Hyvä video! Esaan tullut vähän tutustuttua kun oli aikanaan erään metsäyhtiön kesätyöntekijänä. Heti huomasi, että arvot miehellä kohdallaan ja omasi omien metsätöiden lisäksi todella hyvän työmotivaation mikä tänä päivänä ehkä isoin haaste kun haetaan uusia työntekijöitä. Tässä kohtaa tarkoitan ns. fyysistä työtä, niistä joka alalla isoin puute. Selluista, niitä voidaan keitellä vaikka mistä pajuista ja eucalyptyksista mutta jokainen hyvä paperi- tai kartonkituote vaatii aina hyvää havusellua sekaan, jotta tuote on kestävä muovinkorvike. Tässä kohtaa suomi on avaintekijänä, hyvin hoidetuilla metsillään! Kyllä nuokin tuotteet sitovat sitä hiiltä ja hyvällä kierrätyksellä kuidut kestävät 3-5 krt. uudelleenkäytön. Hyvä Esa ja Jouni videosta!
Tää oli kyllä todella hieno video taas Jouni ja Esa ja todella mielenkiintoinen tarina oli kyllä metsän hoidosta ja lannoituksesta ja kaikista muistakin
Metsänhoidon "vesitalous" on kiertoilmaisu metsän ojitukselle. Puhuttaessa metsänhoidon yhteydessa metsäojituksista vesitaloutena, ei haluta rehellisesti sanoa vesistön pilaamisesta. Puhutaan muka sivistyneesti mutta kiertoilmauksena vesitaloudesta. Pohjois-Savossa on metsätalouden "vesitalouden" takia pilattu suurin osa järvistä. Toinen pilaaja on ollut "turvetalouden vesitalous". Ne "vesitalouden" ojituksien metsien ja turvealueiden vedet virtaavat niitä ojia pitkin järviin ja sieltä meriin, pilaten kaikki vesialueet. Tämäkö on muka vesitaloutta? Pikemminkin vesitalouden pilaamista.
Viellä kun saisi maapohjan käytölle vapauden, jos vaikka joku tehdas tulisi tiluksille niin voisi itse päättää antaako rakentaa, vaan sitten tulee kunta, valtio ym. oikeat omistajat päättämään asioista, voivat vaikka pakkolunastaa alueet jos ei ilman anna.
Esa on kyllä fiksu kaveri. Ajattelee metsää monelta kantilta, myös monimuotoisuuden kannalta. Meitä kun on sellaisiakin, että esim. jo yksikin tiheikkö tai 'säästöpuuryhmä' on liikaa.
Mielenkiintoista pohdintaa! Paljonkohan kasvatus metsistä lannoitetaan? Ja onko olemassa tutkittua tietoa miten metsänpohjan ravinne taloudelle käy pitkässä juoksussa jos siitä aina vaan hakataan metsä pois? Eihän pelloltakaan voi loputtomasti satoa ottaa jos sinne välillä jotain laitetakkin...Olisi mukava nähdä videon pätkää myös ihmisten vapaaehtoisista suojelu kohteistakin?..Näistä hiilinielu/hiilivarasto ja monimuotoisuus asioista saisi aikaan loputtoman keskustelun...Järjestä Jouni live lähetys johon muutama keskustelija mukaan jotka edustaa mahdollisimman monipuolisesti eri näkökantoja metsän käytöstä joille voisi kysymyksiä heitellä...?
Kannatan luonnonsuojelualueiden laajentamista, tehometsän maksimi hoitoa niille varatuille alueille ja kohtuullisia korvauksia luovutetuista/anastetuista luonnonsuojelu metsistä. Hyvin tuossa Esa sanoo, saman asian. Peukkua sille!
Miten niiden tohometsien puiden kesto. Jos aletaan oikein kunnolla lannottaan. Niin saa pian laittaa 2kpl 2x4 tuuman lankkua joka nykyisin saa yhdellä.
