Oikealla asialla olet, J.O., kun esittelet näin tyylipuhtaan, varoittavan esimerkin. Mitä tulee kommentissa mainitsemasi professorin "tutkimukseen", niin olen kanssasi täysin samaa mieltä. Tutkimustekstistä näkee, ettei ole professori metsässä käynyt tai ei ainakaan ole kannattavasta metsänkasvatuksesta liioin perillä.
Kyllähän noissa vanhoissa kuusikoissa harventelu on ongelma, jossa suurella todennäköisyydellä saa juuristolahon hyvin pian. En suosittele. Heikentyneisiin kuusiin iskee herkemmin kirjanpainaja myös. Sellainen seikka ilmentyy myös jossain vaiheessa jos ei aukkoja enää hakata vaan jatkuva kasvatus lisääntyy, puuston määrä lähtee laskuun. Luken mittauksessa tuo tulee vastaan jossain vaiheessa. Jatkuvassa kasvatuksessa puumäärä on jo heikompi ja puun kasvu niin ja näin monessa kohteessa. Etenkin männyn uudistuminen heikentyy kun joutuu varjoisuudessa sinnittelemään taimena. Usein alle jääneet taimet ovat jo iäkkäitä ja jo senkin vuoksi kasvu heikompaa. Ei synny tukkia vaan jäädään kuitupuun mitoille. Niistä kariseva siemen on myös laadullisesti heikompaa. Itsellänikin on yksi muutaman hehtaarin alue, jossa teen tuota jatkuvaa kasvatusta välimallina, mutta en tasaisin puuvälein. Syynä hirven talvilaidun, ei vain onnistu taimikot. Sahailen ränsistynyttä joskus harsintahakatun metsän puustosta pois kaikki kitukasvuiset puut pienaukkoiksi, hyväkasvuiset koivut harventelen ryhmiksi. Alueelta on joskus 70 luvulla kaadettu järeä puusto päältä pois, syntyneisiin aukkoihin on noussut koivua ja joitain siemensyntyneitä kuusia. Tukkia ei ole kasvanut montaa uutta vaan puusto on kuitupuuta vaikka on vanhaa. Kaivurilla käyn raapimassa aukot ja annan koivun nousta, sitä ei hirvi näy syövän, kuuset ja männyt syö istutuksena. Tuotan tuolla koivua ja käyn sahailemassa koivua polttopuuksi tiheämmin. En ala enää monen vuoden tricon levitykseen, on työläs vaikkakin toimiva keino saada jonkinlainen metsä. Taimikko on nyt siinä rajoilla, saako latvaa katkaistua. Saa nähdä, alkavatko syödä parkkia kun alkaa alaosat taimista karsiintua. Parkin syöntiä on paikoin tuolla seudulla runsaastikin.
Se on tietysti hyvä muistaa että vaikka jatkuva kasvatus onnistuisikin metsänhoidollisessa mielessä, puuyhtiöt maksaa harvennushakkuulla huomattavasti heikomman kiintohinnan puusta versus päätehakkuu. Aika vähän tätä asiaa huomioidaan keskusteluissa, puhutaan vaan metsän kasvusta ja uudistamiskuluista.
Ja mitä noita ylispuuhakkuita on tullut tässä seurattua, niin kyllä kun tuommoisia reilun motin murkuloita lähdetään poistamaan päältä, niin kyllä siinä vaurioita tulee. Niin miten se sitten onnistuu jatkuvassa kasvatuksessa.
Moro. Tee video lannoituksesta. Harvensin enovainaan kuusikon (pieni ala) tosi reilusti ja tarkoitus on lannoittaa niin paljon kun kuusikko kestää, ihan tutkimusmielessä :).
Terve! Lannoitusvideo on ollut kyllä mielessä kun tuossa yksi tuttu isäntä oli viritellyt kotikutoisen lannoituskojeen vanhan Lokomon ajokoneen kyytiin. Mutta katsotaan, koska sellaisen saisi tässä aikaiseksi!
Joo pielessä on pahasti, olen entinen metsuri olen sitä mieltä että jatkuvan kasvatuksen metsä ei onnistu kuin männikössä ja saa siellä olla myös koivujakin seassa . meillä oli kotitilalla noin 40 hehtaaria mänty metsää isäni kaatoi aina isommat männyt samoin koivut , aina oli nuormppaa kasvmassa hakkuut suoritettiin hankinta kaupalla maatalous raktorin juonto vinssin avulla näin jälelle nuoremmat puut eivät vaurioituneet eikä ajo uria tarvitse tehdä tiheään . kuusessa on arat juurakot ja noin vanha metsä kun tuossa videolla , ei onnistu . avo hakkuu mästys ja taimet nåin on ..
Joo kyllä, se sekametsä olla pitää, jossa sitä harjoittaa. Eikä kalustona puunkorjuussa tosiaankaan pidä käyttää isoja koneita, sillä siitä tulee vaan tuhoa. Pitäisi lähtökohtien ja metsän olla huomattavasti parempi, että tuota jatkuvaa kasvatusta lähtee harjoittamaan.
@@jariolavilaitila5600 Enää ei paljon vinssejä näy missään. Tässä kesällä kun vinssin kanssa turailin tuolla myrskytuhoalueella, niin siinä yksi mies pysähtyi ihmettelee, että vieläkö tollaisia joillakin on!
Hyvä video ja yhdyn samaan ja varsinkin tuollaisen metsän suhteen. Omassa metsässä on alueita,missä männiköt ovat kasvaneet jatkuvassa ja hyvällä menestyksellä. Mutta näissä pitää olla tarkka,mikä järkevää. Taimet ovat kehittyneet ja laatu nykyään hyvä. Ei kannata ujostella päätehakkuu vaihtoehtoakaan ja varsinkin sellaiseen,mihin se lähes ehdoton.
Jatkuva kasvatus sopii jonkinlaisiin paikkoihin, mutta siinä täytyy kyllä tosiaan tietää, että mitä on tekemässä. Ja sekametsä siinä saisi melkein olla, silkkaa kuusikkoa on aika hankala kasvatella fiksusti. Sokeasti ei kannata luottaa näiden metsäasiantuntijoiden neuvoihin, sillä niiden pitää tehdä kauppaa ja myydä palvelua.
Kuuset ovat heikossa hapessa. Maaperä on hyvin rehevää ja valoa on paljon tarjolla. Komean sekametsän saisi kun uudistaisi. Komea taimikko tulisi luontaisestikin.
Jatkuva kasvatuksessa, pioneeri lajit kuten pihlaja ja pajut valtaavat alat. Toki jos kasvatettava puusto on eri-ikäistä, nuorta metsää, homma voi onnistua. Itse en usko jatkuvaan kasvatukseen kovin paljon, kokeilen sitä pienellä metsällä, jossa on ylispuu koivikko ja aliskasvos kuusi. Noin puolen hehtaarin kokeilu.
Eikös tuo ole enemmän kaksijakoinen metsä, joka tulee muutenkin hyvin herkästi Tuolla on yksi polttopuupalsta turvemaalla, johon pukkaa nätisti uutta taimea koko ajan. Puu kuitenkin sellaista, ettei sillä tiliä ikinä tehdä. Kuitupuun myynnillä ei oikein elä
Ja mitä tulee erään professorin lausuntoihin jatkuvasta kasvatuksesta ja sen kannattavuudesta, niin kannattaa tietty lähdekritiikki olla. Väitti tilatussa tutkimuksessa, että ensharvennus tehdään 60v vasta istutustaimikossa. Toki se jatkuva kasvatus silloin loistaa kun hutkitaan, eikä tutkita kunnolla.
Jatkuva kasvatus toimii ainoastaan karuilla mailla missä heinittyminen ja lehtipuusto pysyy poissa tai vähissä. Lähinnä männyn kasvatuksessa ihan pohjoisimmassa suomessa. Oikeastaan tietynlainen nyrkkisääntö että niin kitukasvuisessa maassa missä muokkaus+kylvö/istutus ei anna tuottoa kohtuullisessa ajassa.
