Yks tapa kyntää kiilapalaa. Sana on vapaa, mielenkiinnolla orotan murskakritiikkiä. Ja 399:ssä on työntövarsitunnustelu, soikea työntövarrenreikä ei tuu kysymyksehen.
Periaatteessa teen myös hiukan samalla tavalla, mutta en tee merkkivakoa, enkä ajele kynnöksen päälle tuossa vaiheessa. Kynnän kiilat kuten normaalit päisteet, aura ylös siinä vaiheessa kun ollaan tarpeeksi lähellä reunaa, about 3-4 auran leveyttä (tässä hiukan viilun leveyden säädöllä avitan). Sitten kynnän lopuksi kiilamaisen reunan, kuten normi päisteen. Ajan ekan vedon jääneeseen reunaan niin, että "suoristan" reunan ajamalla tarvittaessa hiukan kynnöksen päälle, seuraavat sitten kuten sinäkin tuossa videolla. Tuo sun tapa ihan yhtä hyvä, saman verran tallaa kynnöstä. Joskus esim. kolmioita kyntäessä kolmio tulee käsiteltyä jo keskellä peltoa ja silloin merkkivako tai sänkeen poljetut jälket on hyvänä apuna -> siten että ajaa merkkivaon/jäljen haluamansa uuden suunnan mukaan ja tekee siihen ikäänkun päisteen.
fieldman74 Sarka-aurallakin toimii ihan hyvin noin. Tosiaan ajamalla jäljet peltoon haluamaan kohtaan ja muotoon on helppo tehdä suora vesivako mihin vain.
Kyllä päisteet kynnetään ihan normaalisti. Kiilapalojen kyntötapakin riippuu kulmasta kuinka kapenee. Jos kynnettävä kapenoo nopeasti, ei tämän videon kyntötapa toimi kovin hyvin. Eli kynnetään tilanteen mukaan niinkuin parhaalta tuntuu.
Derbiboy 69 Ei niitä kiilankyntövideoita taida kovin paljoa olla. Itte oon yli 40 vuotta kyntänyt, ja tätä systeemiä varmaan yli 25 vuotta käyttänyt, suurimman osan sarka-auroilla.
"Vanhan ajan" viilua ei saa aikaiseksi kun 50 vuotta vanhalla pitkäsiipisellä fiskarissilla happamaan nurmipeltoon. Lisäksi pitäs ajaa hemmetin hitaasti ja kapealla viilunleveydella. Traktorin rengastukset on muuttunu nykyaikana niin paljon leveemmiksi, että aurojen siipimallinkin on pitäny mukautua. Esim. mulla on kyntötraktorissa 650mm rengas takana, jolloin viilun leveyskin pitää olla kunnossa, samalla siipi joutuu kääntämään maata sivusuunnassa jo suhteellisen paljon, eikä viilu pysy "kasassa." Tollaseen "vanhan ajan"- kyntönopeuteen ei ole edes käytännön mahdollisuuksia nykypinta-aloilla, jos syksyllä meinaa muutakin tehdä kun istua kyntämässä. Kyntönopeus mulla on 9-9,5 km/h.
Samaa mieltä teidän kanssanne. Silti vaan näkee usein kuinka moni yrittää edelleenkin kyntää nykykalustolla hitaasti, mutta hitaasti vanhan ajan viilua. Minua on arvosteltu kun "kohellan" pellolla kyntämällä 9-10km/h. Pitäisi kuulemma jättää viilu talveksi ja vasta keväällä rikkoa. Keväällä kyntäessä minulla on usein enemmänkin vauhtia, koska sillä keinoin jää vähemmän äestettävää. On toki tullut testattua 20km/h kyntöäkin, mutta siihen pitää olla sopiva pelto. (maalaji ja muoto)
Komialta näyttää.Sulla on samanlaiset aurat kun minulla ,mutta minun aurat alkaa olla aivan loppu ja haaveissa olisi uusien aurojen osto.On vaan niin pahuksen tyyriitä jos uudet ostaisi.