Männikkö on kuin monumentti. Seitkytluvun jäläkeen on monet ymmärtäneet metsän arvon. Tuottavuus riippuu ihan ostohinnasta ja minkälainen puusto siinä osto hetkellä on.
Juu, arvotavarahan valtiolle kelpaa, mutta onko hinta arvon mukainen. Jos vaikkapa Helsingissä valtio menisi Eiralaiseen asuntoon jonka hinta vapailla markkinoilla on 500 000- 600 000 ja ilmoittaisi että nyt saat tästä 200 000, niin asunnonomistajahan varmasti hyppisi riemusta että valtio lunastaa?
@@mikkorenvall428 serkkuni suojeli sellaista vanhaa mäntymetsää mikä pysyy vielä 100 v pystyssä jos mitään ei tee mitään sille ei saa tehdä on kyllä suurta puuta.
@@mikkorenvall428 se arvo on nimen omaan siinä et se metsä säästyy hakkuusta eikä kaikkia laiteta maan tasalle elämässä joillakin on muutakin kuin raha
@@duffekoiranen Sen arvon varmaan ymmärtää jokainen, mutta sille metsänomistajalle se on omaisuutta siinä kuin asunto tai auto. Pitäisikö omaisuudesta luopua alihintaan sen vuoksi että se on arvokasta ja halutaan suojella? Pitäisikö historiallisesta asunnosta/rakennuksesta luopua alihintaan siksi että se suojellaan? Asuntosijoittaja ja metsänomistaja häviää joka tapauksessa myös siinä tapauksessa että hinta tehdään markkinahintaan, sillä metsänomistaja menettää sen odotetun metsän kasvun tuoman arvon nousun, ihan niin kuin asuntosijoittajakin jos joutuu myymään/luopumaan markkinahintaan tai alihintaan omaisuudestaan. Metsäyrittäjälle voi olla kysymyksessä jopa elinkeinon menettäminen. Jokin arvo sillä elinkeinollakin on.
Metsän suojelusta mieleen tulee, se on tärkeä osa maapallon ekosysteemiä ja muut kuin ihmisen näkökulmat on pitkällä aikajänteellä vakavastiotettavia. Ihminen katsoo maailmaa omasta näkökulmastaan. Siinä tapahtuu usein osaoptimointia ja tieto on rajallista.
Kannattaa panostaa uusiin vehkeisiin.kaverin ääni ei kuulunut hyvin piti lopettaa kesken tai sitten puhui vatsaan kun ei kuulunu.mielenkiintoista varmaan.
Hyvä video! Esaan tullut vähän tutustuttua kun oli aikanaan erään metsäyhtiön kesätyöntekijänä. Heti huomasi, että arvot miehellä kohdallaan ja omasi omien metsätöiden lisäksi todella hyvän työmotivaation mikä tänä päivänä ehkä isoin haaste kun haetaan uusia työntekijöitä. Tässä kohtaa tarkoitan ns. fyysistä työtä, niistä joka alalla isoin puute. Selluista, niitä voidaan keitellä vaikka mistä pajuista ja eucalyptyksista mutta jokainen hyvä paperi- tai kartonkituote vaatii aina hyvää havusellua sekaan, jotta tuote on kestävä muovinkorvike. Tässä kohtaa suomi on avaintekijänä, hyvin hoidetuilla metsillään! Kyllä nuokin tuotteet sitovat sitä hiiltä ja hyvällä kierrätyksellä kuidut kestävät 3-5 krt. uudelleenkäytön. Hyvä Esa ja Jouni videosta!
Olisit antanut miehen vielä puhua, tuota olisi mielenkiinnolla kuunnellut pitempäänkin!
