- 8
- 21 737
Lohijokitiimi
Registrace 12. 02. 2015
Pisavaaran purot - kadonnutta taimenta etsimässä -lyhytdokumentti
Tutkimusryhmä tekee matkan Pisavaaran luonnonpuistoon tavoitteenaan selvittää sen taimenkannan tämänhetkinen tilanne - onko vieraslaji puronieriä karkoittanut taimenen kodistaan?
Paluu-keräys: drive.google.com/file/d/1nW5eCsg_SuUmFZtKM1zO5_9bSQhnl5ZK/view?usp=sharing
Yhteistyö:
Rapala
Chalet Ruka Peak
Agnico Eagle
Kiitokset:
Ammattiopisto Lappia
Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri
WWF Suomi
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
Metsähallitus
Ala-Kemijoen Kalastusalue
Jokikeskus
Meri-Lapin Ympäristöpalvelut
Aapo Mäenpää
Vieraslajit.fi
Tuotanto:
Jani Viitala
Paluu-keräys: drive.google.com/file/d/1nW5eCsg_SuUmFZtKM1zO5_9bSQhnl5ZK/view?usp=sharing
Yhteistyö:
Rapala
Chalet Ruka Peak
Agnico Eagle
Kiitokset:
Ammattiopisto Lappia
Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri
WWF Suomi
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
Metsähallitus
Ala-Kemijoen Kalastusalue
Jokikeskus
Meri-Lapin Ympäristöpalvelut
Aapo Mäenpää
Vieraslajit.fi
Tuotanto:
Jani Viitala
zhlédnutí: 8 236
Video
Ylisiirtokalojen kuljetussäiliön prototyyppi
zhlédnutí 425Před 6 lety
Prototyyppi mahdollistaa siirrettävien kalojen reaaliaikaisen seurannan, kiertävän vesityksen avulla tapahtuvan hapen tasaisen jakautumisen, sekä suluttamalla tapahtuvan isojen kalojen istutuksen. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö / Lapin ELY-keskus kärkihankevarat. Videon tekijä: Jani Viitala
Paluu-keräyksen informaatio
zhlédnutí 152Před 7 lety
Huom! Video sisältää runsaasti informaatiota ja tekstin tarkempi analysointi vaatii stop ja play painikkeiden käyttöä.
Terveisiä Kittilästä
zhlédnutí 2,1KPřed 8 lety
Paikalliset pojat seuraavat innokkaina kalojen istuttamista Ounasjokeen ja toivovat saavansa myös lohta ruokapöytään.
Vaelluskalojen ylisiirtohanke - Paluu 2015
zhlédnutí 1,9KPřed 8 lety
Paluu -hankkeen toiminnan esittely. Ylisiirtohankkeen tavoitteena oli siirtää vuosien 2014 ja 2015 aikana mahdollisimman useita Kemijokisuulta / Isohaarasta pyydettyä lohta ja taimenta alisen Kemijoen sekä Ounasjoen vapaana virtaaville jokiosuuksille. Hankkeen aikana pyrittiin käynnistämään kyseisten jokiosuuksien luontainen poikastuotanto sille tasolle, että poikasmäärät riittävät tutkimustoim...
Vitun voimalaitokset..... 😢
Tärkeällä asialla! Olishan se komeata kun tuolla taimen vielä eläisi!
Nämä kuvat kertovat siitä, että lohi tulee takaisin, odota vain
Kaiholla katsoen. Ätini isoisä oli ammatiltaan lohikalastaja juuri Kemissä. Hänen oli pakko lyödä hanskat tiskiin kun joki padottiin.
oikeassa ovat, pato pois KEMISTÄ!
Miksi teillä on pelastus liivit pikku purossa
Tuttuja seutuja👌Kaiholla kattelen täältä Espoosta käsin...
Voi hyvät pojat teidän hommianne ja tietämystänne Pisa ja Louejoen purojen ja jokien tammukka ja muistakin kalakannoista. Olen kalastanut ( pilkkinyt ja onkinut mieheni ja lasteni kanssa liki viisikymmentä vuotta joka viikko noilla puroilla. Mieheni koko elin aikansa, aivan kuusivotiaasta asti. Minä olen jatkanut vielä tuota perheemme yhteistä harrastusta näihin päiviin asti. Nyt toki kalaretket ovat harventuneet ikäni (80) vuoksi. Vielä kuusikymmentä luvulla molemmissa puroissa oli jonkin verran harreja, ahvenia, haukia ja särkiä. Tammukoita emme ahkerasta pyynnistämme huolimatta saaneet kuin pari kolme pientä tammukkaa noina pitkien vuosikymmenten aikana. Alueella oli oli myös lähimetsissä hakkuutöitä ja kämpillä majailleet hakkuumiehet kävivät siellä kalalla. Heillä oli vain hyvin ikävä tapa kalastaa. Räjäyttelivät kalat kuoliaiksi, varsinkin Louejoen lantoilla. Näimme tämäkaltaista kalastusta useamman kerra tapahtuvaksi. Sen jälkeen harrikanta väheni huomattavasti. Sitten kun jokiin tuotiin vieraskalakantoja, kääpiöityvät alkukannat hyvin nopeasti. Eikä nämä istutuskalatkaan niissä vesissä lisääntyneet, eikä kasvaneet. Nyt sieltä pyytäjä saa aivan sattumanvaraisesti jonku vaivasen sintin. Tammukoita kävimme onkimassa Ternujoen pikkupuroista ja Korkeakosken alapuolisista suvannoista. Myös Runkaus ja Vähäjoesta saimme tammukoita ja siikoja. Kivalon kairan pikkupuroissa oli myös isoja tammukoita ja harreja. Ajattelimme, että siellä jokien ja purojen lähimaastot ja kasvillisuus olivat se tekijä, miksi niissä vesissä kalat kasvoivat isoimmiksi ja lisäätyivät hyvin. Metsäojitukset ja siellä käytetyt lannoitteet ovat pilanneet kaikki vedet. Tämä tästä. Hyvää jatkoa .
Tämä on tätä Jasper Pääkkösen pellen porukkaa😂🤣 jeesustelevat ja luulevat tietävänsä kaiken, mutta tekevätkin enempi hallaa ku hyötyä😂 cätch ja reliis miesten pelleilyä koko homma..😂.. Paksu pääpiruki häsläs kultakorusa kans pirun tärkiänä, varmaa sai jotain kiksejä ku luuli pelastavansa maailman😂 muutama nuori ituhippiki saatu höynäytettyä mukaan..
@@janihonkala2238 Mitähän vittua sä selität. Onneksi te ja mielipiteenne kuolette jonain päivänä pois. Ihan persu olen ja Jasper on alfojen alfa.
@@janihonkala2238 Sinulla ei taida olla tietoja ylipäätään lohikala kantojen kunnosta Suomessa.
@@arvopelaa aivan tarpeeksi että tajuaa että tuollainen on idioottien hommaa. Pääkkönen on suomen suurimpia pellejä! Tsemppiä vaan jatkoon kannattajille😆👎
@@janihonkala2238 Millä perustelet mielipiteesi, kysyn tässä ihan uteliaisuuttani?
Hienoja kuvia Euroopan mahtavimman lohijoen menneistä suuruuden ajoista. Harmi, ettei enää tuollaista. Kemijoen patoaminen on ollut Suomen historian suurin ympäristörikos.
Totta. Suomessa on kyllä valitettavasti paljon täysin turhia patoja, jotka estää lohen ja taimenen nousun kutualueille. Kemijoki, Iijoki, Oulujoki, Kymijoki ja Kokemäenjoki olivat ennen loistavia lohijokia.