Tuo on varmasti hyvä tapa kyntää kiilava lohko. Itse teen sillain että kynnän aivan normaalisti koko pellon ja viimeistelen sen kiilavan pään tekemällä " ylimääräisen " päisteen. (toivottavasti ymmärsit :D)
justihi 666 Tuo pelto on tosiaan aika näkyvällä paikalla, kahdella sivulla menee tiet vieressä puoli kilometriä kummallakin sivulla ja yhdellä sivulla taloja.... Tuota peltoa kierrin Jukon kylvinkoneella kun ensimmäisen kerran huomasin että sen siemensyöttövaihdelaatikon rattaat löivät tyhjää, hirveetä pätkäkylvöä pitkän matkaa jota oli hankala jälkikäteen paikata. Olipa kyläläisillä katsottavaa 😉😀
kyllä se ammattilainen osaa.! minun kynnöt oli joku hehtaari vuosina 72_73.2siipeä ja 64 mallin man raktorina niin eipä se vauhti ollu kovin kova ja ylämäkeen vielä hitaampi.
seppo rissanen Itte oon kyntänyt 70-luvun puolivälistä, -77-vuodesta tosissaan. Ensin 3x13 ja 2x16 tuumaisilla ja vuodesta 1980 3-4 ja myöhemmin 5-siipisillä ja sitten taas 4-siipisillä.... mäkiä ei oo, paria jokirantatonttia lukuunottamatta. Ei musta kyllä mäkisen maan kyntäjäksi olisikkaan......jätän mielelläni ne muille.
Hyvin selitetty/opastettu :)
Isot aurat tuottaa aina ongelmii,mut ammatti mies hoitaa hommat hyvin,ja pellot ei aina mitassa,ja suora kulmassa,
Juuri näin 👌
Hyvä ja mielenkiintoonen vireo, lisää tämmöösiä. 👍
HooPee
No kiitos!
Leveää peltoa on helppo kyntää.. :)
Periaatteessa teen myös hiukan samalla tavalla, mutta en tee merkkivakoa, enkä ajele kynnöksen päälle tuossa vaiheessa. Kynnän kiilat kuten normaalit päisteet, aura ylös siinä vaiheessa kun ollaan tarpeeksi lähellä reunaa, about 3-4 auran leveyttä (tässä hiukan viilun leveyden säädöllä avitan). Sitten kynnän lopuksi kiilamaisen reunan, kuten normi päisteen. Ajan ekan vedon jääneeseen reunaan niin, että "suoristan" reunan ajamalla tarvittaessa hiukan kynnöksen päälle, seuraavat sitten kuten sinäkin tuossa videolla.
Tuo sun tapa ihan yhtä hyvä, saman verran tallaa kynnöstä.
Joskus esim. kolmioita kyntäessä kolmio tulee käsiteltyä jo keskellä peltoa ja silloin merkkivako tai sänkeen poljetut jälket on hyvänä apuna -> siten että ajaa merkkivaon/jäljen haluamansa uuden suunnan mukaan ja tekee siihen ikäänkun päisteen.
Näyttää ihan järkevältä tavalta,eipä oo tullu itellä mieleenkään kyntää kiilaa noin,tosin en oo koskaan kyntäny paluuauralla.
fieldman74
Sarka-aurallakin toimii ihan hyvin noin.
Tosiaan ajamalla jäljet peltoon haluamaan kohtaan ja muotoon on helppo tehdä suora vesivako mihin vain.
Olipa opettavainen video
Tomi Junno
Kiitoksia! 🙂
Mites kynnät nuo kolmiot jotka jää tuohon päisteeseen. Nostatko aina auraa vähän siinä kynnetyn kohdalla vai miten.
Kyllä päisteet kynnetään ihan normaalisti.
Kiilapalojen kyntötapakin riippuu kulmasta kuinka kapenee. Jos kynnettävä kapenoo nopeasti, ei tämän videon kyntötapa toimi kovin hyvin.
Eli kynnetään tilanteen mukaan niinkuin parhaalta tuntuu.
Hyvä nähdä näitäkin videoita missä ei kynnetä jotain täydellisen suorakulmaisia peltoja niin näkee vähän näitä tapoja miten näitä voi hoitaa
Derbiboy 69
Ei niitä kiilankyntövideoita taida kovin paljoa olla.
Itte oon yli 40 vuotta kyntänyt, ja tätä systeemiä varmaan yli 25 vuotta käyttänyt, suurimman osan sarka-auroilla.