Ja sellainen tietty, jossa ei ole liian paksu kunttakerros. Vähän meinaa nihkeesti työntää taimea jos on paksusti kunttaa estämässä taimettumista. Jos jatkuva kasvatus toimisi, niin kyllä sitä harjoitettaisiin isommassa mittakaavassa.
Vajaatuottonen reilusti. Mielenkiintoinen tuo pienaukko menetelmä . Nyt seuraan yhtä hakkuita mutta monta vuotta saa seurata miten toimii. Olen huomannut n 3ha Max aukko on ollu onnistuneimmat ,uudistunut jopa luontaisesti.
Kyllä tuolla metsänhoitolla metsätalous loppuu Suomesta. 100 vuotias kuusikko ensinnäkin on pääosin tyvilahoa.Mitä tulee jatkuvaan kasvatukseen, niin se sopii harvoihin metsiin. Ensinnäkin rehevissä maissa aluskasvillisuus valtaa niin,että taimettumista ei synny. Tuossakin esimerkissä on tuollainen korpimaisema mutta luontaista taimettumista ei juuri ollenkaan. Itselläkin on n. 5 ha rehevällä maalla harrastettua jatkuvaa kasvatusta (kuusi,edellinen omistaja) Ei juurikaan taimettumista. Kuuset kasvaa ryppäissä ja isoja aukkoja , joissa kasvaa muutama koivun räippä.Vattu ja paksu heinä valloittanut aukot.Ei muuta vaihtoehtoa kuin kaikki nurin ja uudelleen taimitus kuusella. Mitä tulee jatkuvaan kasvatukseen se sopii kaupunki ympäristöön mutta ei oikeaan metsätalouteen.
Samaa mieltä ja hyvin kommentoitu. Kyllä jos jatkuva kasvatus toimisi, niin sitä harrastettaisiin takuulla isommassa mittakaavassa. Ja muutenkin tekee hyvää metsäpohjalle jos on tiedossa, että useampi kuusisukupolvi kasvanut, niin vaihtaa välissä koivulle. Eipä tuossa sinunkaan tapauksessa muita vaihtoehtoja ole kuin nilkasta nurin ja uutta tilalle!
@@JOmetsuri Liittyen tähän minun jatkuvankasvatuksen lohkoon: Jos löisi kaikki nurin, niin mitä siihen istuttaisi?Kuusi siinä on pääpuulaji. Tällä alueella on niin vahva hirvikanta, että koivua ja mäntyä ei voi istuttaa. (on näyttöä kummastakin puulajista, että ei onnistu. Elikkä kuusi olisi ainut vaihtoehto. Olet jossakin sanonut, että useamman sukupolven jälkeen(kuusi) kannattaisi istuttaa esim.koivua. Olisin valmis kokeilemaan koivua, jos ei olisi hirvivaaraa.
@@pauliheikkinen2331 Eipä tuossa oikein ole vaihtoehtoja kuin kuuselle uudistaa. Kuusta joutunut täällä laittamaan sellaisiinkin paikkoihin, johon se ei välttämättä sovi. Meinaa hirvet olla melkoinen riesa paikka paikoin. Mutta pari kuusisukupolvea jos on ollut, niin ihan maaperän ja ravinnetasapainon palautumisen takia suosittelevat koivulle vaihtoa. Mutta en sitten tiedä miten paikkansa pitävää juttua sekin on.
Hyvin sanottu ja perusteltu. Asutuksen lähellä ne maisemahakkuut ja käsittelytavat jatkuvalla kasvatuksella on ihan hyvästä, ettei rykästä aukkoa monen kiusaksi kun se maisema muuttuu.
varmaan hankalaa vanhaan tasaikäiseen mettään alkaa jatkuvaakasvatusta harrastamaan vaikka ideana hyvä.jos aukko edessä niin ehkäpä aikanaa ensiharvennus rajulla kädellä ja siitä antaa uudistua pikkuhiljaa vaikka rahallisesti tappiota kun enempi poistetaan vai tuleeko tappiota pitkässä juoksussa kumminkaan,sodan jälkeen pikkutiloilla taisi olla useimmiten jatkuvaakasvatusta kun lähinnä muutaman hehtaarin omistuksia ja polttopuita keräiltiin ja loput annettiin kasvaa.monissa kuusikoissa ei kasva edes heinä maanpinnalla.
Sepä. Mm. wwf markkinoi, että jk sopii kaikkialle, mutta eipä se näytä oikein luonaavan. Ja sekapuustoahan sitä pitäisi olla ja eri-ikäisrakennetta jo ennestään, että voisi tätä kasvatusmetodia harrastaa. Ja jatkuva kasvatus sopii pientilallisille parhaiten. Isommilla metsätiloilla vuosittain kun hakataan, niin voi pitäytyä tavan metsänhoidossa.
Pieleen näyttää menneen: 2 harvennusta liian lyhyen ajan sisään. + tuulen kaatojen haut päälle. Kuuset nurin ja metsän hoidollinen kulotus? Polttaako tuli juurikäävät? Jos pitää (väkisin) yrittää vanhaa metsää kääntää jatkuvaan kasvatukseen niin olisko järkevämpi toimenpide ollut pienaukot? Tulikin mieleen että pitää syksyn tullen mennä katsomaan hirvestys maille kun Metsähallitus aikonut tehdä vanhassa suokuusikossa poimintahakkuuta... Miten mahtaa onnistua?
Kulotus ja kantojen nosto ei hävitä lopullisesti juurikääpää. Valitettavaa mutta totta. Ainut keino uudistaa koivulle ja juurikääpä häviää sitten +60 vuoden jälkeen jos on hävitäkseen. Käyhän katsomassa, että miten luonnistuu hakkuu.
Ei ole miustakaan millään tavoin onnistumut tuo kuvio , siinä on kyllä surullinen esimerkki lahoavista puista , tuhoelukoitten ja juurikäävän mieluisasta kasvualustasta , juuret hangattu mettäkoneilla auki . Nurin vaan mettä ja uutta tilalle , jotain muuta kuin kuusta jos se kääpä siellä jo rehottaa
Pilallahan tuo on. En muutenkaan ymmärrä sitä, että jatkuva kasvatus pitää väen vängällä pakottaa vanhaan metsään, joka on jo kasvunsa lopettanut. Kuusella rupee ikä tulemaan vastaan ja lahoa alkaa tulemaan. Rauduskoivikolle olisi oiva paikka.
Aika erikoinen ratkaisu kun kuusella noin tehty. Paremmin jatkuvakasvatus toimii kun on lehtipuuta yllä. Kun elukat ovat ensin tappaneet nuo vanhat kuuset niin lepikko mikä saa sitten kasvua ajastaan luo suotuisat olosuhteet luontasille taimille. Kuusikko nurin ja uutta puuta tulemaan 😎 Tolla harvuudella pohja on tosin jo paranemaan päin koska heinittyy.
Kyllä, sekametsässä toimisi paremmin, niin sitä uutta taimistoakin sinne alkaisi tulemaan Mutta kyllä tämä on kaukana siitä kannattavasta toimenpiteestä. Ja näitä yksi tähän erikoistunut yritys hehkuttaa. Videon oli vaan tarkoitus osoittaa, että ei tuota jk:ta pidä joka paikkaan pakottaa kun se ei kaikkialle vaan sovi.
Näyttää paremminkin suojuspuuhakkuu kohteelta kuin jatkuvalta kasvatukselta. Taimiainesta on vain aivan liian vähän. Harvassa on ne metsät missä jatkuva kasvatus pärjää taloudellisessa mielessä perinteiselle ala-/laatuharvennus sekä uudistushakkuulle. Eli pieleen meni ja pahasti.