Tää oli kyllä todella hieno video taas Jouni ja Esa ja todella mielenkiintoinen tarina oli kyllä metsän hoidosta ja lannoituksesta ja kaikista muistakin
On todella järkevää puhetta....👍👌
Metsänhoidon "vesitalous" on kiertoilmaisu metsän ojitukselle. Puhuttaessa metsänhoidon yhteydessa metsäojituksista vesitaloutena, ei haluta rehellisesti sanoa vesistön pilaamisesta. Puhutaan muka sivistyneesti mutta kiertoilmauksena vesitaloudesta. Pohjois-Savossa on metsätalouden "vesitalouden" takia pilattu suurin osa järvistä. Toinen pilaaja on ollut "turvetalouden vesitalous". Ne "vesitalouden" ojituksien metsien ja turvealueiden vedet virtaavat niitä ojia pitkin järviin ja sieltä meriin, pilaten kaikki vesialueet. Tämäkö on muka vesitaloutta? Pikemminkin vesitalouden pilaamista.
Tuo pilaaminen ei sentään ole yhtä lopullista kuin kaivosten raskasmetallipäästöt jotka ei häviä vuosituhansiin.
Viellä kun saisi maapohjan käytölle vapauden, jos vaikka joku tehdas tulisi tiluksille niin voisi itse päättää antaako rakentaa, vaan sitten tulee kunta, valtio ym. oikeat omistajat päättämään asioista, voivat vaikka pakkolunastaa alueet jos ei ilman anna.
Oli mukava kuunnella,kaverilla homma hanskassa.👍
Siellähän on tuttu mies, Jounin videoista 👍
Näitä lisää!
Varsin mukavaa ja asiasisältöistä jutustelua notskin äärellä komiassa kotometsässä😊👍.
Ja näitä metsätalouden virheitä on jälkikäteen helppo arvostella. Ei taida kaikki muutkaan alat olla virheettömiä. Esim. Rakentaminen...
Esa on kyllä fiksu kaveri. Ajattelee metsää monelta kantilta, myös monimuotoisuuden kannalta. Meitä kun on sellaisiakin, että esim. jo yksikin tiheikkö tai 'säästöpuuryhmä' on liikaa.
Näitä ajatuksia on hyvä pyöritellä päässä kun tallustaa taas kohta vaaliuurnan ääreen 👍
Mielenkiintoista pohdintaa! Paljonkohan kasvatus metsistä lannoitetaan? Ja onko olemassa tutkittua tietoa miten metsänpohjan ravinne taloudelle käy pitkässä juoksussa jos siitä aina vaan hakataan metsä pois? Eihän pelloltakaan voi loputtomasti satoa ottaa jos sinne välillä jotain laitetakkin...Olisi mukava nähdä videon pätkää myös ihmisten vapaaehtoisista suojelu kohteistakin?..Näistä hiilinielu/hiilivarasto ja monimuotoisuus asioista saisi aikaan loputtoman keskustelun...Järjestä Jouni live lähetys johon muutama keskustelija mukaan jotka edustaa mahdollisimman monipuolisesti eri näkökantoja metsän käytöstä joille voisi kysymyksiä heitellä...?
Kerrassaan mainio tieto bläjäys metsätaloudesta. Joskus pähkäillyt paljon mehtää pitää
olla että omat korjuukoneet on kannattava hankinta ?
Kannatan luonnonsuojelualueiden laajentamista, tehometsän maksimi hoitoa niille varatuille alueille ja kohtuullisia korvauksia luovutetuista/anastetuista luonnonsuojelu metsistä. Hyvin tuossa Esa sanoo, saman asian. Peukkua sille!
Miten niiden tohometsien puiden kesto. Jos aletaan oikein kunnolla lannottaan. Niin saa pian laittaa 2kpl 2x4 tuuman lankkua joka nykyisin saa yhdellä.
Täyden kympin tarinaa!!!!
Hyviä monipuolisia ajatuksia ja mielipiteitä 🙂👍
Mikä on brekke muokkaus, tai miten se nyt ikinä kirjotetaankaan? 😜
Bräcke-muokkaus. Tulee koneen nimestä, jatkuvatoiminen mätästys. czcams.com/video/NaGTK1Wu1R8/video.html
Näihin pitäis varmaan laittaa tekstitys, niin ei puolet menis ohi. Ei taas kuulunu toisen puhe juuri ollenkaan.
