavaraisuushankkeeseen Linjama hakee myös kalastuksesta.
Linjama ei pohdi tekstissään onko näin koottu ruoka riittävän laadukasta esimerkiksi vitamiinien ja hivenaineiden kannalta. Itse pidän tätä kysymystä tärkeänä, sillä on yleisesti tiedossa ettemme voi enää saada esimerkiksi b12 vitamiinia luonnollisista lähteistä.
Oman yöpöytäni kirjavuoressa on vielä kaksi kirjaa, joissa mainitaan selkeitä lukuja avuksi siihen paljonko maata omavaraisuus tarvitsee. Bella Linde ja Lena Granefelt kirjoittavat kirjassaan Omasta maasta, Omavaraisen puutarhurin käsikirja nelihenkisen kahdesta aikuisesta ja kahdesta teinistä koostuvan perheen tarvitsevan 500 neliötä, jos tavoitteena on tuottaa kasviksia koko vuodeksi.
Idolini Sara Backmo viljelee puolestaan vähintään 350 neliön alalla omalle perheelleen. Kirjassaan Skillnadens Trädgård Sara kertoo kuitenkin, ettei tontilla ole maakellaria. Koska vihannesten säilöminen on hankalaa, he ovat vain melkein omavaraisia kasviksissa, joskin kirjan kirjoittamisen jälkeen Saran puutarhaharrastus on kehittynyt.
Jos ymmärsin oikein, molempien kirjojen neliöt viittaavat pelkästään kasvimaahan, päälle tarvitaan vielä tilaa marjapensaille ja hedelmäpuille, mahdollisista viljakasveista puhumattakaan. Molemmat perheet syövät myös kaupan proteiininlähteitä, rasvoja, sokeria ym.
Yhteenvetona, täydellinen kasviksiin perustuva ruoka-omavaraisuus on riittävän energian- ja vitamiinien saannin kannalta pitkällä tähtäimellä mahdotonta, joten en kannusta ketään semmoista edes tavoittelemaan. Lihansyönti ei tee projektista yhtään helpompaa, sillä eläimet tarvitsevat ruokaa, jonka tuottaminen vaatii taas lisää tilaa.
Sen sijaan kannustan ottamaan oman pihan neliöt hyötykäyttöön. Näiden lukujen perusteella voidaan todeta, että tavallisella omakotitalon pihalla mahtuu kasvattamaan huomattavan paljon ruokaa, jos on valmis luopumaan nurmikostaan. Monen pihalla on tilaa 500 neliön kasvimaalle. Kotitarveviljelyllä on merkitystä niin maapallon kantokyvyn kuin oman ruokalaskun kannalta myös ilman epärealistisia tavoitteita täydellisestä omavaraisuudesta.
______________________________________________________
OPI VIHANNESTEN VILJELYSTÄ PUUTARHASSANI KIRJASTA LUOMUTARHURI: adtr.co/gyJZVP
Tai katso lisää kirjavinkkejä omavaraisuuteen blogistani: www.omavarainenvegaani.fi/pos...
Tue blogiani ja kanavaani tilaamalla kirjoja affiliate-linkkieni kautta! Linkkien käyttäminen ei aiheuta sinulle lisäkuluja.
Netissä www.omavarainenvegaani.fi
Facebookissa / omavarainenvegaani
Instagramissa / omavarainenvegaani
mitä enemmän maata hoidettavana niin sitä enempi vaaditaan työvoimaa, eli ehkä lapsia jotka saa jotenkin tekemään töitä, jos haluaa lihaa pöytään niin, esim. lehmä tarvitsee hehtaarin tai pari jotta se saa ruokansa, hevonen samoin jos ei ole traktoria, sitten maan pitäisi välillä levätä. 5 hehtaarilla maata joskus perhe eli kun ei muuta halunneet kuin yksipuolista ruokaa läpi vuoden.