Kyllä, samaa mieltä. Ja tuossa kun tuo puusto on jo ylivanhaa, niin se ei tuosta lihoa, laho leviää ja luonto kurittaa pikkuhiljaa tuota puuta vähemmäksi. Takkiin kyllä ottaa metsänomistaja kun seisottaa noita pystyssä.
Nykyisen käsityksen mukaan ei käsittääkseni tuollaista vanhaa kuusikkoa pitäisi edes muuttaa jatkuvaan kasvatukseen vaan päätehakkuun kautta siirtyä pikkuhiljaa. Mutta onko tässä yksi ongelma siinä, että on isolla koneella käyty ryskäämässä juuret rikki tuulenkaatojen vuoksi? Olisko tullut halvemmaksi maksaa enenmmän metsurille joka hakee pienemmällä koneella puut?
Tuossa on vinha perä. Muutaman kuusisukupolven jälkeen olisi hyvä vaihtaa puulajiakin, että ravinnetalous palaa ennalleen maapohjissa. Syy taitaa olla juurikin tuo happamuus.
Tuolla on niin vihreää väkeä tuota tilaa pitämässä, että sitä aukkohakkuuta tuskin tullaan näkemään. Mutta se on jokaisen oma ratkaisu miten käsittelee metsää. Ja sillein sen pitäisi ollakin, että sitä ei aleta säätämään, että saako aukkoa tehdä lainkaan. Kyllä metsänomistajalla pitää olla se lopullinen päätösvalta kuitenkin.
omistaja ei ollut käynyt metsäpalstallaan 7 vuoteen. eihän metsänhoitoa voi noin automatisoida tai omistaja ulkoistaa koneurakoitsijoille, joka turmelee puiden juuret.
Erinomainen video siitä kuinka hölmösti asiat voi hoitaa, kun ei ymmärretä mitä tekee. Luin kommentit läpi ja mukava huomata, että järkeviä metsänhoidon päälle ymmärtäviä ihmisiäkin vielä löytyy.
Joo, onneks ei kaikki ole tähän vouhotukseen lähteneet. En ole oikein itse jk:n fani. Mielestäni metsätaloudessa saa ja pitää olla vapaus, että mitä omaisuudellaan tekee ja miten käsittelee. Eipä se itseltä ole pois jos joku haluaa tätä harjoittaa.
Sehän on pilattu alunperinkin koko metsä,kaikenlaisia harvennuksia tehty.kasvavat puut poistettu,mikä järki siinä on.eikö jatkuvassa kasvatuksessa valikoida jäävät/lähtevät puut.eikai siellä joka vuosi hakata.10-20vuoden välein?tämmöisiä ääriesimerkkejä esitellään täällä.
No videon tarkoitus oli esittää, että mitä käy kun jo alkujaan huonoon paikkaan yritetään jatkuvaa kasvatusta toteuttaa. Ja kyllähän siinä on tarkoitus valikoida ne kasvatettavat puut. Mutta minä en ole vielä sitä tähän päivään mennessä ymmärtänyt, että miten yli 100v ja kasvunsa lopettanut kuusikko enää elpyisi kasvuun kun se laitetaan jatkuvaan kasvatukseen ottamalla isot valtapuut pois päältä ja eikös se pohjapinta-ala pudoteta sinne 10-12 väliin, eli aika harvaksi jos haluaa sitä uutta taimea sinne tulevan? Se alla oleva puusto on jo menettänyt suurimman osan neulasmassastaan, niin miten ne enää lähtee kasvamaan?
Eikö kannattaisi onnistuneestakin jatkuvan kasvatuksen metsästä näyttää esimerkki,niitäkin varmaan löytyy.metsänomistajat näkisivät vaihtoehdon metsän käsittelyyn.varmaan onnistuu parhaiten hakkaamattomassa metsässä.eikö isommat puut kannattaisi melkein aina ottaa pois.aukkohakkuun jälkeen tulee monenlaista kustannusta,muokkaus,istutus,varhaisperkaus,taimikon hoito.sen jälkeen alkaa metsänomistaja saada vasta tuloa metsästä.ei ole ilmaista monet työvaiheet.jatkuvassa kasvatuksessa nämä työvaiheet jäävät pois.metsä kasvaa kokoajan.
@@jarnoheikkila3642 Ei ole vielä sellaista onnistunutta kohdetta tullut eteen tässä. On aika marginaalinen metsänkäsittelytapa täällä päin ja eikä tuosta ole niin pitkä aika kun metsälaki mahdollisti taas jatkuvan kasvatuksen, niin ne hakkuun tulokset ei vielä välttämättä kunnolla näy. Mutta pidän mielessä ja silmät auki, josko löytyisi onnistunut kohde!
Kuten J O sanot videolla, tässä on ensin tehty alaharvennus, joka ei kuulu jatkuvaan kasvatukseen. Sen seurauksena metsä on ensimmäisen yläharvennuksen jälkeen jäänyt liian harvaksi ja tuulenkaatojen määrä on kohtuuton. Toisin sanoen, kohde ei ollut tehdyn alaharvennuksen vuoksi sopiva siirrettäväksi jatkuvaan kasvatukseen kesken kaiken? Eli sinänsä tämä esimerkki ei anna aihetta tuomita ylipäätään jatkuvaa kasvatusta?
Lisään vielä, että taimien lehtipuuvaltaisuus osoittaa saman: liian harvassa järeämmät puut. Tiheämmässä ja varjoisampana ollessaan kuusen taimi menestyisi kyllä edelleen, eikä vesakkoa olisi samaan malliin.
Noo minulla on vähän sellainen kutina, että vaikka sitä alaharvennusta ei olisi tehty ja se olisi siirretty jatkuvaan kasvatukseen järkevämmällä hakkuulla. Niin olisiko ne alla olevat kuuset elpyneet enää lainkaan? Niissä hädin tuskin olisi vihreää latvustakaan enää kun ovat olleet valta- ja välivaltapuiden alla useamman kymmentä vuotta. Kun nuo isommatkaan eivät näytä tuosta enää kasvuun ponnistavan. Tässä nyt oli tarkoitus näyttää, että miten siinä käy kun jatkuvaan kasvatukseen erikoistunut yritys näitä vanhoja kuusikoita käsittelee. Jätetään firman nimi nyt sanomatta. Mutta jos jatkuvaa kasvatusta lähtee harjoittamaan, niin kyllä se metsäkuvion pitäisi olla huomattavasti paremmilla lähtökohdilla oleva, eikä sellainen vanha kasvunsa lopettanut metsä. Ja tuokin on tuosta harventunut paljon mitä se silloin 2017 oli, sillä tuolta on jo moneen otteeseen korjattu tuulenkaatoja.
Meillä harrastettiin aikanaan jatkuvaa kasvatusta.. sitten opeteltiin laskemaan... mutta jos joku välttämättä haluaa alkaa metsiään muuttamaan jatkuvaan kasvatukseen se siirtyminen pitää aloittaa viimeistään kakkos harvennuksessa ja mielellään jo ensi harvennuksessa. Jättää mahdollisimman eri kokoisia puita ja hakkaa riittävän harvaksi jotta puut tottuvat tuuleen ja valo riittää myös taimien kehittymiseen.
@@veijomiettinen733 Tämä! Hankala sitä on vanhaa tasaikäisrakenteellista metsää muuttaa taikaiskusta jk-asentoon. 100-vuotias kuusi on vähän huono elpymään, etenkin ne alle jääneet, joissa neulasmassa on vähissä.
Eihän tollseen jatkuvaan kasvatukseen niin vaan siirrytä :D Siirtymä kestää äkkiä sen 20vuotta, että saadaan montaa puulajia ja monen ikäistä joka paikkaan.
