sinä iltana lähdin kaupunkiin jossa me tavattiin ja melkein heti suudeltiin ja toisiimme rakastuttiin hieman juteltiin taivasta katsottiin ja nurmikolla pyörittiin ja uudestaan suudeltiin mahtaisiksää mua enää huomata jos sulle saisin kertoa korvaa hiljaa kuiskata että sua vielä rakastan beibi sua vielä rakastan kaksin aina kuljettiin ja sateessa me istuttiin vaikka harvoin riideltiin miks beibi jätit mut unelmiin mahtaisiksää mua enää huomata jos sulle saisin kertoa korvaa hiljaa kuiskata että sua vielä rakastan beibi sua vielä rakastan mä tulin sulle kertomaan että sua enää rakasta vaikka halusin sut uudestaan älä muista mua pahallaaaa mahtaisikää mua enää huomata jos sulle saisin kertoa korvaa hiljaa kuiskata että sua vielä rakastan beibi sua vielä rakastan
vain haave kuvia ja niitä paperille kirjoitin voi jos sut unohtaa mä voisin tein paperista sydämen ja se mieleni tatuoi miks sä lähdit silloin luotani pois maalasin sen mustaksi kuin sun hiukset nään en perääsi itkemään en jää itkemään en jää kuule mun huutoni kuule sydämeni itku tää se sydän mikä kuin paperi repeää sanomaton tunne sitä koskaan tietää ei voi se tunne mikä kuin paperi rikkoutui se rikkoutui ne kaikki kuvat haihtui mukanasi sun sä jätit pöydälle vain kälysen ruusun nyt paperi sydän vielä seinällä komeilee huoneessa kun hälvenee muistot kaikki pyyhkii syksyn mukana se pukee kuvaas lakanaan valkeaan kuvaan valkeaan kuule mun huutoni kuule sydämeni itku tää
miks mut yksin jätetään nurkkaan itkemään vaik en pahaa tehny kellekään miks mut aina jätetään yksin pimeään en tahtonut sua ymmärtää tän paikan rauha rikkoutuu kun sä ovesta sisään tuut nyt jään taas loukkuun astun toiseen huoneeseen ja kaikki miettii mitä teen löydätkö sä kaapin avaimen ja avasin oven rakkauden tuliko pelkkää tuskaa vai iloista naurua hei et saa mua satuttaa hei et saa luulin päivän tulevan ja auringon taas paistavan tähän huoneeseen niin hiljaiseen tiesin oven aukeavan ja kylmän sateen tulevan tähän huoneeseen niin pimeeseen tän paikan rauha rikkoutuu kun sä ovesta sisään tuut ja nyt jään taas loukkuun astun toiseen huoneeseen ja kaikki miettii mitä teen löydätkö sä kaapin avaimen ja avasin oven rakkauden tuliko pelkkää tuskaa vai iloista naurua hei et saa mua satuttaa hei et saa.
me kaksin rannalla käveltiin, siihen hiekkaan me istuttiin, toisiimme koskettiin siinä alla niiden palmujen kerroin sulle totuuden, tein hiekasta veistoksen, etkö mua voi rakastaa, en sua voi unohtaa sen takia mua kaduttaa, nään sun kasvot hiekkaan piirtyneen, niin tiedän sun lähteneen, heitit hiekkaa mun silmille, kirvelee se kirvelee. älä siis suutu jopa sua pikkusen kutitan, älä siis suutu joka sua rannalla rakastaa, millä saisin sut uskomaan kun puhetta ja kutemaan turha mua on enää kusettaa, vielä puhuit mulle hetkisen jäi ranta jälleen tyhjilleen, herätit mussa eläimen ja muistan sen kun eilisen, palaan luokses itkien matkaa taitan kävellen, kunnes nään sut uudelleen. älä siis suutu jopa sua pikkusen kutitan, älä siis suutu joka sua rannalla rakastaa.