Arvelen, ettei Lassella ole hedelmäpuita siellä Valtimolla tai ainakaan hän ei ole niistä kirjoittanut. Niistähän saa helposti hurjan määrän satoa ja kaloreita. Tuoreena omenat säilyvät helmi-maaliskuulle ja sen jälkeen jatkan kuivatuilla ja pakastetuilla. Lisäksi arvelen, ettei hän ole jättikurpitsaa kasvattanut, koska luulisi senkin tulleen mainituksi: se on erittäin satoisa ja helppo säilyttää. Ehkä hän ei pidä siitä tai se ei kasva hyvin niin pohjoisessa. Minulla on vielä syömättä kaksi tuoretta jättikurpitsaa ja toiset kaksi on pakkasessa. Yhdestä kurpitsasta tulee 5 litraa syötävää, joten kestää viikon syödä se, jos jotain muutakin syö... Lassen ratkaisuissa pitää ottaa huomioon, ettei hänellä ole sähköä eli pakastinta. Pakastin helpottaa asioita. Ja toisaalta kaupunkilaisilla harvemmin on maakellaria.
Niin ei myöskään puhu viinimarjoista tms. Kyllähän osa lajikkeista pärjää hyvin pohjoisemmassa.
Hankkii pari vuohea ja kasvattaa paprikaa, sillä pääsee varmaan jo alkuun, ei tarvii hirveesti peltotilaa sitten.
Ja jäi kiinnostamaan vielä nuo alueiden koot ja ihmismäärät, kun lukuja en niin hyvin hahmota. Eli jos yksi ihminen voi saada omavaraisesti hyvin ruokaa, mutta paljonko aikaa se vaatii ja minkä kokoisella alueella yksi ihminen pärjää kasvatustensa kanssa? Jos on kyseessä se 5 aarin alue, niin tarvitseeko siihen lopulta enemmän sitten apuvoimiakin? Tuo sinun kasvatuslaatikko -alue näyttää just sellaiselta sopivan kokoiselta kokonaisuudelta, jonka melko moni varmasti kykenisi hoitamaan. Onko sitten itse tehden about tuon kokoinen alue millä aikamäärällä hoidettavissa?
Tuohon aikaan en osaa heittää arvioita, koska itse paikka vaikuttaa niin paljon. Tuo minun lavatarhani on vain yksi osa puutarhaa ja ehdottomasti sellainen johon aika yhdellä ihmisellä riittää. Sen lisäksi minulla on alue monivuotisille kasveille ja vielä perinteisempi kasvimaa ilman lavoja. Käyn töissä, mutta ollaan siinä tilanteessa että joudun kyllä lomani ajoittamaan kevättöiden aikaan ja sadonkorjuuseen, jotta saan kaiken tehtyä :D Mietin myös järkevämpiä tapoja kasteluun, koska se sitoo eniten kotiin.
Tavallinen viljelypalsta kaupungissa on yhden aarin ja sitä viljelee harrastuksena yleensä 1-2 henkilöä. Yhden aarin jaksaa hoitaa työn ohessa, jos on osaamista ja motivaatiota. 2 aaria työn ohessa on jo sitoutumista ja sitä enemmän pinta-alaa olisi joko intohimoa tai kovaa kuntoa. Siis jos päivät töissä. Ilman töitä kyl jaksaisi viisikin aaria, mutta ei se enää harrastamista olisi. Olisi rankkaa lisäksi marjastaa ja sienestää jumalattomat määrät. Lisäksi se sato pitäisi saada johonkin mahtumaankin.
@@v_hovila Itse koin nuo viljelypalstat vaikeaksi kun eivät aina ole kodin vieressä ja usein saa monta vuotta tehdä työtä että ne saa edes jonkinlaiseen kuntoon. On helpompaa tehdä joka päivä vähän tai aamulla vähän kastella, kun se että pitää aina reissata sen palstan luokse. Kyllä nuo Lassen määrät alkaa olemaan sellaisia ettei sitä töiden ohella tehdä.
@@Omavarainenvegaani Tää tarvittavan maapinta-alan ja sen ominaisuuksien vaatimukset omavaraisuudessa on yksi vaikeimpia asioita omavaraisuuden tavoittelussa. Täydellistä maatilkkua omavaraisuuden tavoitteluun on hankala löytää. Sieniviljely helpottaa tätä suuresti kun saa kasvatettua ison osan valkuaisaineista muualla kuin maaperässä. Onhan sieniviljely myös olennainen osa kiertotaloutta ja tuo uusia ulottuvuuksia kompostointiin! 🤩
@@Ymppimaakari Kyllä, sientenviljely kiinnostaa kovasti