@@joukoasklof6238 Nimenomaan näin. Eiköhän sellainen jossain kohtaa pian järjesty kun joskus innostuu reissunpäälle taas. Tulisi samalla vähän maakuntamatkailuakin
Sepä. Kyllä kun sieltä monta kertaa haetaan isoilla koneilla telat paukkuen puuta tienlaitaan, ettei havutusta saa, niin juurivauriot on varma juttu. Muutenkin sitä on jossain jotain pielessä jos joka vuosi pitää kolistella koneella metsässä samalla kuviolla.
Eihän tuolla ole jatkuvan kasvatuksen kanssa mitään tekemistä, jos on alaharvennus tehty 2013 tai -14. JATKUVASSA KASVATUKSESSA NOIN RANKKAA ALAHARVENNUSTA EI TEHDÄ . Ja aikamoisia riukuja yli satavuotiaiksi kuusiksi, sanoisin.
Sellaista se on kun Helsingissä majaileva yritys toteuttaa vanhaan metsään näitä toimenpiteitä. Mainostavat vielä, että parasta tuottoa. Mielenkiintoista seurata, että mitä tuohon tulee.
@@JOmetsuri ihan pimeetä. Lempääläss toteutettiin vastaava sitten tuli kirjanpainama ja tehtiin niille hakkuu elikkä siit tuli nk pienaukkohakkuu. Minusta kaistalehakkuu tai oienaukkomsäästäisi luontoarvoja paljon paremmin. Metsänomistaja ei saa ikinä kunnon tiliä ja luontokin kärsii.
Moni viljelijä yrittää saada pelloilta mahdollisimman suurta tuottoa. Luulisi, että metsämaalta yritettäisi samaa, nimenomaan talousmetsissä. Jokainen tietenkin päättää itse mitä tekee. Viherpiipertäjillä on asioista paljon mielipiteitä ja kovasti oltaisi määräilemässä toisten omaisuudesta.
@@kukkaro7749 Metsä tulee tuohon haapa kasvaa 1,5 metriä vuodessa tuolla pohjalla ei pidä mennä keskeneräistä työtä arvostelemahan missä aukko siellä ongelma
@@jariolavilaitila5600 Kyllä tässä kohtaa omasta mielestä on lähdetty väärään paikkaan koittamaan jatkuvaa kasvatusta. Pikkuhiljaa harvenee nuo isot kuuset tuosta tuulen ja hyönteisten vuoksi. Mo ottaa takkiin kun puuta korjataan nyt tulevat vuodet pääasiassa tuulenkaatoina 40 motin erissä. Ei tätä voi taloudellisesti kääntää mitenkään metsänomistajan eduksi. Jatkuva kasvatus on ok silloin kun siellä on lähtökohdat huomattavasti paremmat, että on jo valmiiksi eri-ikäisrakenteinen. Toistasataa vuotta vanhan kuusikon kun vääntää väkisin jk-asentoon, ppa sinne 12 tuntumaan, niin siitä luonto sitä harventaa. Lisäksi tulee enemmän tuulituhoa ja laho leviää kuin tuo enää kasvaa vuodessa. Ja sitten kun aikanaan ollaan siinä pisteessä, että nuo isot kuuset pitäisi ottaa pois tuolta päältä. Rujoa jälkeä tulee.
@@JOmetsuri Puunmyyjä saa jatkuvaa tuloa voipi vain todeta olipa hyvä tuuri ku tuuli taas kaatoi puita pannaampa moto hakkuulle. Huomatkaa nyt vihdoinkin ei se pellon kuokkiminen metsään, venkurapuita kasvavavien taimien osto, istuttelu ja raivaaminen ilmasta ole vaan jatkuvaa menoa ilman puunmyyntituloa
@@jariolavilaitila5600 En oo vielä yhtäkään metsänomistajaa nähnyt, joka hyppisi riemusta kun tuulituhoja tulee. Ja paljonko sille puulle annetaan hintaa firmalta kun se kerätään isommalta alalta 40 motin erissä? Plus se turha ajelu siellä metsässä kuormittaa turhaan tuota pystypuuta. Juuret ottaa teloista ja ketjuista tälliä ja siitä hyvällä tuurilla juurikääpä leviää edelleen. Ja se laho leviää vuosien mittaan ylöspäin.
Nää voi mennä pieleen. Ei se sovellu välttämättä vanhaan tasaikäiskasvatusmetsään. Löytyy noita videoita päivastaisista havainnoista. czcams.com/video/hjbxVgFRVb8/video.html
Se pitäisi aloittaa aina jo hyvissä ajoin valmistelu jatkuvaa kasvatusta varten jos haluaa, että se onnistuu. Yht äkkiä sormia napsauttamalla ei oikein tasaikäisrakenteista muuteta hyvin tuloksin jatkuvaa kasvatusta varten.
Varakas täytyy olla, jos tommoista pystyy harrastamaan. Kaikki on mennyt ns, metsähallituksen puolelle.
Hyvä mielipide olen kanssasi tuosta asiasta täysin samaa mieltä perustelut oivat vankat.
Oikealla asialla olet, J.O., kun esittelet näin tyylipuhtaan, varoittavan esimerkin.
Mitä tulee kommentissa mainitsemasi professorin "tutkimukseen", niin olen kanssasi täysin samaa mieltä. Tutkimustekstistä näkee, ettei ole professori metsässä käynyt tai ei ainakaan ole kannattavasta metsänkasvatuksesta liioin perillä.
Kyllähän noissa vanhoissa kuusikoissa harventelu on ongelma, jossa suurella todennäköisyydellä saa juuristolahon hyvin pian. En suosittele. Heikentyneisiin kuusiin iskee herkemmin kirjanpainaja myös.
Sellainen seikka ilmentyy myös jossain vaiheessa jos ei aukkoja enää hakata vaan jatkuva kasvatus lisääntyy, puuston määrä lähtee laskuun. Luken mittauksessa tuo tulee vastaan jossain vaiheessa. Jatkuvassa kasvatuksessa puumäärä on jo heikompi ja puun kasvu niin ja näin monessa kohteessa. Etenkin männyn uudistuminen heikentyy kun joutuu varjoisuudessa sinnittelemään taimena.
Usein alle jääneet taimet ovat jo iäkkäitä ja jo senkin vuoksi kasvu heikompaa. Ei synny tukkia vaan jäädään kuitupuun mitoille. Niistä kariseva siemen on myös laadullisesti heikompaa.
Itsellänikin on yksi muutaman hehtaarin alue, jossa teen tuota jatkuvaa kasvatusta välimallina, mutta en tasaisin puuvälein. Syynä hirven talvilaidun, ei vain onnistu taimikot. Sahailen ränsistynyttä joskus harsintahakatun metsän puustosta pois kaikki kitukasvuiset puut pienaukkoiksi, hyväkasvuiset koivut harventelen ryhmiksi. Alueelta on joskus 70 luvulla kaadettu järeä puusto päältä pois, syntyneisiin aukkoihin on noussut koivua ja joitain siemensyntyneitä kuusia. Tukkia ei ole kasvanut montaa uutta vaan puusto on kuitupuuta vaikka on vanhaa. Kaivurilla käyn raapimassa aukot ja annan koivun nousta, sitä ei hirvi näy syövän, kuuset ja männyt syö istutuksena. Tuotan tuolla koivua ja käyn sahailemassa koivua polttopuuksi tiheämmin. En ala enää monen vuoden tricon levitykseen, on työläs vaikkakin toimiva keino saada jonkinlainen metsä. Taimikko on nyt siinä rajoilla, saako latvaa katkaistua. Saa nähdä, alkavatko syödä parkkia kun alkaa alaosat taimista karsiintua. Parkin syöntiä on paikoin tuolla seudulla runsaastikin.
Monta seikkaa tuli joista ei jatkuvan kasvatuksen fanaatikot puhu. Kiitos.
(tohdinkohan käydä omaa yläharvennettus kuusikkoa katsomassa...)
