Finland's national anthem - Maamme laulu - Porilaisten marssi - Jääkärimarssi

1. Maamme Laulu (Lyrics)
Oi Maamme Suomi Synnyinmaa
Soi Sana Kultainen
Ei Laaksoa Ei Kukkulaa
Ei Vettä Rantaa Rakkaampaa
Kuin Kotimaa Tää Pohjoinen
Maa Kallis Isien
Ei Laaksoa Ei Kukkulaa
Ei Vettä Rantaa Rakkaampaa
Kuin Kotimaa Tää Pohjoinen
Maa Kallis Isien
Sun Kukoistukses Kuorestaan
Kerrankin Puhkeaa
Viel' Lempemme Saa Nousemaan
Sun Toivos Riemus Loistossaan
Ja Kerran Laulus Synnyinmaa
Korkeimman Kaiun Saa
Viel' Lempemme Saa Nousemaan
Sun Toivos Riemus Loistossaan
Ja Kerran Laulus Synnyinmaa
Korkeimman Kaiun Saa
Our Land (English lyrics)
Oh Our Land Finland Fatherland
Echo Loudly Golden Word
No Valley No Hill
No Water Shore More Dear
Than This Northern Homeland
This Precious Land Of Our Fathers
No Valley No Hill
No Water Shore More Dear
Than This Northern Homeland
This Precious Land Of Our Fathers
One Day From Your Bud
You Will Bloom
From Our Love Shall Rise
Your Hope Glorious Joy
And Once Your Song Fatherland
Higher Still Will Ring
From Our Love Shall Rise
Your Hope Glorious Joy
And Once Your Song Fatherland
Higher Still Will Ring
Maamme on Suomen kansallislaulu. Maamme-laulun kirjoitti Johan Ludvig Runeberg ruotsiksi vuonna 1846 Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäiseksi runoksi, ja sen sävelsi Fredrik Pacius vuonna 1848.
Laulu esitettiin ensimmäistä kertaa 13. toukokuuta 1848 Floran päivän juhlassa Kumtähden kentällä Helsingin rajan tuntumassa. Viron kansallislaulussa (Mu isamaa, mu õnn ja rõõm) käytetään samaa säveltä. Myös liiviläisten kansallislaulussa Min izāmō on Maamme-laulun sävel.
Tekstin nykyisin käytettävä suomennos luetaan yleensä Paavo Cajanderin (1889) nimiin, mutta se pohjautuu suurimmaksi osaksi Julius Krohnin vuoden 1867 käännökseen.
Suomen lainsäädännössä ei ole mainintaa virallisesta kansallislaulusta, toisin kuin esimerkiksi Suomen lipusta ja vaakunasta.
Maamme (Finnish) (Our Country), is the title of Finland's national anthem. There is no law on an official national anthem in Finland, but Maamme is firmly established by convention.
The music was composed by the German immigrant Fredrik Pacius, with (original Swedish) words by Johan Ludvig Runeberg, and was performed for the first time on 13 May 1848. The current Finnish text is usually attributed to the 1889 translation of Ensign Stål by Paavo Cajander, but in fact originates from the 1867 translation by Julius Krohn.
It is said that Pacius composed the tune in a mere fifteen minutes, with no idea that it would become so important to the people of Finland that they would eventually make it their national anthem.
The melody of Maamme is also used for the national anthem of Estonia with a similarly themed text, Mu isamaa, mu õnn ja rõõm, My Fatherland, My Happiness and Joy (1869). It is also considered to be national anthem for Livonians with text Min izamo, min sindimo, My Fatherland, my native land.
2. Porilaisten marssi
Porilaisten marssi on suomalainen sotilasmarssi. Se on ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi vuodesta 1918 ja on myös Suomen tasavallan presidentin kunniamarssi. Marssin nimi viittaa Ruotsin vallan aikaiseen Porin rykmenttiin.
Porilaisten marssin säveltäjästä ei olla varmoja, mutta sävel on mahdollisesti jo 1700-luvulta. Nykyisin käytössä olevat sanat ovat peräisin J. L. Runebergin runoteoksen Vänrikki Stoolin tarinoiden vuonna 1860 ilmestyneestä toisesta osasta. Suomenkieliset sanat ovat Vänrikki Stoolin tarinoiden vuoden 1889 suomennoksesta, joka on Paavo Cajanderin nimissä.
Marssin tai ainakin sen loppuosan säveltäjäksi on arveltu saksalaissyntyistä helsinkiläistä kapellimestaria ja urkuria Christian Fredric Kressiä (1767-1812). Historioitsija Tauno Perälän mukaan sävelmä on vielä vanhempi ja sen eräs versio esiintyy 1700-luvun suosituimman ruotsalaisen trubaduurin Carl Michael Bellmanin kokoelmissa. 1800-luvun puoliväliin asti kappale oli lähinnä näyttämömusiikkia ja muuntui vasta sen jälkeen varsinaiseksi sotilasmarssiksi.
Porilaisten marssi (March of the men of Pori) is the honorary march of the Finnish Defence Forces since 1918, composed by an unknown composer in the 18th century. The original text was written in Swedish by the Finnish national poet Johan Ludvig Runeberg in his epic poem The Tales of Ensign Stål. The most commonly used Finnish translation was written by Paavo Cajander in 1889, along with Cajander's translation of The Tales of Ensign Stål. The name of the march refers to Pori Regiment.
3. Jääkärimarssi (March of the Jaegers composed by Jean Sibelius 1917)
Jääkärimarssi (Jääkärien marssi) on Jean Sibeliuksen säveltämä sotilasmarssi vuodelta 1917 suomalaisen jääkärin Heikki Nurmion (1887-1947) kirjoittamiin sanoihin. Jääkärimarssi sävellettiin alun perin mieskuorolle ja pianolle, ja Sibelius sovitti sen myöhemmin mieskuorolle ja sinfoniaorkesterille.