....kylmähermoisen hommaa...
Männikkö on kuin monumentti.
Seitkytluvun jäläkeen on monet ymmärtäneet metsän arvon. Tuottavuus riippuu ihan ostohinnasta ja minkälainen puusto siinä osto hetkellä on.
Asia puhetta
Tuohompa ei ole kyllä mittään lisättävvää....Esa tietää mistä puhhuu
Kyllähän valtio maksaa suojelurahan jo metsä on sen arvoista siinäpä se metsä sit onkin huono tuotto% metsällä on
Juu, arvotavarahan valtiolle kelpaa, mutta onko hinta arvon mukainen. Jos vaikkapa Helsingissä valtio menisi Eiralaiseen asuntoon jonka hinta vapailla markkinoilla on 500 000- 600 000 ja ilmoittaisi että nyt saat tästä 200 000, niin asunnonomistajahan varmasti hyppisi riemusta että valtio lunastaa?
@@mikkorenvall428 serkkuni suojeli sellaista vanhaa mäntymetsää mikä pysyy vielä 100 v pystyssä jos mitään ei tee mitään sille ei saa tehdä on kyllä suurta puuta.
@@mikkorenvall428 se arvo on nimen omaan siinä et se metsä säästyy hakkuusta eikä kaikkia laiteta maan tasalle elämässä joillakin on muutakin kuin raha
@@papuljunen666 omistan vain vähän metsää eikä minulla ole suojelun arvoista metsää ei mitä sattuu metsää tietenkään tule suojella
@@duffekoiranen Sen arvon varmaan ymmärtää jokainen, mutta sille metsänomistajalle se on omaisuutta siinä kuin asunto tai auto. Pitäisikö omaisuudesta luopua alihintaan sen vuoksi että se on arvokasta ja halutaan suojella? Pitäisikö historiallisesta asunnosta/rakennuksesta luopua alihintaan siksi että se suojellaan? Asuntosijoittaja ja metsänomistaja häviää joka tapauksessa myös siinä tapauksessa että hinta tehdään markkinahintaan, sillä metsänomistaja menettää sen odotetun metsän kasvun tuoman arvon nousun, ihan niin kuin asuntosijoittajakin jos joutuu myymään/luopumaan markkinahintaan tai alihintaan omaisuudestaan. Metsäyrittäjälle voi olla kysymyksessä jopa elinkeinon menettäminen. Jokin arvo sillä elinkeinollakin on.
Metsän suojelusta mieleen tulee, se on tärkeä osa maapallon ekosysteemiä ja muut kuin ihmisen näkökulmat on pitkällä aikajänteellä vakavastiotettavia.
Ihminen katsoo maailmaa omasta näkökulmastaan. Siinä tapahtuu usein osaoptimointia ja tieto on rajallista.
Kannattaa panostaa uusiin vehkeisiin.kaverin ääni ei kuulunut hyvin piti lopettaa kesken tai sitten puhui vatsaan kun ei kuulunu.mielenkiintoista varmaan.
Itsellä ei äänessä mitään valittamista, hyvin kuului molempien puhe. Samoja ajatuksia itse aiheesta kuin minullakin.
@@Rokressi joo.varasin ajan korvalääkäriin kyllä se siitä .
Minulla on silmälasit.
Ei sahalle tule paljoa tuottoa jos tuon hakkaa 10 vuoden päästä.Pitäis näkyä tukin hinnassa
Ei ostamalla pelkästään onnistu.......unohditte ne perinnöt.......
Jos ensi kerralla tulisi vähän lyhyempi video tästä niin olisi todella mukava asia
koiranliha parantaa tuberkuloosia ja on erittäin maukasta ...👍