Se on tietysti hyvä muistaa että vaikka jatkuva kasvatus onnistuisikin metsänhoidollisessa mielessä, puuyhtiöt maksaa harvennushakkuulla huomattavasti heikomman kiintohinnan puusta versus päätehakkuu. Aika vähän tätä asiaa huomioidaan keskusteluissa, puhutaan vaan metsän kasvusta ja uudistamiskuluista.
Ja mitä noita ylispuuhakkuita on tullut tässä seurattua, niin kyllä kun tuommoisia reilun motin murkuloita lähdetään poistamaan päältä, niin kyllä siinä vaurioita tulee. Niin miten se sitten onnistuu jatkuvassa kasvatuksessa.
Moro. Tee video lannoituksesta. Harvensin enovainaan kuusikon (pieni ala) tosi reilusti ja tarkoitus on lannoittaa niin paljon kun kuusikko kestää, ihan tutkimusmielessä :).
Terve! Lannoitusvideo on ollut kyllä mielessä kun tuossa yksi tuttu isäntä oli viritellyt kotikutoisen lannoituskojeen vanhan Lokomon ajokoneen kyytiin. Mutta katsotaan, koska sellaisen saisi tässä aikaiseksi!
Joo pielessä on pahasti, olen entinen metsuri olen sitä mieltä että jatkuvan kasvatuksen metsä ei onnistu kuin männikössä ja saa siellä olla myös koivujakin seassa . meillä oli kotitilalla noin 40 hehtaaria mänty metsää isäni kaatoi aina isommat männyt samoin koivut , aina oli nuormppaa kasvmassa hakkuut suoritettiin hankinta kaupalla maatalous raktorin juonto vinssin avulla näin jälelle nuoremmat puut eivät vaurioituneet eikä ajo uria tarvitse tehdä tiheään . kuusessa on arat juurakot ja noin vanha metsä kun tuossa videolla , ei onnistu . avo hakkuu mästys ja taimet nåin on ..
Joo kyllä, se sekametsä olla pitää, jossa sitä harjoittaa. Eikä kalustona puunkorjuussa tosiaankaan pidä käyttää isoja koneita, sillä siitä tulee vaan tuhoa. Pitäisi lähtökohtien ja metsän olla huomattavasti parempi, että tuota jatkuvaa kasvatusta lähtee harjoittamaan.
Vinssiajassa uudistus onnistuikin helposti luontaisesti ku tukinveto rikkoi sammal ja kunttakerrosta siemenille sopivaksi
@@jariolavilaitila5600 - tuo on varmasti totta.
@@jariolavilaitila5600 Enää ei paljon vinssejä näy missään. Tässä kesällä kun vinssin kanssa turailin tuolla myrskytuhoalueella, niin siinä yksi mies pysähtyi ihmettelee, että vieläkö tollaisia joillakin on!
Hyvä video ja yhdyn samaan ja varsinkin tuollaisen metsän suhteen.
Omassa metsässä on alueita,missä männiköt ovat kasvaneet jatkuvassa ja hyvällä menestyksellä.
Mutta näissä pitää olla tarkka,mikä järkevää.
Taimet ovat kehittyneet ja laatu nykyään hyvä.
Ei kannata ujostella päätehakkuu vaihtoehtoakaan ja varsinkin sellaiseen,mihin se lähes ehdoton.
Jatkuva kasvatus sopii jonkinlaisiin paikkoihin, mutta siinä täytyy kyllä tosiaan tietää, että mitä on tekemässä. Ja sekametsä siinä saisi melkein olla, silkkaa kuusikkoa on aika hankala kasvatella fiksusti.
Sokeasti ei kannata luottaa näiden metsäasiantuntijoiden neuvoihin, sillä niiden pitää tehdä kauppaa ja myydä palvelua.
Kuuset ovat heikossa hapessa.
Maaperä on hyvin rehevää ja valoa on paljon tarjolla. Komean sekametsän saisi kun uudistaisi. Komea taimikko tulisi luontaisestikin.
Jatkuva kasvatuksessa, pioneeri lajit kuten pihlaja ja pajut valtaavat alat. Toki jos kasvatettava puusto on eri-ikäistä, nuorta metsää, homma voi onnistua. Itse en usko jatkuvaan kasvatukseen kovin paljon, kokeilen sitä pienellä metsällä, jossa on ylispuu koivikko ja aliskasvos kuusi. Noin puolen hehtaarin kokeilu.
Eikös tuo ole enemmän kaksijakoinen metsä, joka tulee muutenkin hyvin herkästi
Tuolla on yksi polttopuupalsta turvemaalla, johon pukkaa nätisti uutta taimea koko ajan. Puu kuitenkin sellaista, ettei sillä tiliä ikinä tehdä. Kuitupuun myynnillä ei oikein elä
Pitää vielä täsmentää, että nimenomaan rehevissä kuusikoissa
Ja mitä tulee erään professorin lausuntoihin jatkuvasta kasvatuksesta ja sen kannattavuudesta, niin kannattaa tietty lähdekritiikki olla. Väitti tilatussa tutkimuksessa, että ensharvennus tehdään 60v vasta istutustaimikossa. Toki se jatkuva kasvatus silloin loistaa kun hutkitaan, eikä tutkita kunnolla.
Lahopuulla ei elä tuhohyönteistet. Olen ihan jaksollinen kasvatuksen kannatja
Uudistushakkuu,alustan raivaus, laikkumätästys ja taimet
Kyllä tuo olisi pitänyt vetästä aukeaksi jo silloin 2013-14. Mutta katsotaan nyt miten tuo hanke tuossa etenee
Jatkuva kasvatus toimii ainoastaan karuilla mailla missä heinittyminen ja lehtipuusto pysyy poissa tai vähissä. Lähinnä männyn kasvatuksessa ihan pohjoisimmassa suomessa. Oikeastaan tietynlainen nyrkkisääntö että niin kitukasvuisessa maassa missä muokkaus+kylvö/istutus ei anna tuottoa kohtuullisessa ajassa.
Ja sellainen tietty, jossa ei ole liian paksu kunttakerros. Vähän meinaa nihkeesti työntää taimea jos on paksusti kunttaa estämässä taimettumista. Jos jatkuva kasvatus toimisi, niin kyllä sitä harjoitettaisiin isommassa mittakaavassa.
Kuuset nurin🌲 eurot taskuun, Finnairlta lippu ja hiekkarannalle.🌴 Koivut kasvuun, juurikääpän loppu.👍
Näin se tosissaan kannattaisi tehdäkin! Vielä kun noista puista jotain saa!
Vajaatuottonen reilusti. Mielenkiintoinen tuo pienaukko menetelmä . Nyt seuraan yhtä hakkuita mutta monta vuotta saa seurata miten toimii. Olen huomannut n 3ha Max aukko on ollu onnistuneimmat ,uudistunut jopa luontaisesti.
Joo ja kasvu on jo topannut, eikä varmasti tule tuosta enää elpymään + juurikääpä myllää nyt tuolla.
Kyllä tuolla metsänhoitolla metsätalous loppuu Suomesta. 100 vuotias kuusikko ensinnäkin on pääosin tyvilahoa.Mitä tulee jatkuvaan kasvatukseen, niin se sopii harvoihin metsiin. Ensinnäkin rehevissä maissa aluskasvillisuus valtaa niin,että taimettumista ei synny. Tuossakin esimerkissä on tuollainen korpimaisema mutta luontaista taimettumista ei juuri ollenkaan. Itselläkin on n. 5 ha rehevällä maalla harrastettua jatkuvaa kasvatusta (kuusi,edellinen omistaja) Ei juurikaan taimettumista. Kuuset kasvaa ryppäissä ja isoja aukkoja , joissa kasvaa muutama koivun räippä.Vattu ja paksu heinä valloittanut aukot.Ei muuta vaihtoehtoa kuin kaikki nurin ja uudelleen taimitus kuusella. Mitä tulee jatkuvaan kasvatukseen se sopii kaupunki ympäristöön mutta ei oikeaan metsätalouteen.
