Rajantakaisia karjalaiskyliä Rajakonnussa ja Viteleessä

Rajantakaisten karjalaiskylien sarjassa käsittelemme tällä videolla Laatokan rantakyliä; Rajakontua, Vitelettä, Manssilaa ja Virtelää. Rajakontu ja Vitele olivat Neuvostoliiton puolella, Manssila ja Virtelä taas Suomen puolella, Salmin pogostan itäisimmässä kolkassa. Manssilan ja Virtelän, sekä Rajakonnun kylien väliin pystytettiin Stolbovan rauhassa vuonna 1617 rajakivi, jossa oli teksti; Tähän asetti valtakunnan rajat Kustaa Adolf, ruotsalaisten kuningas; Jumalan avulla olkoon työ pysyvä (Huc regini posuit fines Gustavus Adophus, Rex Sveonum; fausto numine duret opus). Lisäksi pysyvä merkki rajasta, oli Laatokan rannalla ollut Variskivi, johon on hakattu latinaksi Kustaa Adolf, kruunun kuvio ja vuosiluku 1617. Näitä Stolbovan rauhan rajakiviä löytyy vielä nykyään Manssilan ja Rajakonnun kylistä, tosin pääosa niistä on painunut jo maan sisään.
Tutustumme videon alussa Salmin pogostan Suomen puoleisiin rajakyliin; Manssilaan ja Virtelään. Manssilan kylä oli suurin Salmin itäkylistä. Kylän itäpuolella sijaitsi Virtelän kylä ja rajanylityspaikkana oli Grosnoi. Manssilan kylässä oli kolme vaaraa; Suurimäki, Harakkamäki ja Kirkkomäki. Kylässä asui ennen talvisotaa noin 530 salmilaista, pääosa heistä oli maanviljelijöitä. Kylässä oli noin 350 ha hyvää peltomaata. Kyläläisistä osa sai elantonsa kalastuksella, olihan kylästä Laatokan rantaan vain kaksi kilometriä.
Neuvostoliittoon kuuluneen Rajakonnun kylä sijaitsi ennen talvisotaa Salmin Manssilan ja Virtelän kylien kanssa samalla peltoaukealla. Kylät olivat korkean vaaran päällä ja kylien eteläpuolella välkkyi Laatokan laineet. Rajakonnussa ja Suomen puoleisissa kylissä elettiin ennen Suomen itsenäistymistä rauhallista yhteiseloa rajan molemmin puolin. Yhteisöllisyyttä lisäsi se, että rajan molemmin puolin puhuttiin samaa Livvinkarjalaa. Kyliä yhdistivät myös vuosikymmeniä rajan molemmin puolin tehdyt naimakaupat.
Viteleen pogosta sijaitsi noin 15 kilometrin päässä rajakonnusta itään. Kylän noin 300 karjalaistaloa oli rakennettu 1800-uvun puolella Viteleenjoen molemmille puolille. Pääsin tutustumaan Viteleen kylään vuosina 2013 ja 2019, tuolloin osa näistä karjalaistaloista oli vielä asuinkäytössä.
Aiemmin mainittujen tietolähteiden lisäksi olen käyttänyt wikipedian sivustoilta saamia tietoja videon teossa.
#Rajakontu
#Kaivanto
#salmi
#Grosnoi
#Manssila
#Virtelä
#Suurimäki
#Kaunoselkä
#Laatokka
#ilomantsi
#Suojärvi
#

[@tit7667]

Erittäin mielenkiintoinen sarja.

[@irmavalkeapaa5928]

Kiitos paljon hyvää tetoa kylistä, kauneine maisemineen ja rakennuksineen.👍

[@maijulindstrom351]

Kiitos nämä on mukavia katsella 🌞👍🇫🇮

[@guardlavaca]

Mahtava sarja rajantakaisista kylistä,on vaatinut paljon taustatyötä.KIITOS.

[@iivaridark6850]

Hyvää työtä erinomainen video! Kiitos!

[@stasacab]

Änäjoki laskee Miinalaan. Kaivannon kylä on paremmin tunnettu Kavainona. Olipas hyvää tietoa ja osa siitä uutta minullekin!

[@glebsakhon9388]

Thank you !

[@anita8473]

Kukahan näitä reissuja nykyään järjestää? Venäjä-seuralla oli ainakin Onnikalla Äänisen ympäri. Laatokan rannat olisivat lähempänä.