Kun yleishyökkäyksen Tamperetta kohti piti alkaa maaliskuun puolenvälin paikkeilla Seppälän rintamalla, joka oli merkittävä hyökkäksen kannalta, oli etulinjassa Nenosen talon edessä järvikannaksella Jyväskylän pataljoonan lll komppanian lll joukkue. Esteenä oli Nenosen talon harmaakivinen navetta, jossa oli useampi konekivääri ja kolmen tuuman tykkipatteri. Hyökkäys ei lähtenyt liikkeelle, kun kiväärivarustuksella ei navetalle mahtanut mitään. Silloin maaliskuun 17 pvnä tuotiin Vilppulan asemalta Peltolan talolle 10 km päähän raskas 6 tuuman sotasaalispatteri Pietarsaaresta. Patteria komensi ruotsalainen kapteeni Almqvist. Tulenjohto toimi niin, että tähystäjä antoi ohjeet ratsulähetille, joka vei tiedon kenttäpuhelinlinjalle ja edelleen tavalliselle puhelinlinjalle Peltolan taloon. Silminnäkijän kertomus: " Ensimmäinen kranaatti jäi lyheksi noin 50 metriä. Kesti melko kauan, kun korjaus meni perille ja seuraava laukaus osui Nenosen talon pihamaalle. Taas kesti jonkun aikaa ja sitten rytisi valtavasti. Kranaatteja osui navettaan ja tykkipatteriin. Punaiset eivät ymmärtäneet, kun epäsuora ammunta tuli kaukaa ja lähtivät hillittömään pakoon". Ammunta saatteli punaisia niin etäälle kuin kantomatka riitti Myllymaalle päin, jonne punaiset pakenivat. Mainittakoon, että kertoja oli ollut keisarin palveluksessa Valko-Venäjän rintamalla ja tunsi hyvin tykistön merkityksen.
Saariston vapaajoukko Ehrensvärdin johtamana teloitti nimenomaan suomenkielisiä punaisia.
Hyvä ja asiallinen video! Kiitokset. Jos toiveita saa esittää niin Venäjän sisällissota vaikka useammassa osassa voisi olla mielenkiintoinen aihe?
Ruotsi suhtautui kylmästi Suomen itsenäisyyden tunnustamiseen. Kun Suomen delekaatio meni kuninkaan vastaanotolle pyytämään tunnustusta itsenäisyydelle, tuli pääministeri portailla vastaan, eikä edes tervehtinyt suomalaisia. Kuningas ei antanut mitään vastausta muuta kuin jaaritteli niitä näitä. Saksa painosti Ruotsia antamaan tunnustuksen ensimmäisenä Suomelle. Painostuskeinona oli kauppapolitiikka, sillä Saksa ei ollut muutoin halukas antamaan Ruotsille oikeutta Baltian kaupan yksinoikeudelle Saksan vallattua nämä maat Venäjältä. Ruotsin pääministeri vastusti Suomen irrottautumista kokonaan Venäjästä, sillä hän pelkäsi Suomen joutuvan kostosodan kohteeksi ja sen tuovan ongelmia Ruotsille. Kuten historia osoittaa, Ruotsin pääministeri oli ennustuksessaan oikeassa, mutta ei osannut arvioida Suomen selviytymistä ko. sodastakin itsenäisenä.
1900-luvulla Ruotsi oli tietysti aina ja joka sodassa puolueeton,sotilaallisesti,kyllä..kyllä..
Sen sijaan sotatarvike kauppaa käytiin pontevasti kaikille osapuolille,kellä vaan oli ropoja
millä maksaa.
Ruotsi vallan aikana kunkut taas olivat kovia uhomaan ryssille ja aloittivatkin usen sotia ruurudenhulluussan.😁
Voisitko jossain vaiheessa puhua/tehdä videon suuresta pohjansodasta
Jossain vaiheessa keväällä olen ajatellut tuosta sodasta, isosta vihasta, Pultavasta ym. tehdä muutaman videon. Kaarle XII;stä voisi myös tehdä oman videon.
Juu
Jaa-a sanon minä!
Missä on Målaren järvi? Mälaren kyllä tiedän....
PERKELEEEEE
Hieno video! )