Samaa mieltä ja hyvin kommentoitu. Kyllä jos jatkuva kasvatus toimisi, niin sitä harrastettaisiin takuulla isommassa mittakaavassa. Ja muutenkin tekee hyvää metsäpohjalle jos on tiedossa, että useampi kuusisukupolvi kasvanut, niin vaihtaa välissä koivulle.
Eipä tuossa sinunkaan tapauksessa muita vaihtoehtoja ole kuin nilkasta nurin ja uutta tilalle!
@@JOmetsuri Liittyen tähän minun jatkuvankasvatuksen lohkoon: Jos löisi kaikki nurin, niin mitä siihen istuttaisi?Kuusi siinä on pääpuulaji. Tällä alueella on niin vahva hirvikanta, että koivua ja mäntyä ei voi istuttaa. (on näyttöä kummastakin puulajista, että ei onnistu. Elikkä kuusi olisi ainut vaihtoehto. Olet jossakin sanonut, että useamman sukupolven jälkeen(kuusi) kannattaisi istuttaa esim.koivua. Olisin valmis kokeilemaan koivua, jos ei olisi hirvivaaraa.
@@pauliheikkinen2331 Eipä tuossa oikein ole vaihtoehtoja kuin kuuselle uudistaa. Kuusta joutunut täällä laittamaan sellaisiinkin paikkoihin, johon se ei välttämättä sovi. Meinaa hirvet olla melkoinen riesa paikka paikoin. Mutta pari kuusisukupolvea jos on ollut, niin ihan maaperän ja ravinnetasapainon palautumisen takia suosittelevat koivulle vaihtoa. Mutta en sitten tiedä miten paikkansa pitävää juttua sekin on.
Jatkuva kasvatus toimii esim kaupungin lähimetsissä missä taloudellinen tulo ei ole se tärkein juttu, perus talousmetsään en suosittelisi.
Hyvin sanottu ja perusteltu. Asutuksen lähellä ne maisemahakkuut ja käsittelytavat jatkuvalla kasvatuksella on ihan hyvästä, ettei rykästä aukkoa monen kiusaksi kun se maisema muuttuu.
En ymmärrä koko jatkuvaa kasvatusta; nilkasta poikki vaan! Onnex ei taida onnistuakaan kuin kuusella?
Olisiko tuo nyt niin nätti kaupungin laidallakaan?
Kyllähän jatkuvaa kasvatusta on perusteltu taloudellusuudella. Puut nurin vasta silloin kun saa maksimituoton/puu ja tätä tehdään usein.
@@munoma8672 juu, se ettei ymmärrä, ei ole argumentti.
varmaan hankalaa vanhaan tasaikäiseen mettään alkaa jatkuvaakasvatusta harrastamaan vaikka ideana hyvä.jos aukko edessä niin ehkäpä aikanaa ensiharvennus rajulla kädellä ja siitä antaa uudistua pikkuhiljaa vaikka rahallisesti tappiota kun enempi poistetaan vai tuleeko tappiota pitkässä juoksussa kumminkaan,sodan jälkeen pikkutiloilla taisi olla useimmiten jatkuvaakasvatusta kun lähinnä muutaman hehtaarin omistuksia ja polttopuita keräiltiin ja loput annettiin kasvaa.monissa kuusikoissa ei kasva edes heinä maanpinnalla.
Sepä. Mm. wwf markkinoi, että jk sopii kaikkialle, mutta eipä se näytä oikein luonaavan. Ja sekapuustoahan sitä pitäisi olla ja eri-ikäisrakennetta jo ennestään, että voisi tätä kasvatusmetodia harrastaa. Ja jatkuva kasvatus sopii pientilallisille parhaiten. Isommilla metsätiloilla vuosittain kun hakataan, niin voi pitäytyä tavan metsänhoidossa.
Pieleen näyttää menneen: 2 harvennusta liian lyhyen ajan sisään. + tuulen kaatojen haut päälle. Kuuset nurin ja metsän hoidollinen kulotus? Polttaako tuli juurikäävät? Jos pitää (väkisin) yrittää vanhaa metsää kääntää jatkuvaan kasvatukseen niin olisko järkevämpi toimenpide ollut pienaukot? Tulikin mieleen että pitää syksyn tullen mennä katsomaan hirvestys maille kun Metsähallitus aikonut tehdä vanhassa suokuusikossa poimintahakkuuta... Miten mahtaa onnistua?
Kulotus ja kantojen nosto ei hävitä lopullisesti juurikääpää. Valitettavaa mutta totta. Ainut keino uudistaa koivulle ja juurikääpä häviää sitten +60 vuoden jälkeen jos on hävitäkseen. Käyhän katsomassa, että miten luonnistuu hakkuu.
Ei ole miustakaan millään tavoin onnistumut tuo kuvio , siinä on kyllä surullinen esimerkki lahoavista puista , tuhoelukoitten ja juurikäävän mieluisasta kasvualustasta , juuret hangattu mettäkoneilla auki . Nurin vaan mettä ja uutta tilalle , jotain muuta kuin kuusta jos se kääpä siellä jo rehottaa
Pilallahan tuo on. En muutenkaan ymmärrä sitä, että jatkuva kasvatus pitää väen vängällä pakottaa vanhaan metsään, joka on jo kasvunsa lopettanut. Kuusella rupee ikä tulemaan vastaan ja lahoa alkaa tulemaan. Rauduskoivikolle olisi oiva paikka.
Aika erikoinen ratkaisu kun kuusella noin tehty. Paremmin jatkuvakasvatus toimii kun on lehtipuuta yllä. Kun elukat ovat ensin tappaneet nuo vanhat kuuset niin lepikko mikä saa sitten kasvua ajastaan luo suotuisat olosuhteet luontasille taimille. Kuusikko nurin ja uutta puuta tulemaan 😎 Tolla harvuudella pohja on tosin jo paranemaan päin koska heinittyy.
Kyllä, sekametsässä toimisi paremmin, niin sitä uutta taimistoakin sinne alkaisi tulemaan Mutta kyllä tämä on kaukana siitä kannattavasta toimenpiteestä. Ja näitä yksi tähän erikoistunut yritys hehkuttaa. Videon oli vaan tarkoitus osoittaa, että ei tuota jk:ta pidä joka paikkaan pakottaa kun se ei kaikkialle vaan sovi.
@@JOmetsuri Hyvä video ehkä jopa kiistellystä aiheesta. Viulut maksaa metsänomistaja ja mitenhän tämä projekti on heille myyty.
Näyttää paremminkin suojuspuuhakkuu kohteelta kuin jatkuvalta kasvatukselta. Taimiainesta on vain aivan liian vähän. Harvassa on ne metsät missä jatkuva kasvatus pärjää taloudellisessa mielessä perinteiselle ala-/laatuharvennus sekä uudistushakkuulle. Eli pieleen meni ja pahasti.
Kyllä, samaa mieltä. Ja tuossa kun tuo puusto on jo ylivanhaa, niin se ei tuosta lihoa, laho leviää ja luonto kurittaa pikkuhiljaa tuota puuta vähemmäksi. Takkiin kyllä ottaa metsänomistaja kun seisottaa noita pystyssä.
Kyllä se sekametsä taitaa olla ainoa. tapa tuohon jatkuvaan kasvatukseen??🙋
Oho.
On paljon rahaa metän omistajalla. Ois tehny aukon mätästänyt ja istuttanut taimet.
Nyt on hirvikärpäset tullu tänne jo kaveriksi😄
Siinä on kyllä tappiota tehty, että hirvittää! Joo, niitä alkaa pörräämään jo pirusti kimpussa.
Nurin ja uutta tilalle.
Ja kiireesti, ei tuossa enää tule kuin tappiota metsänomistajalle. Nuo isot puut ei ole muuta kuin haittana enää päällä.