Oko mase huono merki on
Ammattimiehen työnjälki on se harmi ku eivät tehneet isojaon aikaan isoja pyöreitä peltoja.
Miksi kynnät rikkonaiseksi jo syksyllä, etkä jätä vahan ajan kunnon kyntöviilua hitaasti kyntämällä?
Kulottaja
Maalaji ja siipien muoto takaa sen että viilu ei jää ehjäksi vaikka ajais kuinka hiljaa.
"Vanhan ajan" viilua ei saa aikaiseksi kun 50 vuotta vanhalla pitkäsiipisellä fiskarissilla happamaan nurmipeltoon. Lisäksi pitäs ajaa hemmetin hitaasti ja kapealla viilunleveydella. Traktorin rengastukset on muuttunu nykyaikana niin paljon leveemmiksi, että aurojen siipimallinkin on pitäny mukautua. Esim. mulla on kyntötraktorissa 650mm rengas takana, jolloin viilun leveyskin pitää olla kunnossa, samalla siipi joutuu kääntämään maata sivusuunnassa jo suhteellisen paljon, eikä viilu pysy "kasassa." Tollaseen "vanhan ajan"- kyntönopeuteen ei ole edes käytännön mahdollisuuksia nykypinta-aloilla, jos syksyllä meinaa muutakin tehdä kun istua kyntämässä. Kyntönopeus mulla on 9-9,5 km/h.
Samaa mieltä teidän kanssanne. Silti vaan näkee usein kuinka moni yrittää edelleenkin kyntää nykykalustolla hitaasti, mutta hitaasti vanhan ajan viilua. Minua on arvosteltu kun "kohellan" pellolla kyntämällä 9-10km/h. Pitäisi kuulemma jättää viilu talveksi ja vasta keväällä rikkoa. Keväällä kyntäessä minulla on usein enemmänkin vauhtia, koska sillä keinoin jää vähemmän äestettävää. On toki tullut testattua 20km/h kyntöäkin, mutta siihen pitää olla sopiva pelto. (maalaji ja muoto)
Komialta näyttää.Sulla on samanlaiset aurat kun minulla ,mutta minun aurat alkaa olla aivan loppu ja haaveissa olisi uusien aurojen osto.On vaan niin pahuksen tyyriitä jos uudet ostaisi.
Tuo on varmasti hyvä tapa kyntää kiilava lohko. Itse teen sillain että kynnän aivan normaalisti koko pellon ja viimeistelen sen kiilavan pään tekemällä " ylimääräisen " päisteen. (toivottavasti ymmärsit :D)
Aika vähän oon nähny kuinka käytännössä kiiloja lopetellahan.
Tapoja on varmaan enemmän kuin on kyntäjiä.
justihi 666
Tuo pelto on tosiaan aika näkyvällä paikalla, kahdella sivulla menee tiet vieressä puoli kilometriä kummallakin sivulla ja yhdellä sivulla taloja....
Tuota peltoa kierrin Jukon kylvinkoneella kun ensimmäisen kerran huomasin että sen siemensyöttövaihdelaatikon rattaat löivät tyhjää, hirveetä pätkäkylvöä pitkän matkaa jota oli hankala jälkikäteen paikata. Olipa kyläläisillä katsottavaa 😉😀
Samuli itekki välillä tehny tätä
Mä en nyt kyllä ymmärtänyt ylimääräistä päistettä 🤔
Pekka - eli ei suorista sitä ollenkaa sen reunan mukasesti vaan ajaa vaan siihen reunaan ja sitte lopuks kyntää sen "päisteen"
kyllä se ammattilainen osaa.! minun kynnöt oli joku hehtaari vuosina 72_73.2siipeä ja 64 mallin man raktorina niin eipä se vauhti ollu kovin kova ja ylämäkeen vielä hitaampi.
seppo rissanen
Itte oon kyntänyt 70-luvun puolivälistä, -77-vuodesta tosissaan. Ensin 3x13 ja 2x16 tuumaisilla ja vuodesta 1980 3-4 ja myöhemmin 5-siipisillä ja sitten taas 4-siipisillä.... mäkiä ei oo, paria jokirantatonttia lukuunottamatta.
Ei musta kyllä mäkisen maan kyntäjäksi olisikkaan......jätän mielelläni ne muille.
meilläpäin vielä kiviset pellot.