Tunnen yhden sannan jolle viis soittaa tän biisin ❤
Huippubiisi
sinä iltana lähdin kaupunkiin jossa me tavattiin ja melkein heti suudeltiin ja toisiimme rakastuttiin hieman juteltiin taivasta katsottiin ja nurmikolla pyörittiin ja uudestaan suudeltiin mahtaisiksää mua enää huomata jos sulle saisin kertoa korvaa hiljaa kuiskata että sua vielä rakastan beibi sua vielä rakastan kaksin aina kuljettiin ja sateessa me istuttiin vaikka harvoin riideltiin miks beibi jätit mut unelmiin mahtaisiksää mua enää huomata jos sulle saisin kertoa korvaa hiljaa kuiskata että sua vielä rakastan beibi sua vielä rakastan mä tulin sulle kertomaan että sua enää rakasta vaikka halusin sut uudestaan älä muista mua pahallaaaa mahtaisikää mua enää huomata jos sulle saisin kertoa korvaa hiljaa kuiskata että sua vielä rakastan beibi sua vielä rakastan
vain haave kuvia ja niitä paperille kirjoitin voi jos sut unohtaa mä voisin tein paperista sydämen ja se mieleni tatuoi miks sä lähdit silloin luotani pois maalasin sen mustaksi kuin sun hiukset nään en perääsi itkemään en jää itkemään en jää kuule mun huutoni kuule sydämeni itku tää se sydän mikä kuin paperi repeää sanomaton tunne sitä koskaan tietää ei voi se tunne mikä kuin paperi rikkoutui se rikkoutui ne kaikki kuvat haihtui mukanasi sun sä jätit pöydälle vain kälysen ruusun nyt paperi sydän vielä seinällä komeilee huoneessa kun hälvenee muistot kaikki pyyhkii syksyn mukana se pukee kuvaas lakanaan valkeaan kuvaan valkeaan kuule mun huutoni kuule sydämeni itku tää
miks mut yksin jätetään nurkkaan itkemään vaik en pahaa tehny kellekään miks mut aina jätetään yksin pimeään en tahtonut sua ymmärtää tän paikan rauha rikkoutuu kun sä ovesta sisään tuut nyt jään taas loukkuun astun toiseen huoneeseen ja kaikki miettii mitä teen löydätkö sä kaapin avaimen ja avasin oven rakkauden tuliko pelkkää tuskaa vai iloista naurua hei et saa mua satuttaa hei et saa luulin päivän tulevan ja auringon taas paistavan tähän huoneeseen niin hiljaiseen tiesin oven aukeavan ja kylmän sateen tulevan tähän huoneeseen niin pimeeseen tän paikan rauha rikkoutuu kun sä ovesta sisään tuut ja nyt jään taas loukkuun astun toiseen huoneeseen ja kaikki miettii mitä teen löydätkö sä kaapin avaimen ja avasin oven rakkauden tuliko pelkkää tuskaa vai iloista naurua hei et saa mua satuttaa hei et saa.
me kaksin rannalla käveltiin, siihen hiekkaan me istuttiin, toisiimme koskettiin siinä alla niiden palmujen kerroin sulle totuuden, tein hiekasta veistoksen, etkö mua voi rakastaa, en sua voi unohtaa sen takia mua kaduttaa, nään sun kasvot hiekkaan piirtyneen, niin tiedän sun lähteneen, heitit hiekkaa mun silmille, kirvelee se kirvelee. älä siis suutu jopa sua pikkusen kutitan, älä siis suutu joka sua rannalla rakastaa, millä saisin sut uskomaan kun puhetta ja kutemaan turha mua on enää kusettaa, vielä puhuit mulle hetkisen jäi ranta jälleen tyhjilleen, herätit mussa eläimen ja muistan sen kun eilisen, palaan luokses itkien matkaa taitan kävellen, kunnes nään sut uudelleen. älä siis suutu jopa sua pikkusen kutitan, älä siis suutu joka sua rannalla rakastaa.
vitun kova biisi saa ihonki menemää kananlihalle<3:)
ikävä vieläkin
Miklo on homosexualisti.
Vitun kova biisi, ehkä vähän nostalgiaa mutta mitä väliä. Aina rakastanut tuota bassoriffiä.
Hyvä!
🌝👍🌝🤗👍🤗
👌👌👌
👌👌
Laiska veto,reeneissä soitettiin nopeemmi!
Hyvä biisi
ai teizi vai?
mikä vittu sä oot
Tuosta tulee mieleen tää: czcams.com/video/biTzCVNn-fI/video.html
tais oola perälä sittenkin, vuonna torin vessan kuristus
lolwut?
NADJA!
parasta sannan jälkeen tai ehkä ennen kyllä
juu, toni ojoisilta anto mulle tän
loisto biisi !
tuo vanhat ajat mieleen
Peukot ylös *respect to singer * From BIG FAN
Mp se et se o mu faija?