Nykyisen käsityksen mukaan ei käsittääkseni tuollaista vanhaa kuusikkoa pitäisi edes muuttaa jatkuvaan kasvatukseen vaan päätehakkuun kautta siirtyä pikkuhiljaa.
Mutta onko tässä yksi ongelma siinä, että on isolla koneella käyty ryskäämässä juuret rikki tuulenkaatojen vuoksi? Olisko tullut halvemmaksi maksaa enenmmän metsurille joka hakee pienemmällä koneella puut?
Metsäpaloa ei tietysti saa toivoa kenenkään metsään mutta jos saisi toivoa niin tämä olisi hyvä kohde.
Noo, toivottavasti ei pala, etteivät uudista ennenaikaisesti. Katsellaan nyt miten tuo 10 vuoden aikana muuttuu.
Kuusen siemen itää lehti-/ sekapuukarikkeessa, harvoin kuusten alla on kuusentaimia. Lienee liian hapanta tai jotain.
Tuossa on vinha perä. Muutaman kuusisukupolven jälkeen olisi hyvä vaihtaa puulajiakin, että ravinnetalous palaa ennalleen maapohjissa. Syy taitaa olla juurikin tuo happamuus.
Äkkiä nurin. Alkaa olemaan hankalampi uudistaa, kun puskat saa valoisassa hyvän alun ennen päätehakkuuta.
Tuolla on niin vihreää väkeä tuota tilaa pitämässä, että sitä aukkohakkuuta tuskin tullaan näkemään. Mutta se on jokaisen oma ratkaisu miten käsittelee metsää. Ja sillein sen pitäisi ollakin, että sitä ei aleta säätämään, että saako aukkoa tehdä lainkaan. Kyllä metsänomistajalla pitää olla se lopullinen päätösvalta kuitenkin.
@@JOmetsuri Ei tuollaisesta touhusta tule muutakuin vihreäksi kiukusta jos on rahaa niin kaataa toukille
omistaja ei ollut käynyt metsäpalstallaan 7 vuoteen. eihän metsänhoitoa voi noin automatisoida tai omistaja ulkoistaa koneurakoitsijoille, joka turmelee puiden juuret.
Erinomainen video siitä kuinka hölmösti asiat voi hoitaa, kun ei ymmärretä mitä tekee. Luin kommentit läpi ja mukava huomata, että järkeviä metsänhoidon päälle ymmärtäviä ihmisiäkin vielä löytyy.
Joo, onneks ei kaikki ole tähän vouhotukseen lähteneet. En ole oikein itse jk:n fani. Mielestäni metsätaloudessa saa ja pitää olla vapaus, että mitä omaisuudellaan tekee ja miten käsittelee. Eipä se itseltä ole pois jos joku haluaa tätä harjoittaa.
Sehän on pilattu alunperinkin koko metsä,kaikenlaisia harvennuksia tehty.kasvavat puut poistettu,mikä järki siinä on.eikö jatkuvassa kasvatuksessa valikoida jäävät/lähtevät puut.eikai siellä joka vuosi hakata.10-20vuoden välein?tämmöisiä ääriesimerkkejä esitellään täällä.
No videon tarkoitus oli esittää, että mitä käy kun jo alkujaan huonoon paikkaan yritetään jatkuvaa kasvatusta toteuttaa. Ja kyllähän siinä on tarkoitus valikoida ne kasvatettavat puut. Mutta minä en ole vielä sitä tähän päivään mennessä ymmärtänyt, että miten yli 100v ja kasvunsa lopettanut kuusikko enää elpyisi kasvuun kun se laitetaan jatkuvaan kasvatukseen ottamalla isot valtapuut pois päältä ja eikös se pohjapinta-ala pudoteta sinne 10-12 väliin, eli aika harvaksi jos haluaa sitä uutta taimea sinne tulevan? Se alla oleva puusto on jo menettänyt suurimman osan neulasmassastaan, niin miten ne enää lähtee kasvamaan?
Eikö kannattaisi onnistuneestakin jatkuvan kasvatuksen metsästä näyttää esimerkki,niitäkin varmaan löytyy.metsänomistajat näkisivät vaihtoehdon metsän käsittelyyn.varmaan onnistuu parhaiten hakkaamattomassa metsässä.eikö isommat puut kannattaisi melkein aina ottaa pois.aukkohakkuun jälkeen tulee monenlaista kustannusta,muokkaus,istutus,varhaisperkaus,taimikon hoito.sen jälkeen alkaa metsänomistaja saada vasta tuloa metsästä.ei ole ilmaista monet työvaiheet.jatkuvassa kasvatuksessa nämä työvaiheet jäävät pois.metsä kasvaa kokoajan.
@@jarnoheikkila3642 Ei ole vielä sellaista onnistunutta kohdetta tullut eteen tässä. On aika marginaalinen metsänkäsittelytapa täällä päin ja eikä tuosta ole niin pitkä aika kun metsälaki mahdollisti taas jatkuvan kasvatuksen, niin ne hakkuun tulokset ei vielä välttämättä kunnolla näy. Mutta pidän mielessä ja silmät auki, josko löytyisi onnistunut kohde!
Kuten J O sanot videolla, tässä on ensin tehty alaharvennus, joka ei kuulu jatkuvaan kasvatukseen. Sen seurauksena metsä on ensimmäisen yläharvennuksen jälkeen jäänyt liian harvaksi ja tuulenkaatojen määrä on kohtuuton. Toisin sanoen, kohde ei ollut tehdyn alaharvennuksen vuoksi sopiva siirrettäväksi jatkuvaan kasvatukseen kesken kaiken? Eli sinänsä tämä esimerkki ei anna aihetta tuomita ylipäätään jatkuvaa kasvatusta?
Lisään vielä, että taimien lehtipuuvaltaisuus osoittaa saman: liian harvassa järeämmät puut. Tiheämmässä ja varjoisampana ollessaan kuusen taimi menestyisi kyllä edelleen, eikä vesakkoa olisi samaan malliin.
Noo minulla on vähän sellainen kutina, että vaikka sitä alaharvennusta ei olisi tehty ja se olisi siirretty jatkuvaan kasvatukseen järkevämmällä hakkuulla. Niin olisiko ne alla olevat kuuset elpyneet enää lainkaan? Niissä hädin tuskin olisi vihreää latvustakaan enää kun ovat olleet valta- ja välivaltapuiden alla useamman kymmentä vuotta. Kun nuo isommatkaan eivät näytä tuosta enää kasvuun ponnistavan. Tässä nyt oli tarkoitus näyttää, että miten siinä käy kun jatkuvaan kasvatukseen erikoistunut yritys näitä vanhoja kuusikoita käsittelee. Jätetään firman nimi nyt sanomatta.
Mutta jos jatkuvaa kasvatusta lähtee harjoittamaan, niin kyllä se metsäkuvion pitäisi olla huomattavasti paremmilla lähtökohdilla oleva, eikä sellainen vanha kasvunsa lopettanut metsä. Ja tuokin on tuosta harventunut paljon mitä se silloin 2017 oli, sillä tuolta on jo moneen otteeseen korjattu tuulenkaatoja.
Meillä harrastettiin aikanaan jatkuvaa kasvatusta.. sitten opeteltiin laskemaan... mutta jos joku välttämättä haluaa alkaa metsiään muuttamaan jatkuvaan kasvatukseen se siirtyminen pitää aloittaa viimeistään kakkos harvennuksessa ja mielellään jo ensi harvennuksessa. Jättää mahdollisimman eri kokoisia puita ja hakkaa riittävän harvaksi jotta puut tottuvat tuuleen ja valo riittää myös taimien kehittymiseen.
@@veijomiettinen733 Tämä! Hankala sitä on vanhaa tasaikäisrakenteellista metsää muuttaa taikaiskusta jk-asentoon. 100-vuotias kuusi on vähän huono elpymään, etenkin ne alle jääneet, joissa neulasmassa on vähissä.
@@veijomiettinen733 Miten laskemaan? Mutta millainen huijaus onkaan tuo alaharvennus. Sillä kusetetaan metsänomistajia.
Eihän tollseen jatkuvaan kasvatukseen niin vaan siirrytä :D Siirtymä kestää äkkiä sen 20vuotta, että saadaan montaa puulajia ja monen ikäistä joka paikkaan.
No juurikin jäin. Kun tuntuu monet vouhottavan, että siihen pitäisi lähteä heti ja kaikki metsät sopii siihen. Mutta eipä taida sopia! :D
Ei muuta kun auto alle ja tänne katsomaan kuinka täällä on hoidettu metsät ruoka ja kortterin saa kyllä emännän kanssa huolta pidetään.Tarkoitettu O.J
Pistetään harkintaan jossain kohtaa!
olisi mielenkiintoista keskustella oikeasti metsistä ja mitä siihen liittyy tämä kommentointi on vain pientä pinnan riipaisua.
@@joukoasklof6238 Nimenomaan näin. Eiköhän sellainen jossain kohtaa pian järjesty kun joskus innostuu reissunpäälle taas. Tulisi samalla vähän maakuntamatkailuakin
@@JOmetsuri 5.9 jälkeen sopii
@@joukoasklof6238 Katsotaan miten onnistuu lomia pitää syyskuussa, hakkuut alkaa puskee päälle silloin
Kuka kumma harventaa vielä toistasataavuotta vanhan kuusikon ?
Nuo juuriniskat on auki kaikissa kesällä tai vähän lumen aikaan tehtynä. Kuusi pintajuurisena ei kestä tuossa käsittelyssä.
Sepä. Kyllä kun sieltä monta kertaa haetaan isoilla koneilla telat paukkuen puuta tienlaitaan, ettei havutusta saa, niin juurivauriot on varma juttu. Muutenkin sitä on jossain jotain pielessä jos joka vuosi pitää kolistella koneella metsässä samalla kuviolla.
Eihän tuolla ole jatkuvan kasvatuksen kanssa mitään tekemistä, jos on alaharvennus tehty 2013 tai -14. JATKUVASSA KASVATUKSESSA NOIN RANKKAA ALAHARVENNUSTA EI TEHDÄ . Ja aikamoisia riukuja yli satavuotiaiksi kuusiksi, sanoisin.
Avohakkun paikka olisi ja laittasi taimet😎
Näin on. Voisi olla rauduskoivikon paikka vaikka juurikäävän takia.
Mielenkiintoinen kohde. Kaistalehakkuu paree tohon mutt myöhästä? Onneks luonto hoitaa mutta voi voi juurikääpäkin ...koivikko tulee.
Sellaista se on kun Helsingissä majaileva yritys toteuttaa vanhaan metsään näitä toimenpiteitä. Mainostavat vielä, että parasta tuottoa. Mielenkiintoista seurata, että mitä tuohon tulee.
@@JOmetsuri ihan pimeetä. Lempääläss toteutettiin vastaava sitten tuli kirjanpainama ja tehtiin niille hakkuu elikkä siit tuli nk pienaukkohakkuu. Minusta kaistalehakkuu tai oienaukkomsäästäisi luontoarvoja paljon paremmin. Metsänomistaja ei saa ikinä kunnon tiliä ja luontokin kärsii.
Naapurissa liki samanlainen mettä. Karmeen näkönen, ja tuottoa saa kyllä odotella.
Taitaa olla peräti miinusmerkkinen ja plussalle se ei enää taivu
Joku on sanonut, että maailmankatsomuksella/ vakaumuksella on hintalappu. Näkyy tuollekin hintaa tulevan..
Moni viljelijä yrittää saada pelloilta mahdollisimman suurta tuottoa. Luulisi, että metsämaalta yritettäisi samaa, nimenomaan talousmetsissä.
Jokainen tietenkin päättää itse mitä tekee. Viherpiipertäjillä on asioista paljon mielipiteitä ja kovasti oltaisi määräilemässä toisten omaisuudesta.
Näin se vaan menee, tappiota metsänomistajalle tulee, mutta se on kai sitä vihreää siirtymää kun vihreät tuota metsää hallinnoi.
10 vuoden päästä uudelleen katsomaan eikä raivaussahan kanssa saa kukaan koskea taimiin sitä ennen
Erinomainen vaihtoehto mikäli haluaa lahoa kuitupuuta kasvattaa
@@kukkaro7749 Metsä tulee tuohon haapa kasvaa 1,5 metriä vuodessa tuolla pohjalla ei pidä mennä keskeneräistä työtä arvostelemahan missä aukko siellä ongelma
@@jariolavilaitila5600 Kyllä tässä kohtaa omasta mielestä on lähdetty väärään paikkaan koittamaan jatkuvaa kasvatusta. Pikkuhiljaa harvenee nuo isot kuuset tuosta tuulen ja hyönteisten vuoksi. Mo ottaa takkiin kun puuta korjataan nyt tulevat vuodet pääasiassa tuulenkaatoina 40 motin erissä. Ei tätä voi taloudellisesti kääntää mitenkään metsänomistajan eduksi. Jatkuva kasvatus on ok silloin kun siellä on lähtökohdat huomattavasti paremmat, että on jo valmiiksi eri-ikäisrakenteinen. Toistasataa vuotta vanhan kuusikon kun vääntää väkisin jk-asentoon, ppa sinne 12 tuntumaan, niin siitä luonto sitä harventaa. Lisäksi tulee enemmän tuulituhoa ja laho leviää kuin tuo enää kasvaa vuodessa.
Ja sitten kun aikanaan ollaan siinä pisteessä, että nuo isot kuuset pitäisi ottaa pois tuolta päältä. Rujoa jälkeä tulee.
@@JOmetsuri Puunmyyjä saa jatkuvaa tuloa voipi vain todeta olipa hyvä tuuri ku tuuli taas kaatoi puita pannaampa moto hakkuulle. Huomatkaa nyt vihdoinkin ei se pellon kuokkiminen metsään, venkurapuita kasvavavien taimien osto, istuttelu ja raivaaminen ilmasta ole vaan jatkuvaa menoa ilman puunmyyntituloa
@@jariolavilaitila5600 En oo vielä yhtäkään metsänomistajaa nähnyt, joka hyppisi riemusta kun tuulituhoja tulee. Ja paljonko sille puulle annetaan hintaa firmalta kun se kerätään isommalta alalta 40 motin erissä? Plus se turha ajelu siellä metsässä kuormittaa turhaan tuota pystypuuta. Juuret ottaa teloista ja ketjuista tälliä ja siitä hyvällä tuurilla juurikääpä leviää edelleen. Ja se laho leviää vuosien mittaan ylöspäin.
Nää voi mennä pieleen. Ei se sovellu välttämättä vanhaan tasaikäiskasvatusmetsään. Löytyy noita videoita päivastaisista havainnoista. czcams.com/video/hjbxVgFRVb8/video.html
Se pitäisi aloittaa aina jo hyvissä ajoin valmistelu jatkuvaa kasvatusta varten jos haluaa, että se onnistuu. Yht äkkiä sormia napsauttamalla ei oikein tasaikäisrakenteista muuteta hyvin tuloksin jatkuvaa kasvatusta varten.
Sähköpostilla
Onko ollut väärä kohde aloittaa jatkuva kasvatus,eihän vanha ihminenkään ala uudestaan kasvamaan??
Huonot lähtökohdat siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Ei se kasvunsa lopettanut vanha kuusi enää elvy tuollaisesta kasvamaan.
@@JOmetsuri yksi kysymys on
@@NJmli metsapalvelut@protonmail.com Tuossa sähköposti, olen sen jo aikaisemmin laittanut.